Gat kirjoitti:Hähhäh, se että kärsimykset ja nöyrään painaminen jalostaisi, on paskapuhetta. Niistä vaan kärsii ja ennen kaikkea saa lamauttavia vaurioita. Oli syy sitten itsessä tai ulkomaailmassa. Itse asiassa helpommin kestäisin, että syy on ulkoa kuin että on minussa. Miten sen kestää, jos on ite perseestä? Ette TE pystyisi näillä geeneillä ja olosuhteilla sen kummempaan. Oikeastaan ihme, että jaksan elellä. TE ette jaksaisi tässä.
Ja SIKAMIKAKIN sanoi jotain neuvoa "muuttumisesta".
Onko Sika kukaan neuvomaan muuttumaan? Koska Sian on tarvinnut muuttua siitä mitä on? Onko kokemusta sellaisesta? Mä en ole varma, mutta mahdollisuuksien rajoissa, että näin SikaMikan yhden naiseniskennän. Meni näin taksissa jossa radio soi: MIsulle: "Saat taksirahat takaisin, jos tiedät, kenen biisi tämä on" (Black Hole Sun). Ei varsinaisesti tarvetta muuttua sen misun maailmaan, tuntea sitä misua niiqu henkisesti eikä varsinaisesti hyvä linekään. Kuka vaan osaisi, jopa minä.. mutta ei toimi jos on juuri minä. Sitten kevyt hali päälle ja oletan viimestään seuraavana iltana takhaapäin, oli se misu niin otetun näköinen jo halista.
Entäs sitten sen agstittamani RT/SJP: isku/julkipanotekniikka? No ok. Ei tarvi sanoa naisille suoraan mitään. Kunhan käpälöi kahta naista sen lopulta antavan nähden. Jonka jalkapohjaa hieroo, sanomatta suoraan sille mitään. Ja siihen leviää vaikka missä. Miten minä sellaiseksi muutun? Ei ole sitä ulonäköä (SJP:llä tai Sialla on??) eikä sitä ihan ilmeisen mystistä taitoa, jota noissa tilanteissa maagisesti käyttivät. Ilman sisältöä, kunhan olla möllöttävät, että nussitaan nyt sitten, siinä on nainen, örf örf. Ai ni, Suvinenkin antasi ketjun mukaan SJPlle. Joo, teillä on ihan eri maailma, jossa pääasia on, että ei ole minä. Niin helppoa sitten. Ei teidän tarvitse muuttua, ei ponnistella. Älkää antako neuvoja jostain muuttumisesta, mitä ette itse ole koskaan joutuneet tekemään. Ettekä haluaisikaan muuttua suhtessa niin paljon. Siinähän olette vaan ja saatte.
Ja VADIM: tämä ON viisautta. Paskaa puhut jos muuta väität. Sinäkin olet ihminen, joten saat keskimäärin minua useammin

Tämä on hieman pitkästyttävää roskapuhetta.
Ensinnäkin sisäpuolen ja ulkopuolen välinen suhde on hieman ongelmallinen. Itse varmaan ajattelet, että olet mitä olet, ja siinä se, mutta tosiasia on, että ympäristösi on tehnyt sinusta sellaisen, kuin olet. Vaikken varsinaisesti uskokaan kauheasti siihen, että ihmiset muuttuvat, ainakaan kovin nopeasti, olen varsin tietoinen siitä, ettei ympäristö lakkaa vaikuttamasta ihmiseen vain siksi, että hän vanhenee.
Näistä sinun jorinoistasi on hieman vaikea saada selkoa, mistä oikeastaan olet niin harmissasi. Sikäli kuin olen ymmärtänyt oikein, asut keskellä ei-mitään etkä tapaa juuri ketään. Elämäsi tämän sangen hämmentävän sukusi keskellä vaikuttaa ulkopuolisen silmin sekin sangen erikoiselta. Oletettavaa on, että jos lähtisit metsän keskeltä ihmisten ilmoille, törmäisit ihmisiin ja varsinkin naisiin useammin. Tämä narinasi siitä, ettet saa, kuulostaa hieman teoreettiselta niin kauan kuin olet keskellä metsää, koska jos maisemissa ei ole ketään, on aika epätodennäköistä saadakaan. Siksi voisit tehdä itsellesi palveluksen ja muuttaa jonkin ihmisyhteisön liepeille. Nämä sukulaisesi ovat kenties huonossa jamassa, mutta pian voinet ehkä alkaa miettiä, olisiko vanhainkoti parempi ratkaisu. Ei keneltäkään odoteta, että uhraa koko elämänsä lähisukulaistensa huoltamiseen, ellei sitä nyt itse välttämättä halua.
Ensimmäinen ongelmasi koski siis sitä, että olet katkera siitä, ettet saa keneltäkään. Tästä on turha olla katkera, koska olosuhteesi ovat sellaiset, että sattumanvarainen saaminen on epätodennäköistä. Jos muuttaisit johonkin, missä on hiukan ihmisasutustakin, tutustuisit uusiin ihmisiin ja alkaisit ehkä ymmärtää, että naisetkin ovat ihmisiä, eivätkä välttämättä ihan hirveän erilaisia sellaisia. Nyt naissuhteitasi tuntuu värittävän pelonsekainen naisviha, ja vaikka miehellä pitääkin olla oikeus tällaiseen huora-madonna-fiksaatioon, sinun kohdallasi se menee hiukan liian pitkälle. Tutustuminen naissukupuoleen muutenkin kuin alan lehdistön ja muun ajanvieteteollisuuden kautta saattaisi olla hyvä ajatus.
Toinen ongelmasi koski siis sitä, että olet katkera siitä, että joku sai ja sinä et. Tämä tuntuu sikäli paradoksaaliselta, että olet antanut ymmärtää, että ne, joilta joku on onnistunut saamaan, ovat vähintäänkin huonoja naisia. On epäjohdonmukaista kadehtia jotain, mitä ei edes halua. Sitä paitsi, seksi voi olla monestakin syystä hyvää tai huonoa, ja sattumanvaraiset kännipanot ovat harvemmin hirveän mieltäylentäviä kokonaisuuksia. Itse vältän niitä puhtaasti emotionaalisista syistä, sillä koheltaminen ihmisten kanssa ilman kauhean selkeää käsitystä omista tunteista johtaa harvoin kovin miellyttäviin lopputuloksiin.
Sinun maailmasi tuntuu vähän sekavalta ja monessa suhteessa ongelmallisemmalta kuin monien muiden. Jostain syystä seksistä on tullut sinulle ihmisarvon mitta, mikä on minusta merkillistä, sillä useimmat ihmiset eivät pidä kumppanien suurta määrää ja/tai jokapäiväistä painamista tarpeellisena tai edes toivottavana. Minusta tuntuukin, että olet käsittänyt jotain hiukan väärin. Ehkä sinua loukkaa torjunta - useimpia ihmisiä se loukkaa - mutta toisaalta, kaikki tulevat torjutuiksi joskus. On tietysti ihmisiä, jotka jostain syystä vetoavat naisiin ja joiden on siksi helpompaa löytää kumppaneita, mutta laajassa tuttavapiirissäni tämä on korreloinut negatiivisesti heidän parisuhteidensa keston kanssa. Toisaalta, kysymys on harvemmin pelkästä taidosta, vaan usein silkasta sinnikkyydestä, joka sitten näkyy huomattavana yritteliäisyytenä, mikä on kyllä omasta mielestäni hiukan (miehen) ihmisarvoa alentavaa. Mutta tähän pelimiehet ovat valmiita, ja mikäpäs siinä. Kukin tyylillään.
Toisin sanoen, minusta sinulla ei ole mitään syytä katkeruuteen.