Kitinä

EveryWoman kirjoitti:Minusta on ihan ok, jos joku sanoo: Sarasvuon ajatukset saattaisivat toimia ihan hyvin, mutta minä en vain jaksa/ehdi/osaa/uskalla kehittää itseäni sillä tavalla. Se on aika kaukana tämän ketjun alkuasetelmasta, jossa sanottiin lähinnä: Sarasvuon ajatukset ovat suoraan saatanasta.

Kommentoin kylläkin työaikalainsäädännön tarvetta ja velvollisuutta sen noudattamiseen.

EveryWoman kirjoitti: Vaan kun ennustajaeukkojen ja -ukkojen kristallipalloista näkyy, että tulevaisuudessa työhön perehdyttäminen vie yhä pidempiä aikoja ja sopivien työntekijöiden löytäminen on yhä haasteellisempaa, koska sopivuus ei riipu ainoastaan pätevyydestä vaan myös persoonallisuudesta. Vaihtamisesta tulee siis entistä kannattamattomampaa. Kysy vaikka lapsesi äidiltä, joka on siivonnut yhtäkkiä lähteneiden jälkiä.

Tässä menevät kyllä seinin ja sollenin maailmat pahasti sekaisin.

Tix kirjoitti:Ei toimi. Työnantaja on aina määräävässä markkina-asemassa ja kysynnän määrää koulutusmäärä kun taas tarjonta tulee markkinoilta. Työlainsäädäntö on työelämän kuluttajansuojaa ja kaikki pelisäännöt on sovittu työntekijöiden ja työnantajien järjestöjen kesken

Neuvotteluvoiman tasaaminen on yksi markkinoiden toimivuutta edistävä asia. Työolojen sääntelyllä on myös oma tarkoituksensa markkinoiden kannalta. Palkat ovat nimittäin läpinäkyviä ja helposti vertailtavia, mutta työolot eivät. Vakioimalla työoloja mahdollistetaan työopaikkojen parempi vertailu palkan perusteella ja työvoima kohtaa paremmin tarjonnan.

sivustahuutaja kirjoitti:Neuvotteluvoiman tasaaminen on yksi markkinoiden toimivuutta edistävä asia. Työolojen sääntelyllä on myös oma tarkoituksensa markkinoiden kannalta. Palkat ovat nimittäin läpinäkyviä ja helposti vertailtavia, mutta työolot eivät. Vakioimalla työoloja mahdollistetaan työopaikkojen parempi vertailua palkan perusteella ja työvoima kohtaa paremmin tarjonnan.

Näinhän se menee. Perustaso työehdoissa taas estää sen, että voimakkaampi osapuoli ei voi sanella ehtoja yksin. Tiedän yhden tapauksen, jossa eräs huippukonsultti pisti 5 vuoden megaylityöt laskutukseen vaihtaessaan taloa. Korvaukset olivat hieman yli miljoona markkaa. Selitykset työn itsenäisyydestä yms. eivät pitäneet tuomioistuimessa kun joka ikisen tuntiraportin oli laskutukseen kuitannut esimies. Leikittelin itsekin ajatuksella, kun ne raportit ovat omaltakin osalta olemassa. Kanneaika vain pääsi vanhenemaan.

Tix kirjoitti:Nuoren lakimiehen palkka isossa asianajotoimistossa on tällä hetkellä noin 4000 € kuussa ja juniorikonsultin n. 3600 € kuussa. Jos sen ansaitsemiseksi tehdään keskimäärin 65 tuntia viikossa töitä ja teollisuudessa keskimääräinen duunarin työaika on muistaakseni 36,8 tuntia viikossa ja keskipalkka jotakin 2500 €, niin kumman osa on mielestäsi parempi?

Tähän vertaukseen kumma osa on parempi, pitää mielestäni huomioida pari muutakin asiaa:
1. Asiantuntijaduunit tuppaavat olemaan stimuloivampia kuin sorvin vääntäminen, joten pelkästään työtuntien vertaaminen antaa mielestäni väärän kuvan.
2. Jos konsultin tai lakimiehen hommissa viihtyy ja pärjää edes parisen vuotta, palkkakehitys on tyypillisesti ihan eri luokkaa kuin duunarilla.
3. Lakimiehistä en tiedä, mutta konsultentti voi niin halutessaan vaihtaa lyhyempipäiväisiin hommin normaaliin firmaan ja tyypillisesti nostaa tuntiliksaansa selvästi.

Ei sillä, että onhan se aika kova urhraus työskennellä pidemmän aikaa keskimäärin 65 tuntia / viikko, oli se liksa mikä tahansa.

sivustahuutaja kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Vika ei ole yrityksissä, jotka ehdottavat työnhakijoille paskoja ehtoja, vaan työntekijöissä jotka ovat riittävän typeriä hyväksyäkseen ne. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii työmarkkinoilla aivan samoin kuin muuallakin.

Tixin kommentit jakautuvat kahteen alueeseen:

a) Faktat työaikalain rikkomisesta. Yritysten voidaan odottaa noudattavan lakia.
b) Mielipiteet siitä, millainen firma on paska. Mielipiteen ilmaisulla voi vaikuttaa alalla työskentelevien asenteisiin, vaikka kenelläkään ei ole velvoitetta toimia Tixin mielipiteen mukaisesti, eikä Tix tuota ole koskaan odottanutkaan.

Tästä tuli mieleen, onko työaikalainsäädännön rikkomista, jos työntekijät työskentelevät ilman erillistä kehotusta mielettömiä työviikkoja? Näin olettaisin useimman konsulttifirman toimivan: työaikaoletus on implisiittinen yrityksen kulttuurissa tms, mutta kukaan ei varsinaisesti käske työskentelemään ylipitkiä viikkoja.

Niin tai näin, minun mielestäni työaikalaki, joka on kaiketi alun perin suunniteltu tehdastyöntekijöille ei ole tätä päivää kun puhutaan asiantuntija- ja johtajaduuneista. Antaa kunnianhimoisten ihmisten tehdä enemmän kuin 330 tuntia ylitöitä vuodessa, jos niin haluavat.

Chap kirjoitti:Tästä tuli mieleen, onko työaikalainsäädännön rikkomista, jos työntekijät työskentelevät ilman erillistä kehotusta mielettömiä työviikkoja? Näin olettaisin useimman konsulttifirman toimivan: työaikaoletus on implisiittinen yrityksen kulttuurissa tms, mutta kukaan ei varsinaisesti käske työskentelemään ylipitkiä viikkoja.

Kyllä se on. Työnantajalla on velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa, valvoa työajan käyttöä ja liukuman maksimi on +40 tuntia ja ylitöiden maksimi 250+80. Useimmat työnantajat kompastuvat jo kirjanpidon laiminlyöntiin - ainoa kirjanpito työajasta on laskutustunnit, eikä niihin kirjaudu talolle tehty laskuttamaton työ.

Työaikaoletukset eivät ole vain implisiittisiä. Pöydälle kannetaan tietty määrä töitä ja niille deadline, annetaan esimiehen toimesta laskutustavoite jota ei voi saavuttaa normaalityöaikana edes 100% teoreettisella laskutustavoitteella jne. Oikeuskäytännössä näitä on tulkittu hiljaisiksi ylityömääräyksiksi - ja sitä ne toki ovatkin. Jos työnantaja tietoisesti sälyttää jollekulle enemmän tehtäviä kuin normaajoutuisuudella voi normaalityöaikana tehdä, niin työntekijällähän on vain kaksi vaihtoehtoa - tehdä ne tai sanoa, että en tee, mitä jätetään tekemättä.

Asiantuntija joka haluaa työskennellä enemmän kuin laki sallii voi työskennellä useammassa työpaikassa tai toimia freelancerina.

Tix kirjoitti:EW:llä menee pointti ohi. Hänen mielestään ilmeisesti on ETU että työnantaja kannustaa lepotiloilla ja piristeillä rikkomaan työntekijän suojaksi säädettyä työaikalakia kaikin mahdollisimman tavoin, työskentelemään sellaisia tuntimääriä joita kenenkään (mielen)terveys tai perhesuhteet eivät voi kestää kovin pitkään. Onkin HYVÄ työnantaja kun pyrkii vain kiskomaan irti työntekijöiden selkänahasta kaiken mitä irti saa mahdollisimman pienillä palkka- ja toimitilakustannuksilla!

Ei kai tässä kukaan väitä että ei ole hyvä että työaikalaki on olemassa -- niiden turvaksi jotka sellaista turvaa tarvitsevat. Mutta jos (ja kun, näemmä) aletaan kitistä siitä, kun vaikka laki- tai konsulttitoimistoissa, investointipankeissa, pääomasijoitusyhtiöissä etc. ei lain ohjeistamissa tuntimäärissä pysytä, niin mennään kyllä puihin ja kovaa. Samoin kuin lain tuki julkijuopottelun kieltämisessä on sitä varten että voidaan puuttua haitallisiin tapauksiin eikä siksi että katsottaisiin tarpeelliseksi pamputtaa vappuna Ulliksella lasin skumppaa nauttivaa proffaa, ei työaikalakiakaan ole järkeä aina ja ihan kaikkeen 100% soveltaa vaan tarpeen mukaan.

Esim. edellä mainitsemiini hommiin pyrkivillä kun on kaikilla runsaasti vaihtoehtoja eikä kenenkään ole mikään pakko tehdä niitä hommia jos ne eivät ole juuri sitä mitä haluaa sillä hetkellä elämässään tehdä. Monet -- sanoisin jopa että kaikki, joita varten ne hommat oikeasti ovat (vs. ne jotka tulevat vain "kirjainyhdistelmän" takia, vanhempien suoriin tai tiedostamattomiin toiveisiin vastatakseen, tms.) -- kun tekevät niitä intohimolla ja päivät ovat työn luonteen vuoksi väkisinkin pitkiä, niin sehän on vain helvetin hyvä että on tarjolla safkaa, jopa torkkuhuoneita! Vittu, itse olen ollut myös paikassa josta myöhään illalla ei saanut safkaa ja se jos mikä on kypsää. Ostokset kahvilastakin tietysti omasta pussista -- samoin kuin useammat taksimatkat myöhään duunista kotiin (ennen kuin hankin auton). Mun biologia toimii myös niin, että torkut silloin tällöin auttavat tosi paljon, ja luontaisen rytmin seuraaminen on muutenkin paljon parempi kuin kahvin/batteryn kittaaminen.

Täällä sitten jätkä valittaa, kun jotkut firmat tarjoavat safkaa, ilmaiset taksikyydit jos tulee aikaisin tai lähtee myöhään, torkkuhuoneita, etc.! Haloo!

Otetaanpa pari vertailukohtaa: Onko sekin, että isojen firmojen ylimmälle johdolle (jotka tekevät ~100-tuntista työviikkoa) on usein järjestetty autonkuljettajat, yksityiskoneet etc. sekin vain naamioitua riistoa, eikä yksinkertaisesti vain hyvin vaativien työolojen (jotka jokainen näistä on itse valinnut) helpottamista? Entä vaikka huipputason muusikot, tanssijat, suunnittelijat, urheilijat, etc. jotka omistavat asialleen hekin usein 80-100 tuntia viikossa -- ovatko hekin vain "pyramidihuijauksen" uhreja, jotka hölmöyksissään eivät tajua vedota työaikalakiin ja vaatia oikeuksiaan?

Oikeesti.. oikeuksia mihin? Siihen että joku rajoittaisi heidän ajankäyttöään siihen mitä oikeasti haluavat tehdä? Mitä vitun järkeä? Ettei olisi nyt vain niin, että sun kokemukset lakitoimistoista ovat mitä ovat pitkälti siksi, että se ei vain ole sun juttu (sulla ei ollut siihen intohimoa niin että olisit omasta halustasi tehnyt paljon hommia)? Kannattaisko keskittyä siihen että löytäis sen oman jutun ennemmin kuin marmattaa muiden tekemisistä?

Tix kirjoitti:EW, vastaa yhteen kysymykseen - onko konsulttifirma/AA-tsto/Nokia hyvä työnantaja, jos sen mielestä on hyvä, että työntekijät ovat töissä tai ainakin työnantajan käytettävissä mieluiten 24/7, eivät koskaan lomalla, aina tavoitettavissa, eivät ikinä perheensä luona tai pitämässä itsestään huolta? Jos vastauksesi on kyllä, keskustelu aiheesta on turhaa. Jos se on ei, Trainer's house on huono työnantaja.

Vastaan omalta osaltani, etten tunne yhtään firmaa (ml. Nokia ja konsulttitoimistot) jossa todella tuota (100% 24/7) odotettaisiin, joten vastaus on ei. Tosin tiedän että tietyissä paikoissa investointi-/pankkimaailmassa moista jotakuinkin odotetaan, mut kamoon, siellä jätkät tienaa niin saatanasti että olisi aika absurdia valittaa -- siis kun on tasan tarkkaan jokaisen oma valinta, haluaako just sellaiseen paikkaan mennä.

Jos Trainers' House (poikkeuksellisesti) odottaa moista -- mistä en ole kategorisesti vakuuttunut vain siltä pohjalta että joku jonkun joskus tuntema tyyppi oli ollut joskus pettynyt firmaan (mikä oli tyypin oma osuus asiaan, saamme tuskin ikinä tietää) -- mutta kompensaatio ei ole linjassa työn vaatimusten kanssa, niin.. voivoi. Mitä sitten? Sittenhän kaikki järkevät ihmiset lähtevät ja firma kaatuu, kun pelkillä idiooteilla on paha tehdä hyvää bisnestä.

En kyllä pidättäisi hengitystäni moista odotellessa. On nimittäin tullut nähtyä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan sitä, että hommista valittavat yleensä eniten juuri ne, jotka eivät niihin parhaiten sovellu (mikä ei tarkoita etteikö parhaillakin tyypeillä voi olla valittamista ja aiheesta, vaan paino sanoilla yleensä ja eniten).

Loppuun pieni visailu: Jos on väärällä alalla tai väärässä firmassa, niin onko se..

• a) firman vika?
  b) työntekijän oma moka?

Tix kirjoitti:Asiantuntija joka haluaa työskennellä enemmän kuin laki sallii voi työskennellä useammassa työpaikassa tai toimia freelancerina.

Ahaa, eli siis jos on tarpeeksi omistautunut asialleen, niin ei pitäisi olla mahdollista toimia vain yhden yrityksen palveluksessa? Tämänkö luulet olevan lain laatineiden tarkoitus ja siten fiksua ko. lain soveltamista? Osaatko selittää, mitä helvetin järkeä tällaisessa rakenteessa olisi?

Tix kirjoitti:Jep. Osakkaaksi. Pelaamaan golffia asiakkaiden kanssa ja rahastamaan nuorilla typeryksillä. Ensimmäinen alan yrityksen jossa työskentelen omistaja oli nettoarvoltaan n. 20 miljoonaa euroa. Mitä luulet, montako tuntia hän keskimäärin työskenteli viikossa? Montako tuntia luulet minun työskennelleen viikossa? Kumman luulet tehneen asiakkaalle hyvää työtä? Kumman luulet olleen parempi osaaja? Kumman luulet siitä taloudellisesti hyötyneen? Kumpi oli masokisti?

Ne osakkaat jotka minä tunnen (vajaat kymmenen) tekevät kyllä töitä siinä missä muutkin, oikeastaan enemmän. Samoin on täysin selvää, että yritysjohto tekee sitä kovemmin hommia mitä korkeammalla ollaan.

Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö juuri siinä firmassa, missä sinä olit, ole voinut olla joku vihjaamasi kaltainen johtaja. Sanotaan että oli. Mitä sitten? Eihän kyse ole siitä mitä joku muu tekee vaan siitä mitä sinä teet. Onko se sitä mitä haluat tehdä? Onko palkitseminen mielestäsi linjassa kontribuution kanssa? Jos on, ei ole mitään väliä mitä joku muu tekee tai saa. Jos ei ole, niin.. ei edelleenkään ole väliä. Jos siis elät omaa elämääsi etkä jonkun toisen.

Vähemmän kyräilyä, enemmän oman itsen löytämistä ja toteuttamista. Voi tietysti olla että olen väärässä ja aitoa oman itsen toteuttamista onkin juuri se kyräily ja otsa kurtussa nyyhkyily..

Elukka kirjoitti:Yritys voi korkeintaan todeta, että ei meillä mikään pakko ole olla töissä jos ei jaksa painaa 24/7.

Mitä muuta pitäisi tehdä? (tosin tiedän että monet firmat tekevät enemmän, myös tuntiseurantaa hyödyntäen (millä tosin ei ole juuri mitään tekemistä työaikalain kanssa), ovat valmiita panostamaan todella huomattavasti työntekijöidensä jaksamiseen, koska kuten tässäkin ketjussa on aiemmin todettu niin kokenut työntekijä on firmalle paljon arvokkaampi kuin tuore keltanokka)

Tuntuu että unohdetaan että tässä puhutaan erittäin vaativista työtehtävistä, joista ko. yritykset laskuttavat asiakkailtaan huomattavia summia -- juuri siksi että saavat niin lyhyissä ajoissa aikaan niinkin paljon. Maailma muuttuu koko ajan vieläpä kiihtyvässä tahdissa, ja aika todellakin on rahaa. Jos ei halua moisiin hommiin, ei kenekään todellakaan ole pakko.

Jos sinä olisit tällaisen yrityksen johtaja, niin miten sitten toimisit?

Elukka kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Jos hänestä tuntuu, että ei jaksa tai halua panostaa siihen työhön niin paljon, hänen kannattaa etsiä itselleen toinen työ, joka joko kiinnostaa enemmän tai johon ei ole tarvetta panostaa niin paljon, tai sekä että. Eikö niin?

Toki, olettaen että sellainen työpaikka
1) löytyy
ja
2) tuottaa sen verran, että sillä saa laskut maksettua.
Valitettavasti näin ei läheskään aina ole.

Jokainen on itse kulutasonsa valinnut. Kysymys tässäkin on siitä, kantaako itse niistä valinnoistaan vastuun vai syyttääkö muita.

So Easy kirjoitti:

Elukka kirjoitti:Yritys voi korkeintaan todeta, että ei meillä mikään pakko ole olla töissä jos ei jaksa painaa 24/7.

Jos sinä olisit tällaisen yrityksen johtaja, niin miten sitten toimisit?

Tuskin tuo olisi sellaisen yrityksen johtaja, tai ainakin siellä systeemit muuttuisivat.

Itse asiassa minusta vähän tuntuu, että kovin usein nuo ylipitkät päivät liittyvät ikään. Eikä kyseessä välttämättä edes ole työnantajan piilovaatimus, vaan työntekijän tarve suoriutua niistä mahdottomista aikatauluista, vaikka tyhmäkin tajuaisi että aikataulut ovat mahdottomia. Ja kun työntekijät sitten suoriutuvat niistä oman terveytensä kustannuksella, ei pomo välttämättä edes tajua vaativansa liikoja. Iän ja kokemuksen myötä sitten tulee uskallusta huomauttaa mahdottomuuksista, ja suurin osa pomoista kyllä tajuaa hyviä perusteluita.

Jos minä olisin tuollaisen yrityksen johtaja, pakottaisin alaiset välillä kotiin lepäämään aikataulujen kustannuksella, ja olen melko vakuuttunut siitä, että työntekijöideni työn jälki olisi parempaa kuin he itsekään olisivat osanneet odottaa.

Tix kirjoitti:Mikä sinusta on kelpo palkka? Nuoren lakimiehen palkka isossa asianajotoimistossa on tällä hetkellä noin 4000 € kuussa ja juniorikonsultin n. 3600 € kuussa. Jos sen ansaitsemiseksi tehdään keskimäärin 65 tuntia viikossa töitä ja teollisuudessa keskimääräinen duunarin työaika on muistaakseni 36,8 tuntia viikossa ja keskipalkka jotakin 2500 €, niin kumman osa on mielestäsi parempi? Työskentelemällä 65 tuntia viikossa normaali teollisuustyöläinen saisi liki 6000 € kk-palkan ylityökorvausten ansiosta ja vuorotyössä varmaankin 8000 €. Nuori lakimies/konsultti kun tekee työtä melko lailla vuorotta ja verotus pitää huolen siitä, että käteen jäävä tuntipalkka on reilusti pienempi kuin teollisuusduunarin.

Ensinnäkin aloittelevan konsultin kuukausipalkka voi olla tuosta merkittävää murto-osaa korkeampi, mutta jos ei mennä siihen, niin varsinaista olennaistahan on myös se miten palkkakehitys tuosta jatkuu. Aloitteleva konsulttihan tekee juuri sitä: aloittelee, opettelee firman tapaa tehdä töitä, ja toki siinäkin tunteja tulee. Learning by doing.

Paljonko tunteja viikossa käytit opiskeluun? Minun tuntemani konsultit etc. käyttivät ihan yhtä paljon, ellei enemmänkin (töissä kun viikonloput ovat harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta pääsääntöisesti vapaat (pl. mainitsemani investointipankit)). Paljonko siitä sai korvausta? Aika paljon vähemmän. Törkeää riistoa? Ihan samalla lailla konsulttityö on oppimista. Luuletko että aloittelevalla konsultilla on samat taidot ja kyvyt kuin senior parnerilla / directorilla? Jos kuvittelet, olet kyllä kastellut housusi päiväunillasi. Konsulttityönhän sanotaan olevan "second MBA" -- oppimista, kasvamista. Totta kai se on paljon työtä, niinhän jo opiskelukin oli. Jos olet väärissä hommissa, palkan tuijottaminen on ihan yhtä turhaa kuin opintotuen määrän. Jos taas olet oikeissa hommissa, niin sanoisin että palkkaus on varsin kohtuullista. Missä muualla voit tienata vaikka 4500e/kk + bonukset suoraan koulusta?

Aloitustasosta seuraavassa vaiheessa palkka sitten lähes kaksinkertaistuukin, ja askeleet myös siitä eteenpäin ovat huomattavia. Siitä vaan katsomaan esim. vault.com tai salary.com:ista jos faktat kiinnostavat.

Tix kirjoitti:Anteeksi, olet uskomattoman sinisilmäinen ja/tai typerä "yrittäjähenkisissä" puheenvuoroissasi.

Get your facts straight, punk -- etenkin jos alat mennä tuolle linjalle. Alat todella vaikuttaa vässykältä, jolla ei sitten paukut ole riittäneet juuri kynnyksen ylittämistä pidemmälle kun on tullut velli housuun ja äitiä ikävä. Työpaikan vika, byääää! Vähän ryhtiä saatana.

So Easy kirjoitti:

Elukka kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Jos hänestä tuntuu, että ei jaksa tai halua panostaa siihen työhön niin paljon, hänen kannattaa etsiä itselleen toinen työ, joka joko kiinnostaa enemmän tai johon ei ole tarvetta panostaa niin paljon, tai sekä että. Eikö niin?

Toki, olettaen että sellainen työpaikka
1) löytyy
ja
2) tuottaa sen verran, että sillä saa laskut maksettua.
Valitettavasti näin ei läheskään aina ole.

Jokainen on itse kulutasonsa valinnut. Kysymys tässäkin on siitä, kantaako itse niistä valinnoistaan vastuun vai syyttääkö muita.

Elukka taitaa koko ajan miettiä myös niitä työntekijöitä, joilla on vaikeuksia selviytyä normaalielämän vaatimista peruskuluista, kuten vuokrasta, bussikortista, sähkö- ja vesilaskuista, lastenhoidosta sekä ruokakuluista yms. Ehkä vähän turhaa ketjussa, jossa puhutaan Sarasvuosta ja TH:sta, mutta juuri heitä vartenhan sitä valvontaa ja suojaavia lakeja tarvitaan.

sivustahuutaja kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Fakta on kuitenkin se, että ihmisen on käytettävä aikaa myös nukkumiseen, syömiseen ja perhe-elämään voidakseen pärjätä työssään.

Noista voi tinkiä todella pitkään ennen työkyvyn romahtamista ja tuota myös tapahtuu.

Yritys voi ja sen kannattaa näissä etenkin hyvin vaativaa työtä tekeviä auttaa, mutta lopulta kumman vastuulla sen rajan vetämien on: yrityksen vai työntekijän? (omasta mielestäni vastausesta ei pitäisi olla mitään epäselvää, mutta kysyn selvyyden vuoksi)

So Easy kirjoitti:

sivustahuutaja kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Fakta on kuitenkin se, että ihmisen on käytettävä aikaa myös nukkumiseen, syömiseen ja perhe-elämään voidakseen pärjätä työssään.

Noista voi tinkiä todella pitkään ennen työkyvyn romahtamista ja tuota myös tapahtuu.

Yritys voi ja sen kannattaa näissä etenkin hyvin vaativaa työtä tekeviä auttaa, mutta lopulta kumman vastuulla sen rajan vetämien on: yrityksen vai työntekijän? (omasta mielestäni vastausesta ei pitäisi olla mitään epäselvää, mutta kysyn selvyyden vuoksi)

Joskus sen pitäisi olla yrityksen vastuulla...

prosessi kirjoitti:Elukka taitaa koko ajan miettiä myös niitä työntekijöitä, joilla on vaikeuksia selviytyä normaalielämän vaatimista peruskuluista, kuten vuokrasta, bussikortista, sähkö- ja vesilaskuista, lastenhoidosta sekä ruokakuluista yms. Ehkä vähän turhaa ketjussa, jossa puhutaan Sarasvuosta ja TH:sta, mutta juuri heitä vartenhan sitä valvontaa ja suojaavia lakeja tarvitaan.

OK, ja kuten ylempänä totesinkin niin työaikalaki yms. on totta kai myös minun mielestäni erittäin hyvä olla olemassa, mutta se mitä en ymmärrä on että miksi moisista asioista nuristaisiin kovatasoisimpien laki- tai konsulttitoimistojen, investointipankkien tms. kohdalla -- niissä tapauksissa kun kaikilla on varmasti muitakin vaihtoehtoja (kuten Tix on omalla esimerkilläänkin osoittanut).

So Easy kirjoitti: Ensinnäkin aloittelevan konsultin kuukausipalkka voi olla tuosta merkittävää murto-osaa korkeampi ... voit tienata vaikka 4500e/kk + bonukset suoraan koulusta?

Jos tuo on faktaa, aloituspalkat ovat nousseet todella paljon. 2003 top kahden aloituspalkat olivat 3200 ja 3500 euroa kuussa.

Kannattaa muistaa, että vain eniten laskuttavat toimistot maksavat tuollaisia liksoja juniorikonsultille. Veikkaan, että TH maksaa alle 3600 euroa kuussa suoraan koulusta tulleelle kaverille.

So Easy kirjoitti:Vähän ryhtiä saatana.

Repesin.

So Easy kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Elukka taitaa koko ajan miettiä myös niitä työntekijöitä, joilla on vaikeuksia selviytyä normaalielämän vaatimista peruskuluista, kuten vuokrasta, bussikortista, sähkö- ja vesilaskuista, lastenhoidosta sekä ruokakuluista yms. Ehkä vähän turhaa ketjussa, jossa puhutaan Sarasvuosta ja TH:sta, mutta juuri heitä vartenhan sitä valvontaa ja suojaavia lakeja tarvitaan.

OK, ja kuten ylempänä totesinkin niin työaikalaki yms. on totta kai myös minun mielestäni erittäin hyvä olla olemassa, mutta se mitä en ymmärrä on että miksi moisista asioista nuristaisiin kovatasoisimpien laki- tai konsulttitoimistojen, investointipankkien tms. kohdalla -- niissä tapauksissa kun kaikilla on varmasti muitakin vaihtoehtoja (kuten Tix on omalla esimerkilläänkin osoittanut).

Siinä on ainakin minun ymmärtääkseni ollut kyse siitä, että jos jossain aletaan lipsua noista turvasysteemeistä, on lipsumisella kumma taipumus levitä muuallekin, myös niille aloille, missä palkat ovat olemattomia. Minä olin esimerkiksi lukion jälkeen yhden kesän R-kioskissa töissä, ja kummasti sielläkin edellytettiin puolitoista tuntia palkatonta ylityötä joka työpäivä. Kohtuutonta niillä palkoilla, mutta eipä siinä ollut mahdollisuutta ruveta hankalaksikaan, kun kotoa pois muuton jälkeen kuitenkin oli pakko tulla omillaan toimeen. Soittelivat perään vielä pari vuotta, että tule takaisin edes osa-aikaiseksi opiskelun rinnalla, mutta sattuneesta syystä en mennyt...

So Easy kirjoitti:Vähän ryhtiä saatana.

Tiedä sitten onko kyseessä vain liika itsetuntemus vai mikä, mutta kyllä mulkvistimpaa kommunikoijaa kuin tämä dude saa hakea. Ilmiselväähän se tietty on, että kaveri vain pakenee alitajuisia pelkojaan ja demoneitaan.

Elukka kirjoitti:Joopa joo, se "markkinavoimien näkymätön käsi" tämänkin korjaa.
Sitä vaan nimitetään näkymättömäksi kädeksi hyvästä syystä.

Oletko oivaltanut että markkinat eivät toimikaan? Siitä vaan selvittämään asia muillekin, mullistamaan maailmantalouden toiminta ja voittamaan Nobel -- vai oletko sinäkin niin höveli kaveri ettet kuitenkaan niin ahne ole että moisia tavoittelisit?

Vai tarkoititko vain sanoa implisiittisesti, että elämä on vähän kolhinut etkä enää jaksa uskoa parempaan huomiseen? Vai oliko se sinunkin tapauksessasi joku muu jota on kolhittu (nythän on selvinnyt, että sekä Tixillä että sinulla ei kummallakaan mitään ongelmaa näiltä tiimoin ole ollutkaan, ja on valitettu vain muiden puolesta)?

Elukka kirjoitti:Kyseisen "näkymättömän käden" olemassaolosta on yhtä paljon todisteita kuin näkymättömästä vaaleanpunaisesta yksisarvisesta.

Ikinä kuullut olkiukko -argumentaatiovirheestä? Kannattaisi perehtyä asioihin ennen kuin lähtee kritisoimaan.

elco kirjoitti:...

Kapina auktoriteetteja kohtaan kuuluu murrosikään luonnollisena osana; olet siis aivan normaali ihmislapsi, elco-kulta! *pus*

Oletko, So Easy, koskaan ajatellut miksi muilla paitsi sinulla on ystäviä. Jumalallisen suurajattelijan elämä on varmaan tosi yksinäistä.