Mammailu

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Etsin tytsälle puuhamattoa ja olen nyt ihan himoissani tähän: http://www.lelukeisari.fi/product_info. ... cts_id=973 (edullisimmillaan olen löytänyt n. 84e hintaan), mutta suosituksia otetaan vastaan :)
Avatar
mustaenkeli
Kitisijä
Viestit: 2872
Liittynyt: 09.09.2005 12:08
Paikkakunta: Hell-sinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mustaenkeli »

Mä en oo oikein koskaan ymmärtäny noitten puuhamattojen ideaa...
No joo, kyllä se pääsiäisenä kotikotona toimi, kun likka oli 4kk, mutta nyt viiskuisena likka ryömii jo vauhdilla, eikä tuo enää malta minkään maton ääressä olla. Veljensä roudaa tytölle pikkuautoja pieniin käsiin ja niillä ajelevat kilpaa... :P
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

No siis ostin tytsälle tuon puuhamaton. Puuhamattojen ideahan on ihan selvä, se onkin toinen asia onko se siihen välttämätön. Voihan muutakin keksiä. Motoriikan kehitys, virikkeiden anto, aistien vahvistuminen jne.
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Kyllä sitä elämää tosiaan on synnytyksen jälkeen :) Siis ainakin öisin, silloin teen omia hommiani :) Päivät menee vauvelin kanssa ollessa ja kun se itku kausi alkaa niin sitten on kädetön. Siihen pitää sopeutua. Mutta joo, itkukausi kesti pari viikkoa. Nyt ollaan taas rauhallisessa elämänrytmissä, edelleen kädettömänä tosin, leikkejä ja seuranpitoa :D
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 3989
Liittynyt: 19.08.2005 14:09
Paikkakunta: Hki

Viesti Kirjoittaja annepa »

Suvinen kirjoitti: Semmoinen asia vaan dieetistä on seurannut, että paino on lähtenyt laskuun..... Vähän huolestuttaa, kun raskaus- ja imetysaikana nimenomaan ei saa laihduttaa, mutta kyllä tuo diabeetikon ruokavalio on juuri sitä laihdutusruokaa
Laihduttaminen on eri asia kuin painon putoaminen tai laihtuminen.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Suvinen kirjoitti:
annepa kirjoitti:
Suvinen kirjoitti: Semmoinen asia vaan dieetistä on seurannut, että paino on lähtenyt laskuun..... Vähän huolestuttaa, kun raskaus- ja imetysaikana nimenomaan ei saa laihduttaa, mutta kyllä tuo diabeetikon ruokavalio on juuri sitä laihdutusruokaa
Laihduttaminen on eri asia kuin painon putoaminen tai laihtuminen.
Miten se on eri asia? Kun laihduttamisen tavoite on painon putoaminen.
No tässä haetaan varmaan takaa sitä, että imettäessä yleensä paino putoaa esmes. En tiedä mistä lie johtuu, hormooneista kenties. Ei se mun mielestä ole sama kuin pudottaa ne ravintomuutoksilla eli laihduttamalla. Toisaalta kun olet nyt dieetillä niin kroppa poistaa nesteitä ym. ja oikein nautiskelee terveellisestä ravinnosta. Monipuolisella ravinnolla (diabeteksen valiolla) vauva saanee kaiken tarvitsemansa.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 3989
Liittynyt: 19.08.2005 14:09
Paikkakunta: Hki

Viesti Kirjoittaja annepa »

Rouva Pupu kirjoitti:
Suvinen kirjoitti:
annepa kirjoitti: Laihduttaminen on eri asia kuin painon putoaminen tai laihtuminen.
Miten se on eri asia? Kun laihduttamisen tavoite on painon putoaminen.
No tässä haetaan varmaan takaa sitä, että imettäessä yleensä paino putoaa esmes. En tiedä mistä lie johtuu, hormooneista kenties. Ei se mun mielestä ole sama kuin pudottaa ne ravintomuutoksilla eli laihduttamalla. Toisaalta kun olet nyt dieetillä niin kroppa poistaa nesteitä ym. ja oikein nautiskelee terveellisestä ravinnosta. Monipuolisella ravinnolla (diabeteksen valiolla) vauva saanee kaiken tarvitsemansa.
Minun käsityksen mukaan laihduttamisen tavoite on läskin karkotus jonka seurauksena paino putoaa. Paino voi pudota myös jos lihasta katoaa (ei kai sitä kukaan halua?) tai sitten jos on esimerkiksi kauhian turvonnut ja suolat ja nesteet päin seiniä, niin sitten kun ne saa taas kohalleen ja nesteet kaikkoaa niin paino putoaa VAIKKA EI LAIHDUKAAN.

Käsitykseni mukana imetys vie niin paljon energiaa että siinä läski kaikkoaa. Mukana voi tietääkseni mennä myös lihaksia eikä kai kukaan niitä halua menettää?

Mut siis mun pointtina oli että laihduttaminen on eri asia kuin ns itsestään laihtuminen. Sen lisäksi on vielä tuo että kaikki painon putoaminen ei ole laihtumista (=läskin katoamista). En nyt tiiä mistä tässä oli kyse eli laihdutettiinko vasiten vai laihduttiinko ns itsestään vaikka ei ollutkaan tarkoitus ja onko läskiä kuinka paljon tuhlattavana.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
mustaenkeli
Kitisijä
Viestit: 2872
Liittynyt: 09.09.2005 12:08
Paikkakunta: Hell-sinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mustaenkeli »

Tytön kanssa 5kk neuvolasta kotiuduttu.

5625g ja 64cm. Paino laskusuunnassa, soseita sais jo syödä kunnolla.
Liikeelle lähtenyt, ryömii!!
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
Onslow

Viesti Kirjoittaja Onslow »

mustaenkeli kirjoitti: Liikeelle lähtenyt, ryömii!!
Meillä 6 kk ja 1 viikko. Ei ryömi, eikä edes käänny vielä kunnolla. On näemmä vähän rauhallisempaa sorttia kuin minä..
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Jokainen ajallaan, jotkuthan jättää tuon vaiheen välistä ja aloittaa kävelyllä.

Meitin tytsä yrittää kanssa ryömiä jo, semmosia sammakkohyppyjä ja jo istumaankin pitäisi päästä ja on vielä alle kolmen kuukauden :o Yli kolme kuukautta kuitenkin pitäisi vielä tuota istumista odottaa, vaikeeta tulee olemaan. Miehen veljen lapsi oli samanlainen. Nyt on oma ja miehen selkä koetuksella.
Onslow

Viesti Kirjoittaja Onslow »

Rouva Pupu kirjoitti:Jokainen ajallaan, jotkuthan jättää tuon vaiheen välistä ja aloittaa kävelyllä.
No näinhän se. Muutenkin aika erilaista kehittymistä kuin monen tutun mukulalla. Meillä ei esim tutti ja tuttipullo ei ole maistunut koko aikana, mutta mukista kyllä juodaan pois tiehensä..
Avatar
mustaenkeli
Kitisijä
Viestit: 2872
Liittynyt: 09.09.2005 12:08
Paikkakunta: Hell-sinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mustaenkeli »

Onslow kirjoitti:
Rouva Pupu kirjoitti:Jokainen ajallaan, jotkuthan jättää tuon vaiheen välistä ja aloittaa kävelyllä.
No näinhän se. Muutenkin aika erilaista kehittymistä kuin monen tutun mukulalla. Meillä ei esim tutti ja tuttipullo ei ole maistunut koko aikana, mutta mukista kyllä juodaan pois tiehensä..
Meillä tutti huolittiin ekan kerran pääsiäisenä ja pullolle opetettiin vähä kuin väkisin, jotta mamma sai hetken huokaista ja huilata tytön ollessa 3kk...
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
Avatar
nowaysis
Kitisijä
Viestit: 6126
Liittynyt: 26.05.2006 10:01
Paikkakunta: Bunnytown
Viesti:

Viesti Kirjoittaja nowaysis »

Vitsi jotenkin inhoon tuota ylipirteetä ja nuorta pikkukakkostätiä, joka parhaillaan hoilottaa ruudussa! Ne muut on ihan jees, ja se ihku Jyrki me ollaan tavattu livenäkin, *leuhkis* ;)
Prepare for the worstest.
Avatar
nowaysis
Kitisijä
Viestit: 6126
Liittynyt: 26.05.2006 10:01
Paikkakunta: Bunnytown
Viesti:

Viesti Kirjoittaja nowaysis »

Jotkut kävelevät pyllyllään, hinkuttavat siis istuen eteenpäin. Kuulemma seurausta liian varhaisesta istuttamisesta, tiedä sitten.. Ryömivät muksut on kyllä hauskoja, ja pitävät lattiat siisteinä. Ei tarvi imuroida kuin muksun etumus ;)

Kaverini kaksivuotias(eilen tosin täytti), laittaa vieläkin melkein kaiken suuhunsa. Itse muistelen, että varmaan hieman reilun vuoden ikäisenä tuo oma lopetti kivien ym. maistelemisen. Se helpotti kovasti, ei tarvinut imuroida joka toinen päivä tai vahtia koko aikaa ulkona vierestä.
Prepare for the worstest.
bliss

Viesti Kirjoittaja bliss »

nowaysis kirjoitti: Kaverini kaksivuotias(eilen tosin täytti), laittaa vieläkin melkein kaiken suuhunsa. Itse muistelen, että varmaan hieman reilun vuoden ikäisenä tuo oma lopetti kivien ym. maistelemisen.
Ja meillä asuu 3,5-vuotias tyyppi, joka ei ole ikinä maistellut kiviä tai risuja tai mitään muutakaan suuhun kuulumatonta. Ei ole edes leluja pureskellut.
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Mites te olette helpottaneet vauvelin oloa kun hampaita on tulossa? Ilmeisesti meidän tytsällä niitä on jo nyt tulossa kun hankailee kädellään ikeniä ja on hieman itkuinen. Nälkä ei ole, ja tuttia ei ole koskaan huolinut vaikka välillä tarjoankin kun funtsin jos on imuhaluja. Meillä on jotain puru/hampaantulo juttuja, mutta ei ne tytsän suuhun mahdu kun ovat niin isoja vaikka tarkoitettu jo +3kk ikäisille.

Jaa, voiko ne hampaat jo nyt tulla.
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Viesti Kirjoittaja exPertti »

Rouva Pupu kirjoitti:Jaa, voiko ne hampaat jo nyt tulla.
No, sanotaan näin että hammaslääkäri sanoi juniorista ensimmäisellä käynnillä ettei ole näin montaa puhjennutta hammasta nähnytkään tämän ikäisellä.

Eli voi. Meillä ei itkenyt pätkääkään, mutta kuola valui ja puri kaikkea alkaen paitojen helmoista. Jostakin syystä ei pitänyt erityisen paljon niistä vesitäytteisistä jutuista vaikka kutisi varmaan paljon.
Came here for school, graduated to the high life
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Suvinen kirjoitti:
Rouva Pupu kirjoitti: Jaa, voiko ne hampaat jo nyt tulla.
Oon kuullut ainakin yhdestä jolle tuli eka hammas 3kk ikäisenä. Muuten en ole perehtynyt asiaan, luulin että ne tulee vasta vanhempana, tyyliin joskus vuoden ikäisenä..? Pitäis varmaan perehtyä :)
Nojuu :)

Mun vakiolauseet tytsän syntymän jälkeen:

"Jaa, voi vai?"
"Jaa, nytkö jo?"
"Jaa, oikeasti vai?"
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

exPertti kirjoitti:
Rouva Pupu kirjoitti:Jaa, voiko ne hampaat jo nyt tulla.
No, sanotaan näin että hammaslääkäri sanoi juniorista ensimmäisellä käynnillä ettei ole näin montaa puhjennutta hammasta nähnytkään tämän ikäisellä.

Eli voi. Meillä ei itkenyt pätkääkään, mutta kuola valui ja puri kaikkea alkaen paitojen helmoista. Jostakin syystä ei pitänyt erityisen paljon niistä vesitäytteisistä jutuista vaikka kutisi varmaan paljon.
Joo, syö käsiään, hihojaan ja eilen jopa mun kättä. Tai sitten vaan päätti näyttää äidille kuka määrää tahdin, pussuttelen häntä aina kuoliaaksi ja voivottelen että voisin hänet syödä :)

Ja joo, meidän tytsä on nyt sitten löytänyt telkkarin (sic!, näin nuorena oikein hyväksi ole). Ihmettelin että on nykyään niin rauhallinen sylissä, nukkuva. Mitä vielä, siellä on katsottu sellaista laatua kuin Kauniit ja rohkeat, Tunteita ja tuoksuja sekä Päivien viemää. Eilen miehen sylissä ollessaan taas kovasti pälli ruutua ja menin siihen eteen heilumaan niin ovelasti vaan kallisti itseään että näki Emmerdalen :o

Kai se sitten on pakko tuo mölytoosa pitää kiinni! Kaik ilo mult vierä!
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Viesti Kirjoittaja exPertti »

Rouva Pupu kirjoitti:Joo, syö käsiään, hihojaan ja eilen jopa mun kättä. Tai sitten vaan päätti näyttää äidille kuka määrää tahdin, pussuttelen häntä aina kuoliaaksi ja voivottelen että voisin hänet syödä :)

Ja joo, meidän tytsä on nyt sitten löytänyt telkkarin (sic!, näin nuorena oikein hyväksi ole). Ihmettelin että on nykyään niin rauhallinen sylissä, nukkuva. Mitä vielä, siellä on katsottu sellaista laatua kuin Kauniit ja rohkeat, Tunteita ja tuoksuja sekä Päivien viemää. Eilen miehen sylissä ollessaan taas kovasti pälli ruutua ja menin siihen eteen heilumaan niin ovelasti vaan kallisti itseään että näki Emmerdalen :o

Kai se sitten on pakko tuo mölytoosa pitää kiinni! Kaik ilo mult vierä!
Kyllä juniorikin on saanut vähintäänkin oman osansa hellyyttä. Autoon laittaessa yleensä saan hänet hyvälle tuulelle kun syöksyn nopeasti pussaamaan otsalle tai poskelle kunnes alkaa räkättämään.

Meillä seuraa telkkaria aika-ajoin. Uusi ilmiö on se, että kun koira tulee televisioruutuun. "Uuuuuuuuuuuuu, (h)aukku!! (H)au, (h)au". Arvaa huvittaako? :)

Sitten hän kyllästyy katseluun ja lähtee viipottamaan. Oikeasti tajuan nyt mitä vanhempani sanoivat minun rauhattomuudestani pienenä. Kiirettää pukkaa välillä.
Came here for school, graduated to the high life
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Tutkin tytsän suun tunnustelemalla ja katsomalla. Jep, hampaita tulossa. Terävää kulmaa tuntui.

Tulee ylös, ei alas. Siellä ei tunnu yksi, ei kaksi, ei kolme vaan sinne on tulossa NELJÄ hammasta.

:o
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10700
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Rouva Pupu kirjoitti:
Suvinen kirjoitti:
Rouva Pupu kirjoitti: Jaa, voiko ne hampaat jo nyt tulla.
Oon kuullut ainakin yhdestä jolle tuli eka hammas 3kk ikäisenä. Muuten en ole perehtynyt asiaan, luulin että ne tulee vasta vanhempana, tyyliin joskus vuoden ikäisenä..? Pitäis varmaan perehtyä :)
Nojuu :)

Mun vakiolauseet tytsän syntymän jälkeen:

"Jaa, voi vai?"
"Jaa, nytkö jo?"
"Jaa, oikeasti vai?"
Samoin ;)

Tääl tuli ekat hampaat, molemmat viikon välein, alas 5kk ikäisenä, tosin tunsin hampit jo 3kk ikäisenä ikenen läpi. Huus sitten 3kk putkeen niitä hampaita. Ylös tuli 4 hammasta 2vk sisällä.. Nyt on ylhäällä 6 hammasta, ja alhaalla edelleen se 2, ikää 11kk.
The great club outshines the individual, always and forever.
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Kuinka paljon samanlaista teidän lasten kehitys on ollut itseenne/puolisoon nähden?

Neuvolatäti sanoi, et hampaita voi tulla aikaisemmin varsinkin jos vanhemmillakin. Sama pätisi muihinkin askeliin.

Ensimmäinen hampaani tuli vasta 6kk ikäisenä. Istumaan olin noussut itsenäisesti 6kk, kontannut 7kk ja kävellyt 11kk. Ei sinänsä, eihän nuo kehitysaikataulut mitään silleen aikuisten oikeasti kerro.
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Tytsä täytti tänään kolme kuukautta. Sen kunniaksi äiteen ja iskän silmien edessä käänsi puuhamatolla itsensä itsenäisesti selältään kylki asentoon ja oli jo kellahtamassa vatsalleen kun syöksyin ( no kun päässä pyöri ettei vielä kuuluisi, ja jotenkin säikähdin tai jotain) nappaamaan tytsästä kiinni.
Avatar
Vaola
Kitisijä
Viestit: 4494
Liittynyt: 15.08.2005 10:36
Paikkakunta: pois

Viesti Kirjoittaja Vaola »

On tämä kovaa vauhtia itsenäistyvien pikkuisten hoivaaminen välillä raskasta. Porukkaa lappaa ovista ja ikkunoista ja nyt kun tyttäret "hoitelevat omia menojaan" ja kaverisuhteitaan osaksi omin puhelimin, niin saa todella olla melko mestari että pysyy perässä. Onneksi ovat luonteeltaan avoimia ja tykkäävät kertoa asioitaan minulle.

Vaan aina sekään ei riitä. Tänään oli taas sattunut välikohtaus, jonka johdosta toiselta sitten pääsi itku kun tuli kotiin. Oli kaveri soitellut jonkun toisen vanhemman kaverinsa kanssa pilapuheluita. Ekaksi käytiin rauhallinen ja pitkäjänteinen keskustelu tapahtumien kulusta, sen jälkeen puhelin kouraan ja soitto (taas) kaverin äidille. Siitä se sitten lähtee taas ratkeamaan.

Tässä sitten mietinkin, että onneksi meillä on noiden lähimpien kavereiden vanhempien kanssa sopimus, että soitetaan heti kun jotain isompaa skismaa tulee. Kyseisen tytön äiti oli erittäin kiitollinen että ilmoitin asiasta. Ja kyllä mäkin haluaisin tietää, jos tyttäret soittelisivat pilapuheluita laskuuni. Ja valehtelisin jos väittäisin, etteikö minullekin olisi tässä kouluikään siirtymisen jälkeen tullut paria puhelua lasteni kavereiden äideiltä. Tarvittaessa ollaan sitten tavattu me äidit ja lapset kaikki yhdessä ja juteltu pelisäännöistä. Onneksi tämä systeemi toimii, muuten olisi mahdotonta selvittää näitä riitatilanteita kunnolla.

P.S. Ai niin, jouduin tämänpäiväisen johdosta selittämään mitä "mulkkaaminen" tarkoittaa...

:?
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
Vastaa Viestiin