Kitinä

Riemumieli kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Esim. hampaittenpesu ei ole koskaan ollut meillä ongelma (paitsi siinä mielessä, että nuo haluaisivat pestä hampaita useammin kuin on tarpeen), koska kaikki tietävät, että pesu tehdään jotta suusta saadaan kaikki hammaspeikot pois, ja yhdessä aina tiirailemme miten ne polskivat hammasmukissa vihaisina, kun hammasharja tonki ne pois niiden kodeista hampaiden väleissä. Tuon tajuaa puolitoistavuotiaskin.

Veikkaisin, että tulevaisuudessa on edessä huume- ja muita päihdeongelmia, kun halutaan palata lapsuuden kivoihin hetkiin, jolloin tiirailtiin mukissa polskivia peikkoja.

Veikkaisin, että olet väärässä. Kyllä minäkin pystyn niitä tiirailemaan lasten kanssa ilman huumeita tai muita päihteitä. Aika harvoin liian kiva lapsuus johtaa ongelmiin...

KKK kirjoitti:

Kottarainen kirjoitti:Meillä ei ole mitään rangaistuksia edelleenkään käytössä. Mihinkään asiaan.

Piti lukea tää lause kolme kertaa, enkä sittenkään uskonut silmiäni. Itselle tutumpia ovat perinteiset: uhkailu-kiristäminen-lahjonta-huutaminen. Pienemmälle riittää vielä nurkka, mutta isompi reagoi paremmin kun vaakakupissa on teeveen katseluoikeuden menettäminen..

En mä laske kieltämistä rangaistukseksi, tai vaikka ei-toivotun esineen ottamista pois. Ja kyllä meilläkin kerrotaan että ennen kuin syödään puuro niin käydään vessassa ja puetaan päivävaatteet päälle. Onko tämä sitten kiristämistä tai lahjontaa? Joskus on harrastettu selkeämpää lahjontaa, eli nyt kun teet reippaasti näin niin sitten voidaan katsoa vaikka Mimmi Lehmää. Joskus olen huutanut kun on hermo mennyt toistuvaan kiellon uhmaamiseen, mies ei ole tainnut lapselle koskaan huutaa, sillä onkin lehmän hermot.

Mutta en mä noita laske rangaistuksiksi. Enkä keksi syytä miksi pitäisi alkaa jotain rangaistusasteikkoa kehitellä. Tyttö ei lyö, vahingoita toisia, heitä tavaroita eikä tahallaan tuhoa paikkoja. Muuhun riittää selitys, ohjaaminen, kielto tai tarvittaessa vieminen pois tilanteesta.

Riemumieli kirjoitti:Aaveajajan katumuskatsetta...

En ole varma, missasinko sarkasmin, mutta "kuritta >>> kunniatta" -mantraan mie uskon kyllä vakaasti. Rakkautta ja rajoja.
Hirvittää katsoa sivusta, miten jotkut jo alle kouluikäiset hyppyyttävät vanhempiaan ihan mielensä mukaan. Ei käy meillä. Ns "vapaa kasvatus" on jo ajatuksenakin niin naurettava, ettei paremmasta väliä. Hippien höpinää.

KKK kirjoitti:Ns "vapaa kasvatus" on jo ajatuksenakin niin naurettava, ettei paremmasta väliä. Hippien höpinää.

Ettei totuus unohtuisi.

Niin?

Kottarainen kirjoitti:Niin?

No jos tuo oli minulle, niin oman viestini taustalla oli ihmettely siitä, että KKK uhkaa omassa kirjoituksessaan taas liimata (virheellisesti) yhteen vapaan kasvatuksen ja tuon sinun aiemmassa ketjussa kuvaamasi välinpitämättömän tai vastuuttoman kasvatuksen. Lisäksi olen KKK:n viestissä - ja ehkä jopa joissain kotielämänsä kuvauksissa - lukevinani rivien väliin sellaisia, että oikean vapaan kasvatuksen idean ymmärtäminen voisi olla hyödyllinen laajennus KKK:n käsiteapparaattiin, joka nyt tuntuu operoivan mustavalkoisen eksklusiivisesti toisaalta autoritaarisen kasvatusmallin ja toisaalta vastuuttoman välinpitämättömän kasvatusmallin käsitteillä. Ehkä oikein ymmärretty vapaa kasvatus - joka siis ei ole sen enempää hippien hommaa kuin tuota sinun Vauva-lehdestä lukemaasi välinpitämättömyyttäkään - voisi olla hyvä apu hänellekin. Ja tuossa linkkaamassani ketjussa oikeaa vapaata kasvatusta avattiin minusta ihan hyvin. Kauniiksi lopuksi: halusin myös ilmaista ihmettelyni siitä, miten KKK tuntui tämän oikean vapaan kasvatuksen unohtaneen, vaikka siitä ihan vastikään seitsemisen vuotta sitten täällä keskusteltiin.

Selvä. Tästä pikkunäytöltä on vähän hankala surffia.

Itsekin olin vähän yllättynyt siitä miten vähän jos lainkaan ajatukseni ovat tässä asiassa muuttuneet omakohtaisen kokemuksen ja vuosien myötä. Monissa muissa asioissa varmaan on muutosta tullutkin.

urpiainen kirjoitti:oman viestini taustalla oli ihmettely siitä, että KKK uhkaa omassa kirjoituksessaan taas liimata (virheellisesti) yhteen vapaan kasvatuksen ja tuon sinun aiemmassa ketjussa kuvaamasi välinpitämättömän tai vastuuttoman kasvatuksen...tuossa linkkaamassani ketjussa oikeaa vapaata kasvatusta avattiin minusta ihan hyvin.

Totta. Tajusin ketjun lukemalla sekä saaneeni vapaan kasvatuksen että soveltavani sitä omaan lapseeni. Aikaisempi käsitykseni termin sisällöstä oli selvästi virheellinen. Vapaa kasvatus -termi ei kylläkään mielestäni kuvaa kovin hyvin sitä mitä sillä näköjään tarkoitetaan, eikä siten ole terminä kovin onnistunut. Paremmin valitulla termillä ideologia olisi ehkä vielä myyvempi.

Enpä todella osaa Suvista neuvoa. Tietyin osin nukkumaanmeno-ongelmat kuulostavat samalta kuin meillä, vajaa kolmivuotiaalla. Meillä venytetään ja vanutetetaan nukkumaanmenoa kaikin konstein, myös pyritään valitsemaan nukuttaja ja se olisi mieluummin isä, sillä isä antaa aikataulun luistaa, antaa tytön juosta makkarista joskus parikin kertaa ennen kuin oikeasti aletaan "nukuttamaan" ja yleensä vielä päästää tytön viereensä meidän sänkyyn nukahtamaan ja nostaa siitä vasta omaan punkkaan -> herätessään kauhistuu kun onkin muualla kuin luuli. Minä olen jyrkempi, vuoteessa pysytään, pää laitetaan tyynyyn ja muutaman sadun tai laulun jälkeen aletaan nukkua. Jos sitten vielä juoksennellaan niin on ihan selvä että äiti kantaa mukulan takaisin vuoteeseen, nukuttajaa ei missään nimessä vaihdeta kuten isän kohdalla. Hirveät paskamutsivibat tulee tästäkin mutta parhaiten homma toimii kun tietyistä ajoista ja kuvioista pidetään kiinni. Eikä sille unentarpeessa olevalle taatiaiselle pysty mitään yöllä selittämään, silloin tehdään niin kuin äiti sanoo. Muuteen valpastuu ja keskustelisi kyllä mielellään vaikka pari tuntia jos sillä välttää nukahtamisen. Päivisin sitten jutellaan miksi täytyy käydä nukkumaan ja miksi pitää nukkua omassa vuoteessa. Kohta onkin vuorossa ongelmia kun tyttö siirtyy omaan huoneeseen nukkumaan, on (myös miehen suosiollisella myötävaikutuksella) tosiaan ottanut tavakseen siirtyä aamuyöstä meidän vuoteeseen ja tämä ei enää käy.

Tyttö on kovasti temperamenttinen, suurin rangaistus (hetkeksi suljettuun huoneeseen) seuraa kissan kiusaamisesta. Lahjontaa suostutteluna käytetään ja myös kiristystä jos toiminta alkaa mennä pelkäksi venkoiluksi. Aikuisten viaksi katson sen että toistuvista keskusteluista huolimatta kasvatustyylejä ei ole saatu likipitäenkään samanlaisiksi. Äiti on tiukka ja varsin jyrkkä useissa arkeen liittyvissä asioissa jotka nyt vain täytyy hoitaa. Isä on sallivampi mutta usein välinpitämätön ja vetäytyvä. Mummu joka lasta hoitaa ei kiellä käytännössä mitään, korkeintaan suuntaa huomion muualle. Totta kai lapsi sitten mieluusti kokeilee josko ei olisikaan pakko pukea, syödä, vaihtaa vaippaa tai olla kiusaamatta sitä kissaa. Ja äiti rankaisee potien hirveää syyllisyyttä. No jaa, vähän sitä on leppynyt itsensäkin suhteen, lapsi näyttää kuitenkin olevan iloinen ja suloinen ja kekseliäs jotta jospa ei nyt olisi tullut pilattua tulevaisuuttaan ihan täysin.

urpiainen kirjoitti:vaikka siitä ihan vastikään seitsemisen vuotta sitten täällä keskusteltiin.

Minulle "vapaa kasvatus" tarkoittaa "ei rajoja". En ollut tietoinen, että käsitykseni oli väärä ja että "vapaita kasvatuksia" on erilaisia. Pahoittelen sekaannusta.

(hippien höpinää se on silti. Preussilainen sisäpalveluohjesääntö kunniaan!)

Melnais kirjoitti:Mummu joka lasta hoitaa ei kiellä käytännössä mitään, korkeintaan suuntaa huomion muualle. Totta kai lapsi sitten mieluusti kokeilee josko ei olisikaan pakko pukea, syödä, vaihtaa vaippaa tai olla kiusaamatta sitä kissaa.

Koskapa itselläni ei tietääkseni ole lasta/lapsia, kommentoin kohta 3v siskon pojan kohtalosta.
Isäänsä ei tottele, jos asia vähänkään epämielyttävä tai on väsynyt. Äitiään tottelee kohtuullisen hyvin. Ukkia lähes täydellisesti. Mummolle taas ei parane pistää hantiin, koska seuraukset eivät ole olleet kivoja. Mummon kohdalla on siis parasta totella heti, oli asia mikä tahansa
Kissoja kiusaa välillä. Vanhempi kolli kävelee tilanteesta pois heti, kunhan ote kirpoaa. Jos runnoo liikaa, niin kissa alkaa koko ajan liikerataa kasvattaen pumpata kynsiään sisään-ulos, kunnes ote irtoaa. Reilun puolen vuoden ikäinen naaras-kissa taas antaa heti kynttä jos otteet kovenevat liikaa. Muun sortin kiusaamisesta kissat väistyvät nukkumaaan parempaan piiloon tai menevät ulos. Poika tietää tehneensä tuhmasti, jos on kynnen jälkiä nahkassaan.

urpiainen kirjoitti:Kauniiksi lopuksi: halusin myös ilmaista ihmettelyni siitä, miten KKK tuntui tämän oikean vapaan kasvatuksen unohtaneen, vaikka siitä ihan vastikään seitsemisen vuotta sitten täällä keskusteltiin.

Urpiaiselle myönnetään 10 pisteen papukaijamerkki erityisen ansiokkaasta kitinähistorian tuntemisesta.

Urpiaisella on paksumpi musta kirja kuin Davella.

Kiukkutipu kirjoitti:Urpiaisella on paksumpi musta kirja kuin Davella.

NuoriDaavid kirjoitti:

Kiukkutipu kirjoitti:Urpiaisella on paksumpi musta kirja kuin Davella.

No mutta Dave, sulla on paksumpi lomakko!

Miksi muuten lapsi (ainakin meillä) tuntuu perivän vanhemmiltaan niitä ei-toivotuimpia ominaisuuksia? Uniaiheeseen liittyen minähän nukkuisin mieluusti kellon ympäri useamman kerran viikossa, kymmenen tuntia vähintään joka yö jos mahdollista (ei ole, ei) ja päiväunet päälle. Mies on huomattavan vähäunisempi, iltavirkku ja selviää työaikoina hyvin kuuden tunnin unilla. Ja tietty meillä on väsymätön ja vähäuninen mukelo.

Huonot unenlahjat taitaa periytyä dominantisti aina. Näin meilläkin, minun puoleltani tosin. Murphyn laki voittaa Mendelin lait 6-0.

Suvinen kirjoitti:Niin, piti eilen kiittää saaduista neuvoista, mutta tekstini katosi bittiavaruuteen. Alkuperäinen avautuminen oli toki yöllä ladattu täyslaidallinen vailla minkäänlaista editointia, joten kiitos myös myötätunnosta ja hienovaraisuudesta. Ansaitsisin varmaan myös osani kritiikistä kasvatusperiaatteitani kohtaan.

No höh, tuliko tossa jotain kritiikkiäkin? Toivottavasti en itse kirjoittanut töksösti. Samassa venheessä tässä kaikki ollaan, ja totta tuo, että aikanaan tämäkin vaihe ohi menee. Tää on sellainen itse aiheutettu unenriistokidutuskausi. Vahingosta viisastuneena jätän yhteen kauteen!!1

Suvinen kirjoitti:Ansaitsisin. En siis saanut kritiikkiä, vaikka pelkäsin sellaista saavani

Kappas, silmät harittaa.

Ei varmaan kukaan viitte kauheasti kritisoida jos yhtään on kokemusta aiheesta.

Meilläkin jahdataan hammaspeikkoja. Niillä on tuttujen nimiä ja ne pitää kummallisia ääniä.

Homma sai lisäpontta kun papalla jouduttiin poistamaan hammas. Nyt suu aukeaa paljon helpommin, nautitaan niin kauan kuin tämä toimii.

No nyt mä ymmärrän mistä ne tuttavien hammaslääkäripelot kumpuaa...

Joo, ei olla uskallettu uhkailla hammaslääkärillä. Sinne kun pitää taas kohtapuoliin mennä.

Me vaan sanottiin että papan hammas tippui koska se ei ollut pessyt hampaita hyvin.

Kaikkea paskaa sitä tuleekin puhuttua, mutta toinen vaihtoehto olisi ruuvipenkki. Tai jättää ne hampaat suosiolla pesemättä.

Mä käytin hammaspesuasiassa julmaa totuutta ja kerroin lapselle, että suu alkaa haista tosi pahalta jos ei pese hampaita.
Ei ole jäänyt kertaakaan pesemättä.

Vesper kirjoitti:No nyt mä ymmärrän mistä ne tuttavien hammaslääkäripelot kumpuaa...

Toisinaan voi olla aika tehokastakin.

Nimimerkillä poraamisella lapsena uhkailtu, koko elämänsä hampaansa 2x päivässä pessyt kolmekymppinen reiätön.

Suvinen kirjoitti:Ansaitsisin. En siis saanut kritiikkiä, vaikka pelkäsin sellaista saavani

No minä annan sitten.

Minusta teillä suurin ongelma on sinä, että tyttäresi ei saa sinulta tarpeeksi huomiota, yhteistä leikkiaikaa, turvallisuutta, hellyyttä ja läheisyyttä. Tuo hänen käytöksenä kielii juuri siitä ja ongelma katoaa itsestään kun täytät hänen tarpeensa.