Kitinä

Riemumieli kirjoitti:

Suvinen kirjoitti: Että mieti niitä, joilla on joku kaksi-kolmevuotias jaloissa kitisemässä, vaatimassa ja uhmailemassa samaan aikaan. Itsellä ei.

Mutta he jo kävelevät ja syövät itse, puhuvat, menevät perhepäivähoitajlle tai päiväkotiin ja jotkut ovat jopa sisäsiistejä. Joten homma vain helpottuu koko ajan, kun vain muistaa ottaa rennosti ja antaa lapsen pään kolista muutaman kerran, koska sitä itse kukin aina välillä tarvitsee.

Tai sitten he viettävät päivänsä sen puolivuotiaan pikkusiskonsa ja toisen vanhempansa kanssa kotona. Repivät hiuksista, purevat, raapivat, vetävät koiraa hännästä, ruokkivat sammakkoa makkaralla ja heittävät kännykät vessanpönttöön.

Tämän lisäksi he ravintolassa ollessa eivät pysy mitenkään aloillaan, vaan pakko liikkua ja tutustua muihin ihmisiin. Kaupassa saavat helvetinmoiset itkupotkuraivarit kun joko haluavatkin yhtäkkiä syliin tai rattaisiin ja samaan aikaan kävellä ite. Sitten siitä puurostakin saa tapella, että joko itsepäisesti halutaan syödä ite, mutta sitten kiukustutaan ja tuskastutaan, kun koko sotku menee kirjaimellisesti reisille ja kun tarjotaan apua ja syötettäisiin, niin saadaan kahta kauheempi raivari ja koko lautanen on lattialla.

Kotipihakin olisi syytä aidata, jos ei välttämättä halua olla kokoajan juoksemassa sen isomman perässä tielle ja naapureihin (jossa on paljon kivemmat leikit). Silmät siis olisi hyvä olla selässäkin. Niin ja ulkosalla on myös syytä katsella, mikä kaikki menee suuhun... kivet vielä ymmärrän, mutta niitä tupakantumppeja en oikein hyvällä katso vielä 1.5-vuotiaan suussa...

Kaikesta huolimatta... taidan haluta näitä lisää. Nukkua ehtii ehkä seuraavassa elämässä..?

Nyt on oppinut lähestulkoon kunnolla kääntymään mahalleen ja nyt on sitten täys hulina päällä vaippaa vaihdettaessa ja sitterissa istuessa.

Yöllä tapahtui pienoinen aksidentti kun olin totaalisen unenpöpperössä. Unohdin tuttipullosta (ts. en huomannut) tuttiosan, joten oli 120ml maitoa tytsän naamassa ja sängyllä. Huuto oli mieletön. Ja mies vaan kuorsas :D Kyllä vitutti, oli lähellä etten hajottanut jotain kamaa kiukusta. Nooh meni siinä sitten puoli yötä siistiessä tytsää, vuodetta ja odottaen että tytsä selviää säikähdyksestä. Huoh.

Rouva Pupu kirjoitti:Yöllä tapahtui pienoinen aksidentti kun olin totaalisen unenpöpperössä. Unohdin tuttipullosta (ts. en huomannut) tuttiosan, joten oli 120ml maitoa tytsän naamassa ja sängyllä. Huuto oli mieletön. Ja mies vaan kuorsas Kyllä vitutti, oli lähellä etten hajottanut jotain kamaa kiukusta. Nooh meni siinä sitten puoli yötä siistiessä tytsää, vuodetta ja odottaen että tytsä selviää säikähdyksestä. Huoh.

Meil on mies tehnyt ton kans kerran, tosin olin laittanut pulloon puolukkavelliä *doh* Sitä oli tosi kiva pestä.

Rouva Pupu kirjoitti:Nostan kyllä hattua naisille, jotka sen toisenkin haluavat Juhannus vietettiin perheessä, jossa pari pikkulasta ja tämä äiti oli suoraan sanoen robotti (sanoi sen itsekin). Eipä se istunut hetkeäkään paikallaan, tosin ei isäkään. Jotta never ever sanoo Pupu siihen rumbaan, sanoin miehellekin joka maybe saattaa hiukan toistakin haluta

Tarvitset vain oikeanlaista kannustusta, joten täältä pesee:

Muslimit lisääntyvät Meitä(tm) nopeammin! Tätä menoa vuonna 3425 Suomessa on vain muslimeja ja Jehovan todistajia, muut suomalaiset ovat kuolleet sukupuuttoon. Nyt äkkiä siitä pyöräyttämään lisää muksuja, hopi hopi.

Frederik Krueger kirjoitti: muslimeja ja Jehovan todistajia

Siinäpä olisikin hyvät ainekset oikein jumalalliseen sotaan.

Joo, noi on aika spookeja ensimmäisiä kertoja. Ja huolestuttavia. Nyt kun kaikki taas normaalisti niin eiköhän se vain ollut kiukkukohtaus (vaikka väsymyksestä, vatsavaivoista johtuvaa). Tytsä sai kanssa tuollaisen kohtauksen maanantaina neuvolassa. Siinä hymyili ja yks kaks kirkuhuutoa huulet väristen. Ei hajuakaan mistä johtui, todennäköisesti ensimmäiset vierastamisen merkit ilmoilla. Olin luonnollisesti ihan Hoo Moilasena, että mitäs nyt, mitä teen, mihin meen.

Paino 5995g ja pituus 59,8cm.

Hmm...

Tyttäret lähtevät partioleirille ja tänään sitten kertoivat että kaveri menee punkkirokotukseen leiriä varten. Tutkailin leiripostin yms. ja ainoastaan sen mukana saapuneessa partiolehdessä oli artikkeli, että sellainen pitäisi olla. En ole vielä tutkinut, että osuuko leirin sijainti alueelle, jossa pitäisi olla erityisen varovainen lähinnä tämän aivokuumeriskin vuoksi.

Soitin kuitenkin terkkariin, josta tylysti ilmoitettiin, etteivät hoida rokotuksia näin kesäaikaan - menkää yksityiselle! Soitin Diacoriin, josta kerrottiin että ohjelma täytyy aloittaa viimeistään huomenna, jotta suoja ehditään saada edes johonkin fiksuun mittaan ennen leiriä. Kustannuksia tulisi joka tapauksessa yhteensä yli 300 euroa!

Mitähän tässä nyt sitten tekisi..? Saiskohan noita troppeja reseptillä apteekista. Jos tuttu lääkäri hoitaisi reseptin ja alakerran sairaanhoitaja piikityksen...

Oletteko käyttäneet vavvalle mallasuutetta? Toimiko, oliko sivuvaikutteita?

^Meillä jeesas tohon Rela-tipat. Saa antaa jo ihan pienelle vauvalle. Ei kokeilemisesta ainakaan haittaa ole, maitohappobakteereita siis pelkästään.

Suvinen kirjoitti:Mistä sitä sitten voi tietää jos sillä onkin joku muu hätä ja me vaan hoidetaan ilmavaivoja?

Kovin tuttua, voisi olla kuin meidän perheestä. Me vanhempina ollaan toimittu melko ripeästi ongelman ilmetessä. Tiedostetaan kyllä samalla vavvan kehittymätön keho. Eli ollaan oltu pari kertaa vyöhyketerapiassa, korviketta vaihdettu, relaa, relaa pois, cuplatonia joka vaihtui disflatyliin, sit oltiin ihan yksityisellä lastenlääkärilläkin. Siellä muuten selvisi rakenteen ja reaktioiden lisäksi verikokeen tulos, joka tulee kohta. Eli mm. mahdolliset allergiat.

Juttelimme syntymän jälkeen vauvojen teharilla yhden samaan aikaan olleen työkaverini kanssa, joka kertoi esikoisensa aikoinaan huutaneen kolme kuukautta vailla tietoa syystä. No, sitten paljastui kiropraktikolla, että yksi selkänikama oli paikoiltaan, ilmeisesti mennyt synnytyksessä. Et näinkin voi käydä...

Onko noina korvikepäivinä pahemmat kivut? Kantsii koittaa toista merkkiä. Tytsä söi kuukauden ihan onnessaa tuttelia, mut sit alkoi mahaväänteet yks kaks, helpotti kun siirryttiin naniin. Jos noi blissin suosittelemat tipat ei helpota kokonaan niin koita vaikka vauvahierontaa. Sitä tarjosivat neuvolassakin helpotukseks.

Suvinen kirjoitti:Cuplatonia meillä on ja on välillä annettukin, mutta en ole huomannut mitään eroa. Ja niistäkin jossain nettipalstalla varoiteltiin, että saattaa jopa vaikeuttaa vaivoja. Mutta niin taidettiin kyllä sanoa maitohappobakteereistakin - tai siis että ei ole mitään hyötyä.. ei vissiin pitäisi kysellä neuvoja netistä

Joo, nettineuvot on ihan hyödyttömiä
Kannattaa kyllä suhtautua aika skeptisesti vauva.fi- ja kaksplus-sivujen neuvojiin. Ne on pelottavia sivuja.

Cuplaton oli meilläkin ihan tyhjän kanssa, mahavaivat helpottivat niillä rela-tipoilla noin vuorokaudessa. Ikä tietty korjaa noita mahan kipristelyjä mutta ei se tieto itkevän vauvan kanssa väsyneenä valvovaa äitiä tai iskää juuri helpota.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Oletteko käyttäneet vavvalle mallasuutetta? Toimiko, oliko sivuvaikutteita?

Kissoille olen käyttänyt, helpottaa ruuansulatusta eikä tule niin paljoa karvapalloja.

Ilmeisesti meillä sujui vaipattomuuteen siirtyminen kovin helposti, aika taisi olla juuri oikea.

Kohta täytyy löytää ottaja kolmelle paketille vaippoja

Suvinen kirjoitti:Vinkkejä, anyone?

Ei kai ohjelma ole sen kummempi kuin ristiäisissäkään, unohdatte vaan sen uskonnollisen jargonit? Tuleeko lapselle "kummeja"? Ehkä he haluaisivat sanoa jonkun sanasen? Tai isovanhemmat? Eikös nimiäisten tarkoitus ole lähinnä liittää lapsi "virallisesti" perheeseen/sukuun (ja luonnollisesti viimeistään silloin paljastaa lapsen virallinen nimi muidenkin tietoisuuteen), joten ei kai ohjeman tarvitse olla mitään niin erityistä. Pienimuotoinen tarjoilu ja ehdottomasti maljan nostaminen uudelle taimelle

Suvinen kirjoitti:Päätettiin pitää nimiäiset, ei ristiäisiä. Mummotkin mukautuivat viimein. Kokemusta nimiäisistä ei ole kummallakaan, ja virallinen ohjelma tuottaa päänvaivaa. Vinkkejä, anyone?

Meillä on homma hoidettu seuraavasti: lapsilla on kummit, mutta ilman uskonnollista merkitystä.

Paikalle on kutsuttu kummit ja isovanhemmat sekä muut lähisukulaiset.

Olen kertonut vauvan nimen ja sitten on kohotettu malja vauvan kunniaksi ja toivotettu onnea.

Sitten on hyvin perinteisesti juotu kahvia.

Suvinen kirjoitti:Näillä näkymin kastemekko tytölle siis tulee, mietin vaan pidänkö vauvaa kastemekossa koko juhlan ajan vai vaihdanko rennompiin virallisen osuuden päätyttyä.

Meidän suvun ristiäisissä on mekkoa pidetty päällä vain virallisen osuuden ajan.

Meil on kans ristiäiset kohta. En muista koska mut kohta

Suvinen kirjoitti: Ajattelinkin vain vieraiden saavuttua tarjoilla ne maljat ja siinä pitää todella pienimuotoisen puheen, jonka lopuksi sitten paljastaisin nimen, jolle sitten kohotettaisiin malja. Mutta mitä sitten? Mitkään laulunpätkät eivät tunnu luontevilta. Voiko porukan vain ajaa siitä suoraan kahvipöytään?

Näin meillä.

Suvinen kirjoitti: nimi aiheutti hämmästelyjä

Nimi oli todella kaunis. <3

Suvinen kirjoitti:Tänään 2kk- neuvola ja lääkärintarkastus, painoa kertynyt 4900 grammaa ja pituutta 56 cm. Kaikki muutenkin kuulemma hienosti.

Meillä oli 6vko ja 1pv tarkastuksessa maanantaina 4920 ja 55,7. Ollaan kohtuu samixii

Määki haluun tietää nimen :)

Täällä tehdään hampaita, valivali vaan kuuluu. Pitää ostaa korvatulpat, onneksi sentään nukkuu hyvin.

Noista painoista ja pituuksista. En oo koskaan ajatellu et tytsä ois pieni, ennemminkin normikokoinen. Nyt oon alkanut törmäämään semmoseen, et ku hänen ikää kysytään niin kun vastaan, ilmeet menee oudoksi. Sitten voi tulla jotain syömiseen liittyvää juttua. Kenelläkään ei tuu mieleen, et syntyi pienenä, lähinnä etten ruoki :o No, enpä ois uskonut, et tämmöstäki tulee vastaan. Sillon pienenä aina kysyttiin kuinka monta päivää vanha, no tota kuukauden ikäinen :)

Pakko kyllä sanoo, että paras oli kauppareissulla kun eräs mummo kysyi kumpi hän on (tyttö/poika) :) Ei muuten, mutta tytsä oli päästä varpaisiin vaaleanpunaisissa Hello Kittyissä :D Kohteliasta sakkia! :)

Meillä leimaaantavaa on kaikenlainen pungerrus ja kingerrys, ähistään ja puhistaan. Yritetään jutella vavvakieltä ja päästä liikkeelle. Hereillä ollessa siis kohtuu levotonta, mutta kuten jo olen todennut, varsinaiset parkusessiot hävisivät vyöhyketerapian myötä.

Tytsän 5-kuukatisneuvola oli tänään. Painoa 6495g ja pituutta 64,1cm. Omalla käyrällään tasaisesti kasvelee. Muutenkin kaikki hyvin. Sai sen toisen annoksen rokotetta, oli jotain toista merkkiä. Tultiin kotiin ja leikittiin tunteroinen, sen jälkeen meni unille. Unien jälkeen alkoi murina, uusi kokemus tämäkin. Murinaa jatkui ja jatkui, ilmeetkin oli sen verran pöllöt että funtsin pitääkö soittaa manaaja paikalle. Mikä lie piru hänet valtasi. Aikamoinen ärtsytapa, jos toi nyt sitä oli :D

Nyt kuikuilee ja huutelee sängystä seuraa pitämään, mut mä olen nyt lakisääteisellä tauolla!