Pitäisi vielä kiristää tota alkua hieman, niin voisi parin viikon sisään ottaa aamulenkiksi sen kolme tuhatta ja 12 minuuttia. Se viisi kertaa viikossa aamuherätyksenä.
Kimmen kirjoitti:WTF! Mitä se on ? Saako siinä mätkiä vastustajia?
Noo, melkein. Kaveriporukalla nyt ei vain paljon sääntöjä tunneta tai kunnon laitarymistelyjä vältellä. Jos nyt ei painiotteisiin aina mennäkään, niin ei se ihan ennenkuulumatonta ole...
Me reenattiin vutisjengin kaa noin talvisin useampi vuosi, voi jeesus että välillä oli hauskaa. Saldona kuitenkin n. 5 mailaa paskana ja pari painimatsit per kausi, siis koko jengillä(10-15 tyyppiä) .. ei mul
Dumari kirjoitti:Me reenattiin vutisjengin kaa noin talvisin useampi vuosi, voi jeesus että välillä oli hauskaa. Saldona kuitenkin n. 5 mailaa paskana ja pari painimatsit per kausi, siis koko jengillä(10-15 tyyppiä) .. ei mul
Eilen puoli tuntia rullistelua, tänään tunti koulua ja tunti esteitä, jälkimmäinen kaatosateessa. Tuli melko helvetin kuuma silti kun iso poika on niin vaikea suoristaa ja suorana koluuttaa puomeja alas minkä ehtii. Ei ollut ratahenkilökuntaa joten kipusin alasylösalasylös aika monesti. Hepallakin korkeutta vaatimaton 185. Mutta lopuksi oli ihan onnistumisen fiiliksiä!
Touhon kanssa meni myös ok, vaikka aluksi oli vähän työmotivaation kanssa ongelmaa, oisko vähän jumissa? Vai meinaako se perkeleen polvi taas lasahtaa... siirsin maastoesteet huomiselta perjantaille, käyn huomenna kävelemässä pitkän lenkin. Ei jaksa tänään enää rullistella, ehkä huomenna....
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
Parikyt minsaa lenkkeilyä lämmittelyksi ja sitten puntteja puoltoista tuntia.
Toinen koipi oli vieläkin vähä huonona lauantain lenkin ja revähdyksen vuoksi.
1,5 h reipas ratsastus, Herra Hevonenkin hikosi, puhumattakaan minusta. Siellä tallilla on kiva parin kilsan metsälenkki, joka lanataankin joka päivä. 700 metrin hiittisuoralla mentiin vanhan ravurin kanssa monte-tyyliin, on muuten rankka laji, ja toisen kerran vielä kiitolaukkaa. Kyllä on huomenna lihakset pipit, kun piti väen väkisin taas hakea tasapainoaan menemällä osan ajasta ilman jalustimia. Auts.
Ja mua ei sinne koulukentälle saa kirveelläkään, pyh!
Kävin äsken lenkillä. En muista milloin viimeksi olisin käynyt vapaahtoisesti juoksulenkillä ihan issekseni Teki gutaa. Huomenna aamulla sitten taas uimaan.
Jostain kumman syystä muuten tuntui menevän hieman paremmin kuin ennen, mutta hauiksilla taas huonommin. Ehkä revin niillä liikaa maanantaina eivätkä ne olleet vielä ehtineet palautua. Lisäksi, hassua kyllä, yleensä oikea käteni on vahvempi kuin vasen, mutta nyt oli päinvastoin. Ehkä sekin johtuu tuosta edellämainitusta, koska yleensä olen vastaavasti ähissyt oikealla kädelläni enemmän.
AarneAnkka kirjoitti:Just ton takia lasken suoritukseni vaan ajassa, en matkassa. Rasittaa vähemmän aivoparkojani.
Juuh, no 45 min me polskittiin. Stadikalla on paljon helpompi laskea matkaa, kun ei tarvitse kääntyä joka 25m. Stadikalla tuossa ajassa ollaan uitu reilusti yli 1,5km, joten aikaan tuon arvioni myös perustin.
Nyt juoksin koko matkan aerobisella alueella, eli yritin pitää sykkeet alle 165 - vaikka välillä menikin yli. Keskinopeus pysyi kivasti siinä 5 minuttia / kilometri, eli kipeänä olon jälkeen aletaan olla palauduttu sellaiseen olotilaan että nyt voisi alkaa vetää niitä peruskestävyyden lenkkejä.
Juoksu-kävelylenkki vitutuksenpurkuna... Eka ajattelin ottaa ihan rauhallisesti, mutta juoksin sitten melkein koko matkan. Tulihan samalla testattua kehittyvä kuntoni.
Saehlyilyae työkaverien kanssa. Olin aika pitkään maalissa joten en juossut niin paljon kuin muut.
Urheiluhallin eteen on asennettu aika vinkeet lasten leikkitelineet, osa emuloi punttisalivehkeitä. Niillä oli tietty aivan ihan pakko vähän temppuilla. Salilla käymisellä näyttää muuten olleen ainakin jotain vaikutusta, sillä nyt monkey bar elikkä semmoiset vaakasuorat tikapuut joissa roikutaan ja heilutaan eteenpäin gibbonityyliin, onnistui ihan helposti. Aiemmin touhusta ei tullut mulla yhtään mitään, viimeksi oli onnistunut joskus kersana.
Huominen joko lepoa tai pitkä lenkki. Vähän fiiliksen mukaan.
Nyt kaksi viikkoa on tullut startattua arkiaamut lähes joka päivä tuolla lenkillä ja vaikutus perusvireyteen on ollut hyvä. Eihän tuossa viikon aikana ehdi kerääntyä kilometrejä paskaakaan, mutta tiukka Cooperin veroinen suoritus aamuun käynnistää kropan hyvin - ja tulee ainakin tehtyä jotain. Lyhyttä lenkkiä on vaikeampi jättää tekemättä kuin tunnin salitreeniä joka vaatii siirtymisineen ja palautteluineen kuitenkin sen puolitoista tuntia aikaa.
Aamulenkkien lisäksi kun viikossa on sitten pari pidempikestoista suoritusta, niin siinä onkin sitten hyvin viikon urheilut pulkassa.
Mua suositeltiin silloin tekemään vinopenkkejä, ja teinkin niitä juuri tuolla alakerrassa. Sitten menin vähän lukemaan aiheesta ja huomasin että hö, oonkin tehnyt niitä tähän asti väärin (liian jyrkässä kulmassa, 45°). Okei, kuinka tärkeää on tehdä nää jutut just millintarkasti oikein? Kai liikkeestä on silti liikunnallista hyötyä, rasitus vaan jakautuu vähän muualle? Niin väärin en ole ainakaan niitä tehnyt että olisi tullut rasitusvammoja.
Oli miten oli, okei, kokeillaan sitten seuraavalla kerralla matalampaa kulmaa ja katotaan miltä se tuntuu.
Selkäojentajapuhkuminen takana. Pitkästä aikaa vetäisin mavea ihan sarjamielessä ja hemmetin hyvin sujui, vaikka tein SJMVn toissapäivänä. Tosin on tuon SJMVn tekniikka vielä hiukan hakusessa, tuntuu enemmän perseessä kuin reisihauiksissa. No eipähän painoakaan ollut paljoa tangossa.
Huono puoli maveen intoutumisessa oli että kun piti tehdä ojentajia, olin jo aikas piipussa. Penkki kapealla meni vielä ok, mutta ranskikset omaan tyyliin aiheutti mustia täpliä näkökenttään.
Paino oli tippunut taas kilon, pirun hyvä bulkkikausi. Perkele.