Kitinä

NuoriDaavid kirjoitti:En siis kehoita pariutumaan sen takia, että uskoisin sen olevan ihmiskunnalle hyödyksi. Kehoitan pariutumaan sen takia, että uskon ihmisaivojen olevan niin rakennettu, että niissä on sisään rakennettu paritumis- ja lisääntymistarve ja tuo tarve on tarvehierarkiassa vieläpä varsin perustava. Jos sitä tarvetta ei saa tyydytettyä, niin ihminen on onneton.

Olen varovaisesti samaa tietyistä perustarpeista, joskin tietyn eroin. Itse tulkitsen niin, että ihmisellä on enemmänkin tarve olla rakastettu ja hyväksytty. Yhteenkuuluvuuden tunne, kumppanuus, läheisyys jne. ovat perusonnellisuuden kannalta paljon tärkeämpiä kuin vietti työntää penis pimppiin ja se prosessi mikä siitä eteenpäin tapahtuu. Minä olen seksiä harrastettuani pelkkää hymyä 30 minuuttia, mutta se muuttuu taas perustyytydyttymättömyydeksi <24 tunnin sisällä.

Yksi heijastuma sisäisestä tarpeesta saada hyväksyntää on sosiaalisesti rajoitteisisa usein esiintyvä poikkeuksellisen korkea eläinrakkaus. Lemmikeiltä saatu kiintymys toimii jonkinlaisena korvikkeena ja on kaiken lisäksi melko riskitön vaihtoehto - eläin harvemmin loukkaa tunteita tai pettää. Mitään tukea en ole käsitykselleni hakenut kirjallisuudesta, mutta kaikki luonnostaan eniten eläinrakkaat tuntemani ihmiset ovat kaikkein huonoimpia ihmisten välisissä suhteissa. Tämän argumentin tieteellinen arvo on tietysti melko lailla nolla.

Pelkkä pariutumispaine on, taas kerran oman käsitykseni mukaan, enemmän sosiaalista painetta, ja sen merkitys on muuttuvainen eri kulttuureissa eri ajanjaksoina. Tämän päivän Suomessa on yhä enemmän ok olla yksin, kaksin, kolmin, toisen naisen tai miehen tai vaikka molempien kanssa jos huvittaa. Toista oli agraariyhteiskunnassa, jossa lapsettomuus ja perheettömyys merkitsi vanhuuden sosiaaliturvan puuttumista ja yhteiskunnallisen aseman heikkoutta.

Olen toki onnellisempi seurustellessani. Se kuitenkin perustuu kumppaniltani saamaan kiintymykseen ja muihin sosiaalisiin tekijöihin, ei biologiseen perustarpeeseen lisääntyä - itse asiassa minulla ei ole sellaista, en juurikaan innostu ajatuksesta hankkia lapsia.

NuoriDaavid kirjoitti: Uskon, että kyse oli molemminpuolisesta väärinkäsityksestä.

Sinä luulit, että minä perustelin pariutumista sillä, että hyödyttää ihmiskuntaa.

Minä puolestani luulin, että sinä perustelit pariutumattomuutta sillä, että se hyödyttää ihmiskuntaa.

En siis kehoita pariutumaan sen takia, että uskoisin sen olevan ihmiskunnalle hyödyksi. Kehoitan pariutumaan sen takia, että uskon ihmisaivojen olevan niin rakennettu, että niissä on sisään rakennettu paritumis- ja lisääntymistarve ja tuo tarve on tarvehierarkiassa vieläpä varsin perustava. Jos sitä tarvetta ei saa tyydytettyä, niin ihminen on onneton.

Lähimmäisenrakkaana ihmisenä haluan, että te, rakkaat runkkarit, olisitte onnellisia.

Tämä on tätä kristillistä lähimmäisenrakkautta, jossa rakastetaan tietysti kaikkia ja yhtäläisesti, mutta sitten on näitä, jotka elävät väärin, kun taas minä elän ihan oikein.

Minä ymmärsin, että sinun mielestäsi ihminen, jota runollisesti kuvasit "eliöksi", on epäonnistunut, jos hän ei lisäänny. Minun on vaikea mieltää vaikkapa Descartesia tai Spinozaa "epäonnistuneiksi", koska heillä ei sattunut olemaan lapsia; melkoinen määrä maailmanhistorian merkkihenkilöistä on lapsettomia ja parisuhteilunsa osalta melko epämääräisiä. Sitten on tietysti homoja ja lesboja, joita on kuitenkin melkoinen osa väestöstä, ja sinusta on ilmeisesti ihan kosher pitää heitäkin "epäonnistuneina eliöinä". Kun et itse tunnu ymmärtävän, että mielipiteittensä perustaminen "luonnollisuuteen" on melko vaarallista, lienee syytä vääntää rautalangasta: mitä näillä "epäonnistuneille eliöille" sitten pitää tehdä? Miten ois vaikka ennenaikainen armokuolema? Sitä on ehdoteltu maailmanhistoriassa ennenkin, joten tallaat ihan tuttuja polkuja.

CandyMan kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Kehoitan pariutumaan sen takia, että uskon ihmisaivojen olevan niin rakennettu, että niissä on sisään rakennettu paritumis- ja lisääntymistarve ja tuo tarve on tarvehierarkiassa vieläpä varsin perustava. Jos sitä tarvetta ei saa tyydytettyä, niin ihminen on onneton.

Lähimmäisenrakkaana ihmisenä haluan, että te, rakkaat runkkarit, olisitte onnellisia.

Kuulostat PetriFB:ltä

Tiedän.

CandyMan kirjoitti: Ajatuksesi siitä että omasta tahdostaan pariutumattomat ovat onnettomia on yhtä ylimielinen ja loukkaava

Löpö löpö löpö, se on ihan höpö,
joka leikistä suuttuu.

Tix kirjoitti:Olen toki onnellisempi seurustellessani. Se kuitenkin perustuu kumppaniltani saamaan kiintymykseen ja muihin sosiaalisiin tekijöihin, ei biologiseen perustarpeeseen lisääntyä - itse asiassa minulla ei ole sellaista, en juurikaan innostu ajatuksesta hankkia lapsia.

Voidaan kuitenkin väittää että seurustelutarpeesi perustuu juurikin sille että seurustelutarpeiset ihmiset lisääntyvät herkemmin kuin erakot. Sukupuolivietti ja lähimmäisyydentarve ovat vain "vahingossa" vähitellen kehittyneitä ja vahvistuneita mekanismeja geenien siirtämiseksi eteenpäin.

Se että tästä huolimatta (luonnonvastaisesti?) et halua lapsia on rationalisointia, aivan kuten joillakin yksineläminen tuntuu kaikesta huolimatta paremmalta vaihtoehdolta, vaikka silloin tällöin kaipaisikin jonkun toisen lähelle. Se että kaipaa joskus jonkun toisen seuraa ei välttämättä tarkoita että haluaisi asua pysyvästi toisen kanssa saman katon alla.

Asiaa sivuten, jos oletetaan että homoseksuaalisuus on ainakin osittain synnynnäistä, voisi kuvitella että varsinkin nykyaikana (kun yhteisön luoma pariutumis- ja lisääntymispakko eivät ole yhtä voimakkaita kuin ennen) sen yleisyys olisi laskusuunnassa koska homot lisääntyvät kovin vaivalloisesti. En tiedä onko asianlaita oikeasti näin.

EDIT: Tein toki yllä myös sen mahdollisesti väärän perusoletuksen että homous siirtyisi geeneissä eteenpäin, eli että homojen lapsista tulisi muita todennäköisemmin homoja.

NuoriDaavid kirjoitti:Löpö löpö löpö, se on ihan höpö,
joka leikistä suuttuu.

Enhän minä suuttunut, olenhan minä sentään jo ollut Pitkässä Parisuhteessa joten olen nähnyt aidan molemmat puolet. Ajattelin vain varmistaa jos et tajunnut miten alentuvilta kommenttisi saattavat vaikuttaa.

CandyMan kirjoitti:Voidaan kuitenkin väittää että seurustelutarpeesi perustuu juurikin sille että seurustelutarpeiset ihmiset lisääntyvät herkemmin kuin erakot. Sukupuolivietti ja lähimmäisyydentarve ovat vain "vahingossa" vähitellen kehittyneitä ja vahvistuneita mekanismeja geenien siirtämiseksi eteenpäin.

Pointti ei ollutkaan dissata seksuaalisuuteen ja rakastumiseen liittyviä biologisia mekanismeja ja evoluutiota selittävänä tekijänä niiden synnyssä, silloin ollaan sivuraiteella onnellisuutta koskevasta keskustelusta. Aika monet ihmiset ovat onnettominakin yhdessä geneettisen tason "perustarpeista" lähtien, esimerkiksi yhteisen jälkikasvun hyvinvoinnin varmistamiseksi. On väärin sanoa, että on onnellisuuden tae/edellytys olla paritunut/lisääntyvä tai esittää onnettomuutta koskeva vastakkaisjohtopäätös.

IMO tarvehierarkiailmiönä onnellisuus on jotain muuta kuin biologisten viettien täyttäminen. Sosiaaliset tekijät selittävät onnellisuudesta valtaosan. Muutoin teoria ontuu kuin kaksijalkainen hirvi esim. sellaisten poikkeuksien kuin onnellisten homojen ja elämäänsä tyytyväisten munkkien/nunnien tapauksessa.

Vadim kirjoitti: mitä näillä "epäonnistuneille eliöille" sitten pitää tehdä? Miten ois vaikka ennenaikainen armokuolema? Sitä on ehdoteltu maailmanhistoriassa ennenkin, joten tallaat ihan tuttuja polkuja.

Ei heille tarvitse tehdä mitään. Lapsettomuus ei periydy.

Seuraavaksi aion tavata sen oikean bussissa 63 ja sitten Tikkurilan kirjastossa.

Lolita kirjoitti:Seuraavaksi aion tavata sen oikean bussissa 63 ja sitten Tikkurilan kirjastossa.

Täsmäiskuja, excellent. Itsellä kun on vähän heikompi tuo näkö niin pitää hutkia ovähän laajemmalti ja sitten tarkastella, viimeaikoina on tosin hieman laiskotuttanut kun on niin kauhean aktiivisesti saanut heilua joka paikassa, joten hyvin mahdollisesti saatan tietotekniikkaan turvautua. Ellei kotoa haeta.

Netin kautta on tullut tutustuttua melko moneen uuteen ihmiseen, nykyinen mukaanluettuna. Silloin kun ensimmäistä laitoin ei nettideittailua juurikaan harrastettu, joten varastin kaverin poikaystävän. Oon ollut aina ihan törkeän huono pokaamaan ketään baarista tai mistään muualtakaan jos en tunne yhtään ennestään.

Se on kyllä taivahan tosi että jos oikein etsimällä etsii kumppania niin siitä ei tuu mitään. Sitten kun se asia pääsee syystä tai toisesta unohtumaan niin se tyyppi vain pölähtää vastaan.

Tänään kävin onnistuneilla nettideiteillä.
Oli mukava, rento fiilis, mies vaikutti tutustumisen arvoiselta tyypiltä, jutunaihetta riitti niin että välillä puhuttiin toistemme päälle, naurettiin toistemme jutuille eikä kumpikaan vilkuillut vaivautuneena kelloa.
Vaikka ilmassa ei väreillyt romantiikka ja olisi aivan liian aikaista pohtia Tuleeko Tästä Jotain, loppukoonniksi jäi vapautunut molemminpuolinen yksimielisyys siitä, että oli mukavaa ja että ei tästä ole _pakko_ Tulla Mitään mutta että kai me uudestaankin kahvitellaan ja sehän on jo positiivinen saldo.

Ja tätäkään mainiota miestä en olisi tavannut, jos olisin noudattanut vanhan pierun neuvoa ja *tyytynyt* johonkuhun keneentahansa

Aito_Johanna kirjoitti:Tänään kävin onnistuneilla nettideiteillä.
Oli mukava, rento fiilis, mies vaikutti tutustumisen arvoiselta tyypiltä, jutunaihetta riitti niin että välillä puhuttiin toistemme päälle, naurettiin toistemme jutuille eikä kumpikaan vilkuillut vaivautuneena kelloa.
Vaikka ilmassa ei väreillyt romantiikka ja olisi aivan liian aikaista pohtia Tuleeko Tästä Jotain, loppukoonniksi jäi vapautunut molemminpuolinen yksimielisyys siitä, että oli mukavaa ja että ei tästä ole _pakko_ Tulla Mitään mutta että kai me uudestaankin kahvitellaan ja sehän on jo positiivinen saldo.

Ja tätäkään mainiota miestä en olisi tavannut, jos olisin noudattanut vanhan pierun neuvoa ja *tyytynyt* johonkuhun keneentahansa

Joo, kivastihan se meni ja sinäkin olit kauniiksi vuokseni laittanut itsesi, mut et huomannut: kyllä mä kerran salaa kelloa katsoin!

Hei, älkääs nyt uskoko, Arskan omatunto alkoi painaa pikku hauskanarrista!

Arska pilasi hyvän vitsin kiltteydellään, äääh. Mä mamoilin!, mut jos Johanna olis ollu vihainen. Hän lienee fanini tai tukijani?'

Oletko Johanna?

toivoo Arska
tukijoittensa piirittämä

Aito_Johanna kirjoitti: Ja tätäkään mainiota miestä en olisi tavannut, jos olisin noudattanut vanhan pierun neuvoa ja *tyytynyt* johonkuhun keneentahansa

Elco! Täällä haukutaan sua vanhaksi pieruksi!

Minun mielestä tässä on ihan väärä kysymyksenasettelu. Oikeampi kuuuluisi että missäs se parempi puolisko aikoo tavata mut!

NuoriDaavid kirjoitti:

Aito_Johanna kirjoitti: Ja tätäkään mainiota miestä en olisi tavannut, jos olisin noudattanut vanhan pierun neuvoa ja *tyytynyt* johonkuhun keneentahansa

Elco! Täällä haukutaan sua vanhaksi pieruksi!

Sulle se kyllä oli tarkoitettu!

Aito_Johanna kirjoitti:...Vaikka ilmassa ei väreillyt romantiikka ja olisi aivan liian aikaista pohtia Tuleeko Tästä Jotain, loppukoonniksi jäi vapautunut molemminpuolinen yksimielisyys siitä, että oli mukavaa ja että ei tästä ole _pakko_ Tulla Mitään mutta että kai me uudestaankin kahvitellaan ja sehän on jo positiivinen saldo...

Joko sait "Hyvä ystävä..." alkuisen sähköpostin?

PerttiMakimaa kirjoitti:

Aito_Johanna kirjoitti:...Vaikka ilmassa ei väreillyt romantiikka ja olisi aivan liian aikaista pohtia Tuleeko Tästä Jotain, loppukoonniksi jäi vapautunut molemminpuolinen yksimielisyys siitä, että oli mukavaa ja että ei tästä ole _pakko_ Tulla Mitään mutta että kai me uudestaankin kahvitellaan ja sehän on jo positiivinen saldo...

Joko sait "Hyvä ystävä..." alkuisen sähköpostin?

Eipäs olla noin negatiivisia.

Herranjestas, tajusin että viimeisimmät kolme suhdetta nyksä mukaanluettuna on kaikki Citystä. Jos vielä joutuu vaihtamaan, niin siirryn sit jo kyllä Kitinään. Pitkäaikaisin tyttöystävä aikoinaan oli alunperin kaverini deittikumppani ja yksi pidempi seurustelusuhde on saanut baarissa alkunsa.

PerttiMakimaa kirjoitti:
Joko sait "Hyvä ystävä..." alkuisen sähköpostin?

Häh? Mihin tää liittyy? Ei jummarra perttihuumoria

Rouva Pupu kirjoitti:

PerttiMakimaa kirjoitti:

Aito_Johanna kirjoitti:...Vaikka ilmassa ei väreillyt romantiikka ja olisi aivan liian aikaista pohtia Tuleeko Tästä Jotain, loppukoonniksi jäi vapautunut molemminpuolinen yksimielisyys siitä, että oli mukavaa ja että ei tästä ole _pakko_ Tulla Mitään mutta että kai me uudestaankin kahvitellaan ja sehän on jo positiivinen saldo...

Joko sait "Hyvä ystävä..." alkuisen sähköpostin?

Eipäs olla noin negatiivisia.

Kuulosti vaan yhdeltä Pertin nettideittitreffiltä aikojen takaa.

Aito_Johanna kirjoitti:

PerttiMakimaa kirjoitti:
Joko sait "Hyvä ystävä..." alkuisen sähköpostin?

Häh? Mihin tää liittyy? Ei jummarra perttihuumoria

Et tuntenut treffeillä oikein mitään romanttisia viboja, mutta oli mukavaa ja mies oli mukava... Lupaili vielä nähdäkin uudestaan jne.

Olen erittäin kernaasti väärässä tässä. Onnen sinäkin ansaitset.

kyselyn tulokset eivät ihmetystä aiheuttaneet

Hei, nyt mulle tuli hirveä mielihalu lähteä nettideiteille! Kyl sitä voi sit taas olla maanantain kunniaksi sekasin..
Ei, mut ihan oikeesti..voisin tosissaan lähtetä joku päivä puhumaan jonku ihmisraukan pyörryksiin.

PerttiMakimaa kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:

PerttiMakimaa kirjoitti: Joko sait "Hyvä ystävä..." alkuisen sähköpostin?

Eipäs olla noin negatiivisia.

Kuulosti vaan yhdeltä Pertin nettideittitreffiltä aikojen takaa.

Kerro lisää! Sossepårnåå, kuuminta hottia!

Kannattaisi vissiin deitti-ilmojen ohella palstametsästää? Kyllä nuo omatkin nettikokemukseni(herra Pupu mukaanlukien) syntyi ihan puhtaasti ärsytyskäyrän hipoessa kattoa. Rakkaudesta se hevonenkin potkii! Tosin se ärsytys on kyllä ollut hieman erilaista kuin esim. Arska ärsytys, joten sillä ei kovin pitkälle potki.