Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Tuota risteyskohtien määrää mäkin pohdin, mutta keskimmäisen kuvion kohdalla jäin pohtimaan ovatko sittenkään risteyskohtia.voyager2 kirjoitti:Voisiko toi alempi olla yksinkertaisesti risteyskohtien määrä. Jolloin
2 + 1 + 4 = 7
4 + 2 + 0 = 6
2 + 0 + x = 5 ;---> x=3
Yhteenlaskut ts. pienenevät yhdellä jolloin vimoisen tulis olla 3 elikkä se ykköshässäkkä olisi oikea vastaus?
Itse asiassa ratkaisu on sama riippumatta siitä lukeeko sen vasemmalta oikealla vai ylhäältä alas.NuoriDaavid kirjoitti:Siis tuossa ratkaisussahan se nimenomaan luetaan jokainen rivi (ylin, keskimmäinen ja alin) vaakasuunnassa.urasiili kirjoitti:Jooh, kannattaa muistaa noita tekiessä ettei se ruudukko ole luettavissa vain riveissä vasemmalta oikealle, vaan siinä on ne muutkin suunnat.Tix kirjoitti: Kyllä se ainakin omassa testissäni tuntui olevan, koska vain yksi meni väärin. Ellen sitten arvalla saanut tuota yhtä oikein. En jaksanut miettiä sitä kovin kauan.
Kuviot ylhäältä alas ovat
1+1=2
1-3=-2
2-2=0
Eli tyhjä neliö on oikea vastaus.
no niinpäs näyttää olevanTix kirjoitti:Itse asiassa ratkaisu on sama riippumatta siitä lukeeko sen vasemmalta oikealla vai ylhäältä alas.NuoriDaavid kirjoitti:Siis tuossa ratkaisussahan se nimenomaan luetaan jokainen rivi (ylin, keskimmäinen ja alin) vaakasuunnassa.urasiili kirjoitti: Jooh, kannattaa muistaa noita tekiessä ettei se ruudukko ole luettavissa vain riveissä vasemmalta oikealle, vaan siinä on ne muutkin suunnat.
Mäkään en jaksanut edes avata koko testiä, koska tiedän olevani älykäs.nexie kirjoitti:Ah, täältähän löytyi logiikkaa noihin kuvioihin, joita en testissä jaksanut pähkäillä kuin tovin.
Oli pakko tehdä uudestaan paremmalla keskittymisellä (kuvioissa en lainaillut täällä julkituotuja vastauksia, suom. huom.) ja johan parani pistemääräkin. Kokonaispistemäärä 144, kielellisten osioiden saldo 152,5.nexie kirjoitti:Ah, täältähän löytyi logiikkaa noihin kuvioihin, joita en testissä jaksanut pähkäillä kuin tovin. Myös muistiosiossa kärsivällisyys petti, enkä jaksanut keskittyä loppuun saakka. Älyllisen ylivertaisuuteni tiellä on siis lyhyt pinna, köhköh...
Kokonaistulos 133, kielellisten osioiden saldo 145,8.
Olet kitinän håtein! Printtaa testitulos ja ota se mukaasi, niin juhannusheiloista ei pitäisi olla pulaa.nexie kirjoitti:
Oli pakko tehdä uudestaan paremmalla keskittymisellä (kuvioissa en lainaillut täällä julkituotuja vastauksia, suom. huom.) ja johan parani pistemääräkin. Kokonaispistemäärä 144, kielellisten osioiden saldo 152,5.
Nyt voin viettää juhannukseni rauhassa.
Aivojen etu tietokoneisiin verrattuna on tietenkin se, että ne pystyvät vertailemaan hyvin erityyppisiä datoja keskenään. Toisaalta, koska ne tekevät sitä hyvin eri tavoilla henkilöstä riippuen, on virhetulosten todennäköisyys erittäin suuri.Tix kirjoitti:Näinhän aivotkin pelaavat. Ne tekevat jatkuvasti suunnattomia määriä laskutoimituksia vertailemalla opitun/opetetun kokemusperäisen tiedon (data) ja vaistojen (ohjelmoidut parametrit) pohjalta erilaisia päätelmiä siitä, mikä olisi jees poks ja rok.
Pöf. Ihmisaivojen ja tietokoneiden suurin ero on se, että tietokoneet eivät kykene uudelleenohjelmoimaan itseään.prosessi kirjoitti:Aivojen etu tietokoneisiin verrattuna on tietenkin se, että ne pystyvät vertailemaan hyvin erityyppisiä datoja keskenään. Toisaalta, koska ne tekevät sitä hyvin eri tavoilla henkilöstä riippuen, on virhetulosten todennäköisyys erittäin suuri.Tix kirjoitti:Näinhän aivotkin pelaavat. Ne tekevat jatkuvasti suunnattomia määriä laskutoimituksia vertailemalla opitun/opetetun kokemusperäisen tiedon (data) ja vaistojen (ohjelmoidut parametrit) pohjalta erilaisia päätelmiä siitä, mikä olisi jees poks ja rok.
Sinänsä hassu ilmiö, että ex-miehelläni oli (mensan toimesta) testatusti äo 156 (se samainen heppuli, jonka havaintojen mielenkiintoisuudesta jonkin jalkapallomanageripelin logiikan puutteiden osalta mainitsin täällä jossain toisessa ketjussa). Mensan testien kai pitäisi mitata erityisesti avaruudellista hahmotusta, mutta silti usein esim. huoltoaseman pihasta lähdettäessä hän ei ollut varma siitä, että kummasta suunnasta olimme tulleet ja kumpaan suuntaan siis oli tarkoitus jatkaa. Lisäksi hänellä on outo taipumus olla hyvinkin looginen ajattelultaan, mutta siinä logiikassa on jotain outoa, joka ei kerta kaikkiaan sovi reaalitodellisuuteen. Jossain vaiheessa päädyinkin määrittelemään sen "peililogiikaksi", se toimii samalla tavalla oikein kuin peilikuva, mutta silti täysin nurinkurisesti.SikaMika kirjoitti:[Tämä ei kuitenkaan toimi toiseen suuntaan: monet päässään koneen lailla numeroita murskaavat tyypit ovat kaikkea muuta kuin älykkäitä (vrt. Sademies-elokuvan Raymond). Eli ei nopea "käyttömuisti" autuaaksi tee, mutta se on hyvä indikaattori älykkyydestä mikäli olet muuten tolkuissasi.
Eivät sitäkään, mutta pystyvätkö muka ihmisaivot uudelleenohjelmoimaan _itseään_? Kyllähän aivojenkin toimintalogiikka pysyy samana, vaikka ajattelumallit muuttuvat johtuen aivojen saamasta uudesta informaatiosta.segma kirjoitti:Pöf. Ihmisaivojen ja tietokoneiden suurin ero on se, että tietokoneet eivät kykene uudelleenohjelmoimaan itseään.prosessi kirjoitti:Aivojen etu tietokoneisiin verrattuna on tietenkin se, että ne pystyvät vertailemaan hyvin erityyppisiä datoja keskenään. Toisaalta, koska ne tekevät sitä hyvin eri tavoilla henkilöstä riippuen, on virhetulosten todennäköisyys erittäin suuri.
Eivät tietenkään täydellisesti ja kerralla, mutta suurimmalta osin joo. Ja yleensä muutos tapahtuu hitaasti. Käytännön tasolla voisi ajatella niin, että mikään ajatus ei ole ihmismielelle mahdoton ajatella, kun taas vastaavasti kone ei kykene prosessoimaan mitään, mihin sitä ei ole ohjelmoitu. Adaptaatio ja luovuus siis kahdella sanalla sanoen.prosessi kirjoitti:Eivät sitäkään, mutta pystyvätkö muka ihmisaivot uudelleenohjelmoimaan _itseään_? Kyllähän aivojenkin toimintalogiikka pysyy samana, vaikka ajattelumallit muuttuvat johtuen aivojen saamasta uudesta informaatiosta.
Tuo edellyttäisi sitä, että "tabula rasa" -uskomus pitää paikkansa. Tietyiltä osin varmasti pitääkin, mutta kyllä ihmisaivoistakin löytyy niin paljon alkukantaisuuttakin, että noin ajatellessa mennään jo uskonnon puolelle.segma kirjoitti:Eivät tietenkään täydellisesti ja kerralla, mutta suurimmalta osin joo. Ja yleensä muutos tapahtuu hitaasti. Käytännön tasolla voisi ajatella niin, että mikään ajatus ei ole ihmismielelle mahdoton ajatella, kun taas vastaavasti kone ei kykene prosessoimaan mitään, mihin sitä ei ole ohjelmoitu. Adaptaatio ja luovuus siis kahdella sanalla sanoen.prosessi kirjoitti:Eivät sitäkään, mutta pystyvätkö muka ihmisaivot uudelleenohjelmoimaan _itseään_? Kyllähän aivojenkin toimintalogiikka pysyy samana, vaikka ajattelumallit muuttuvat johtuen aivojen saamasta uudesta informaatiosta.
Kykenisikö, vai onko kyse vain siitä, että ihmisaivoissa on esiohjelmoituna niin jumalaton määrä algoritmeja, että niistä löytyy välineet mitä omituisimpiin uusiin vaatimuksiin. Toisaalta löytyy paljon sellaisiakin uusia vaatimuksia, joihin ihmisaivot eivät kykene luomaan toimivia algoritmeja. Tuntuu, että yliarvioit huimasti aivojen ominaisuuksia.Ihmisaivojen tavoin toimiva tietokone kykenisi uuden vaatimuksen edessä luomaan itseensä algoritmin (tai ohjelman), jolla kyseinen vaatimus voitaisiin täytää. Koska tietokoneet eivät kykene tähän (ainakaan minun tietoni mukaan), on minusta ihan fiksu yksinkertaistus, että ihmisaivojen ja tietokoneen suurin ero on se, minkä jo aiemmin sanoin.
No tietty se on jossain määrin uskontoa. Kaikkia mahdollisia tilanteita kun ei ole mahdollista läpikäyttää kummallekaan osapuolelle (nykyaikaisille tietokoneille sitä ei toisaalta tarvitakaan, koska nähdään aika helpostikin, että on olemassa tilanteita, joihin ne eivät kykene reagoimaan). Perustan tämän ajattelun sille, että en kykene keksimään mitään ajatusta, jota joku (oletettavasti terveillä aivoilla varustettu) ei jostain syystä kykenisi ajattelemaan. Tämä on tietty laatikon sisältä perustelua, mutta heti kun joku keksii keinon päästä laatikon ulkopuolelle tarkastelemaan, lupaan korjata kantaani.prosessi kirjoitti:Tuo edellyttäisi sitä, että "tabula rasa" -uskomus pitää paikkansa. Tietyiltä osin varmasti pitääkin, mutta kyllä ihmisaivoistakin löytyy niin paljon alkukantaisuuttakin, että noin ajatellessa mennään jo uskonnon puolelle.
Ai, meinaat että jokin olisi esiohjelmoinut ihmisaivoihin sitä ja tätä? Vai mistä se tieto olisi peräisin? (Selkeytys: tuo se vasta uskontomeiningiltä kuulostaa.) Mitä tulee tuohon toiseksi viimeiseen virkkeeseesi, niin joo, sellaisia tilanteita on olemassa ja paljon. Siksipä sanoinkin itseohjelmoinnin tapahtuvan hitaasti. Jos viitsisit heittää vaikka jonkin esimerkin vielä sellaisesta tilanteesta, johon ihmisaivot eivät kykene koskaan sopeutumaan, niin voisin tarkastella, mitä tarkkaan ottaen tuolla tarkoitat.prosessi kirjoitti:Kykenisikö, vai onko kyse vain siitä, että ihmisaivoissa on esiohjelmoituna niin jumalaton määrä algoritmeja, että niistä löytyy välineet mitä omituisimpiin uusiin vaatimuksiin. Toisaalta löytyy paljon sellaisiakin uusia vaatimuksia, joihin ihmisaivot eivät kykene luomaan toimivia algoritmeja. Tuntuu, että yliarvioit huimasti aivojen ominaisuuksia.segma kirjoitti:Ihmisaivojen tavoin toimiva tietokone kykenisi uuden vaatimuksen edessä luomaan itseensä algoritmin (tai ohjelman), jolla kyseinen vaatimus voitaisiin täytää. Koska tietokoneet eivät kykene tähän (ainakaan minun tietoni mukaan), on minusta ihan fiksu yksinkertaistus, että ihmisaivojen ja tietokoneen suurin ero on se, minkä jo aiemmin sanoin.
Vauvan imemisrefleksi nyt tulee ensimmäisenä mieleen, ehkä siksi että olen tässä parin kuukauden ajan lueskellut erään keskosvauvan kuulumisia. Kyseinen refleksi kun ei ole ohjelmoitunut vielä kovin pitkälle alle 30-viikkoisella sikiöllä, mutta alkaa sitten pikkuhiljaa kehittymään (normaalisti tietenkin kohdussa) niin, että ajallaan syntyneillä vauvoilla se on olemassa heti syntymän jälkeen. En minä tiedä mistä se tieto on peräisin, mutta jostain se sinne aivoihin ilmestyy viimeisten raskausviikkojen aikana.segma kirjoitti:Ai, meinaat että jokin olisi esiohjelmoinut ihmisaivoihin sitä ja tätä? Vai mistä se tieto olisi peräisin? (Selkeytys: tuo se vasta uskontomeiningiltä kuulostaa.)prosessi kirjoitti:Kykenisikö, vai onko kyse vain siitä, että ihmisaivoissa on esiohjelmoituna niin jumalaton määrä algoritmeja, että niistä löytyy välineet mitä omituisimpiin uusiin vaatimuksiin. Toisaalta löytyy paljon sellaisiakin uusia vaatimuksia, joihin ihmisaivot eivät kykene luomaan toimivia algoritmeja. Tuntuu, että yliarvioit huimasti aivojen ominaisuuksia.segma kirjoitti:Ihmisaivojen tavoin toimiva tietokone kykenisi uuden vaatimuksen edessä luomaan itseensä algoritmin (tai ohjelman), jolla kyseinen vaatimus voitaisiin täytää. Koska tietokoneet eivät kykene tähän (ainakaan minun tietoni mukaan), on minusta ihan fiksu yksinkertaistus, että ihmisaivojen ja tietokoneen suurin ero on se, minkä jo aiemmin sanoin.
Ei tarvitse viitata sen kauemmaksi kuin tähän ketjuun ja siihen älykkyystestiin. Moni tehtävä on sellainen, että vaikka niitä kuinka on jäänyt miettimään, ei omin avuin ratkaisua löydy. Joku varmasti kyllä löytää ratkaisun, mutta ratkaisun löytyminen ei todellakaan ole mikään kaikkien ihmisaivojen tyypillinen automaatio. Silloinhan kyseessä ei enää ole itseohjelmointi, jos joku muu antaa vastauksen ja selittää sen, vaan kyseessä on algoritmin syöttö.Mitä tulee tuohon toiseksi viimeiseen virkkeeseesi, niin joo, sellaisia tilanteita on olemassa ja paljon. Siksipä sanoinkin itseohjelmoinnin tapahtuvan hitaasti. Jos viitsisit heittää vaikka jonkin esimerkin vielä sellaisesta tilanteesta, johon ihmisaivot eivät kykene koskaan sopeutumaan, niin voisin tarkastella, mitä tarkkaan ottaen tuolla tarkoitat.
Ei rakasteluun kuulukkaan järkeä käyttää, kuten yllä todettiin. Älyllistäminen pilaa koko jutun. Intohimoa pitää olla.Rahkapussi kirjoitti:Ei naimiseen aivoja tarvitse, sehän on periaatteessa pyrkimistä kliimaksiin aka orgasmiin, joka itseasiassa räjäyttää ja sammuttaa tietoisen tajunnan, menee järjen tuolle puolen. Aika usein älykkäät ihmiset ovat epäeroottisia, koska eivät tunne tarvetta miellyttää vastakkaista/omaa sukupuoltaan turhanpäiväisellä puleeraamisella ja koristautumisella. Pantavan näköinen ja oloinen on pantavan näköinen ja oloinen, sukupuolesta ja iästä riippumatta.
EDIT: Luulen Hjallis Harkimon menestykseen nuorten naisten keskuudessa liittyvän hänen asemaansa liike-elämässä. Laskelmoivat huitukat osaavat ottaa hyödyn hänen laajasta kontaktiverkostostaan. Ja ovathan Hjallliksen pimut päässeet aika pitkälle yhteiskunnassa.
Ilmankos en koskaan saa! Mähän olen aivoton kana! Kooot-kot-kooot!urasiili kirjoitti:Ison O'n aikana aivoissa muuten menee kosolti sähköisiä impulsseja ihan ristiin rastiin ei-mistään ei-minnekään. Eli ei kannata jättää aivoja narikkaan tai seksi ei ole laukaisevaa.
Tein testin unohdettuani sen jo tehneeni uudestaan ja sain täsmälleen samat! Ilmeisesti juristit ovat samasta muotista. Nyt voin aloittaa uuden vuoden rauhassa.nexie kirjoitti:Oli pakko tehdä uudestaan paremmalla keskittymisellä (kuvioissa en lainaillut täällä julkituotuja vastauksia, suom. huom.) ja johan parani pistemääräkin. Kokonaispistemäärä 144, kielellisten osioiden saldo 152,5.
Nyt voin viettää juhannukseni rauhassa.
Tai sitten et, naiset haluaa insinöörejä.Tix kirjoitti:Ilmeisesti juristit ovat samasta muotista. Nyt voin aloittaa uuden vuoden rauhassa.
[spock]Fascinating.[/spock]
Kirjoittaja esittää uuden selitysmallin ihmisen älykkyyden kehittymiselle evoluutiossa. Perinteisesti on ajateltu (ja ehkä valtavirta edelleen ajattelee?), että ihmisen älykkyys kehittyi, koska älykkyys antaa paremmat selviytymismahdollisuudet. Kirjoittaja on kuitenkin sitä mieltä, että ihminen on tarpeettoman älykäs ja paljon vähemmälläkin tulee toimeen, kuten ihmisapinat osoittavat. Kirjoittaja väittää, ettei ihmisten älystä ole niin paljoa hyötyä, että se riittäisi selittämään älykkyyttä ja kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että älykkyys näyttää edelleen lisääntyvän. Lisäksi ihmiset käyttävät suurimman osan älystään aktiviteetteihin, joiden merkitys selvitymisen kannalta on nolla.Zeb kirjoitti:^Liian pitkä. Referoi!