Kitinä

Hellu kirjoitti: Ei se vastaa tähän aikaan.

Veikkaan, et ei vastais eksäskään...mihinkään aikaan. Ei edes helvetin jäätyessä.

Ann kirjoitti:

Hellu kirjoitti: Ei se vastaa tähän aikaan.

Veikkaan, et ei vastais eksäskään...mihinkään aikaan. Ei edes helvetin jäätyessä.

Aika kovaa tekstiä... varsinkaan kun et tiedä mitä vässyköitä mun eksät on...

Sä et voi tietää miltä musta tuntuuu-uuu...tuut, tuut, tuut...

Onneks oon hyvä arvaamaan.

Hellu kirjoitti:

Yönmustaritari kirjoitti: Minusta kuitenkin tällaisten ennalta arvaamattomien tilanteiden välttämiseksi toinen pitäisi päästä tapaamaan eron jälkeen.

No nimenomaan.

Sun jutuista saa jotenkin sellasen käsityksen että sä olit vasta totuttelemassa siihen toisen läsnäoloon, ja kun se toinen kerran tuli suoraan parisuhteesta niin sillähän oli jo opitut jutut.
Se on ihan helvetin vaikeeta tulla itsenäisen nuoren miehen elämään ja koittaa saada se ymmärtämään että nyt tässä olis yks homma jonka pitäis suoraan ponkasta sun prioriteettien ykköseks.
(Edelleen, ku ei tiedä niin täytyy arvailla.)
Jostain se vaan kielii että ero tuli sulle yllätyksenä.
Tai sit se vaan oli kyllästyjä tyyppiä.

Mut voi vittu kuiteski, mä oon täällä pikkukekkulissa ja ihan eläydyn sun fiiliksiin, sun täytyy soittaa sille!

Tuo voi olla aika lähellä totuutta.

Bruce Fisher puhuu kirjassaan suhteen parannuskeinoista ja kuori, kapina, rakkaus-vaiheista. Tässä saattaa olla

Tässä saattaisi olla allekirjoittaneen osalta tuo kapina-vaiheen elementit tunnistettavalla tasolla. Lainaus Brucelta "Kapinoivat ihmiset yrittävät vapautua menneisyyden ihmisistä ja ihmissuhteista mutta hylkäävätkin usein rakkauskumppaninsa tässä prosessissa."

Yönmustaritari kirjoitti: Kapinoivat ihmiset yrittävät vapautua ihmisistä ja ihmissuhteista

Mullakin on näköjään pientä ihmissuhdeongelman tynkää täällä,
jos ny heti lähetään niin vielä kerkeis vetää kännit tänään!

Hellu kirjoitti: Ja se mitä meinasin dokailun parantavalla voimalla on se, että kun lähet vaa istuu iltaa ja otat sen verran bissee että kielenkannat irtoo (hyvässä seurassa) niin usein herää vielä aamullaki hyvillä fiiliksillä siitä että tuli kerrottua paljon sellastakin mitä ei tulis selvinpäin sanottua.

Tämä oli ehdottomasti typerin neuvo, jota tässä tai missään muussakan asiassa on esitetty. Pahasti alkoholisoituneen ihmisen käsitys asioiden hoidosta.

Puhuminen ja ihmisten tapaaminen on ehdottoman hyvä asia, mutta jos sihen tarvitaan viinaa, niin ollaan hakoteillä. Kokemusta on.

Hellu kirjoitti:

Yönmustaritari kirjoitti: Kapinoivat ihmiset yrittävät vapautua ihmisistä ja ihmissuhteista

Mullakin on näköjään pientä ihmissuhdeongelman tynkää täällä,
jos ny heti lähetään niin vielä kerkeis vetää kännit tänään!

Mitä, mitä, mitä? Onko Hellu taas vaihtamassa? Mutta tästähän siis lähdetään:

Hellu kirjoitti:Ei tulis mieleenkään ottaa sellasta äijää jolle ei oo itsestään selvää että kaikki on yhteistä.

elco kirjoitti: Mitä, mitä, mitä? Onko Hellu taas vaihtamassa? Mutta tästähän siis lähdetään:

Hellu kirjoitti:Ei tulis mieleenkään ottaa sellasta äijää jolle ei oo itsestään selvää että kaikki on yhteistä.

Taasko sä oot mua täällä kiusaamassa, iso mies!

Täytyy varmaan pyörtää negatiiviset puheeni noista jälleenrakennusoppaista kun näyttävät noin hyvin toimivan. Kaunista miten aloittaja uskaltaa upota itseensä ja käsitellä myös tunteet, aivan kuin mitkä tahansa muut ongelmat. Erityisesti ihailtavaa on se nöyryys jolla huomataan että virheitä tuli tehtyä, mutta pyritään oppimaan niistä eikä jäädä mässäilemään demonisoimalla toista tai painamalla itseään alas. Neljän tähden eroselvittely, viidennelle tasolle pääsee jos perustaa itsestään positiivisen kultin ja saa seuraajia.

Yönmustaritari kirjoitti:

elco kirjoitti: No niin. Zip it.

Ero on plussaa: parempi nyt kuin myöhemmin. Unohda menneet. Kukaan ei pidä takertujista tai ruikuttajista. Maailma on täynnä ihania naisia.

Lyhyesti virsi kaunis sano. Oikein.

Vielä tuli mieleen, että kosmikki on kuitenkin käsittänyt väärin(olisko eka kerta taas hä?). Kyse oli nimenomaan muuttumisesta suvaitsevampaan suhteen parisuhteen muodostamisessa eikä niinkään itseensä linnoittautumisesta. Itseeni jo kertaalleen linnoittautuneen tuotakoon ilmi, että sieltä vapautuminen oli.......vapauttavaa.....eli ihan ok juttu.



Sunnuntainen krapula oli toistaiseksi yksi pahimpia päiviä sen ensimmäisen viikon päiviä lukuun ottamatta. "Krapulainen kansa, jonka itsesäälin määrää...jne. yms. tms. ja jne. uudelleen. Eppu Normaalista on jo siirrytty viiakate vaiheeseen, joten sekin on jo ollutta ja mennyttä.

Kaikesta huolimatta pyynnöstäni kuljimme tänä aamuna yhdessä töihin. Aiemmin luulin silloin sen olevan ihan hyvä juttu, että olimme toisiamme lähellä(<6km) jopa työpaikkojen suhteen. No toisin taisi käydä tai sitten sillä ei ollut vaikutusta ollenkaan.

Keskenään suhteesta puhuminen oli ehkä allekirjoittaneelle hiukan vapauttava kokemus. Ehkä. Joskus tuntuu Gisin sanoin siltä, että paluu vaiheeseen yksi on kovin pelottavan lähellä. Kaikki ehkä onkin vain pahaa unta....eihän näin voinut käydä....Ei minulle....

Mä olen muuten positiivisesti yllättynyt tästä ketjusta ja yönmustan ajatuksista. Pidin sua ennen aivottomana nörttiördääjänä - pikkupoikana Mä oon oikeasti vähän ylpeä susta ja siitä, että uskallat MIEHENÄ laskeutua äijätornista puhumaan "pehmosia". Ja sähän vedät pirun hyvin! Pidä toi!

Tässä ehkä myös jonkin asteinen hoivavietti herännyt allekirjoittaneessa, koska löysin Bruce Fisherin kirjasta niin itseäni, häntä ja koko tilannetta kuvaavia lausuntoja. Nyt sitten tiedän toisesta sen, että kirjasta saattaisi löytyä myös hänelle apua. Sikälimikäli hän ei kuitenkaan anna sitä kuvaa, että tarvitsisi apua, mikä taas sekin aiheutti aiheutti aiemmin mielipahaa. Verraten omiin tuntemuksiin oudolta se tosin kuulostaa vieläkin.

Toinen vaihtoehto tilanteeseen on, että en vain kuvittele kestäväni ajatella häntä toisen sylissä tms. ja sen vuoksi koitan suositella hänelle samaa kuin itselle eli kyetä olemaan yksin, mikä toisaalta minulle on vain totuttelu takaisin vanhaan tilanteeseen.

Oli syy mikä tahansa niin tämän aamuinen yhteinen työmatka oli joka tapauksessa ainakin hetkellisesti huojentava. Omasta jälkipuinnista johtui vielä ajatuksia, että pitäisikö minun tarjota läsnäoloani lisää parantavana suhteena. Tarkoittaen tietenkin, että paranta suhde ei olisi rakkaus- tai seksisuhde. Silloinkin ehkä kyse saattaisi kuitenkin olla vain siitä, että toisen uuden elämän aloittaminen pitkittyisi ja sitä kautta oman uuden elämän aloittaminen tai lopullisesti vanhasta irtautuminen helpottuisi.

Se voi myös olla aitoa huolta toisesta ja sille kantille olen ollut kääntymässä. Olen suositellut hänelle Brucen kirjaa ja toivon, että hän lukee sen ja mahdollisesti haluaisi keskustella kanssani siitä.

Sanoin tänään, että olen kyllä jo käsittelyn viimeisissä vaiheessa, mihin sain vastaukseksi, että ei voi niin nopeasti jos suhde oli tärkeä. Herätti sinänsä kutienkin kysymysmerkin, koska kuten edellä on mainittu niin suhteessa oli ryppy jo aiemmin ja jos silloin olisi tullut ero niin en usko, että olo olisi ollut lähellekkään sitä mitä olen aiempina päivinä kokenut. Jälkitilanteissa noin kuukauden ajan tuntui, että tästähän tämä taas lähti uuteen alkuun mutta toisin kävi. Tästä johtui mieleen, että saattoiko toinen tehdä tahallaan moisen "ponnistuksen" vain päästäkseen suhteessa "niskan päälle" ja sitä kautta itselle helpompaan lopetukseen?

Onko siis mahdollista, että suhteen lopettamisesta tulisikin jotain kissa ja hiiri leikkiä? Mene ja tiedä. Jos tämä olettamus olisi oikein niin minun päälleni kait piakkoin roiskaistaisiin kommentit "petin sinua suhteen aikana" tms. eikä kait silläkään mitään väliä enää olisi. Ehkä mahdollisuus päästä vahvempaan viha-vaiheeseen avautuisi mutta koko prosessia saattaisi joutua edelleen läpikäymään tavallaa uudelleen.

Sanonta "kasvaessani ja kehittyessäni kokonaiseksi ihmiseksi tulee, päivä jolloin astiani vuotaa ylitse niin, että siitä riittää myös toiselle ihmiselle" pitää kait nostaa jonkin asteiselle korokkeelle tällaisissa tilanteissa. Mutta "huipulla on yksinäistä" on sitten se toinen. Ole sitten ihmisiksi näiden välissä. No mä vaan oon.

Yönmustaritari kirjoitti:Mä vaan oon.

Owww, quit it!

SingleMalt kirjoitti: Owww, quit it!

Samikset. Toi puulsit vetoaa palstan herkkiin naisiin (ja silsikseen tietty). Kuinka ihanan romanttistunneälykäs sydänsuruinen miesparka. Nuuh eiq nyyh.

silsis kirjoitti:Mä olen muuten positiivisesti yllättynyt tästä ketjusta ja yönmustan ajatuksista. Pidin sua ennen aivottomana nörttiördääjänä - pikkupoikana Mä oon oikeasti vähän ylpeä susta ja siitä, että uskallat MIEHENÄ laskeutua äijätornista puhumaan "pehmosia". Ja sähän vedät pirun hyvin! Pidä toi!

Komppaan ja pumppaan! Ja lähetän haleja. Kummallekin.

Mitä ne isot kaljukovikset täällä kiusaa pikku Letkua?
Toinen uskaltaa kirjoittaa arasta aiheesta ja heti on palstan machot osoittelemassa sormella ja ilkkumassa.
Hyi teitä.

ninnithequeen kirjoitti: Hyi teitä.

Letku oli paljon hauskempi silloin kun se viritteli vonkuukirjeitä. Nyt se on yhtä hauska kuin rollotomasi itsemurhauhkailuissaan.

SingleMalt kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti: Hyi teitä.

Letku oli paljon hauskempi silloin kun se viritteli vonkuukirjeitä. Nyt se on yhtä hauska kuin rollotomasi itsemurhauhkailuissaan.

Ei aina tarvitse olla hauska.

elco kirjoitti:

SingleMalt kirjoitti: Owww, quit it!

Samikset. Toi puulsit vetoaa palstan herkkiin naisiin (ja silsikseen tietty). Kuinka ihanan romanttistunneälykäs sydänsuruinen miesparka. Nuuh eiq nyyh.

Kyllä tässä sinänsä irroitettuna tuo kuulosti sittenkin väärältä. Teroitettuna tuon alkuperä piti laittaan niin, että tarkoitus on vaan olla ja kehittyä siksi mitä siinä yläpuolella olevassa lauseessa sanottiin. Käyn seuraavassa hetkessä editoimassa kirjoitusta.

Pointti siis tulla ylitsevuotavaksi kulhoksi, josta riittää jaettavaa toiselle ihmiselle.

Tuntuu kuitenkin vähän, että minun kulhoni on tässä asiassa ollut jo ylitsevuotava jo ties kuinka kauan mutta en vain ole kenenkään antanut tulla lähelle.

ninnithequeen kirjoitti: Ei aina tarvitse olla hauska.

Eikä aina tarvitse jäädä mimmien suohon polkemaksi. Maailma on täynnä naisia ja aina löytyy joku parempi kuin edellinen.

ninnithequeen kirjoitti: Hyi teitä.

Mutta kun se on MeidänLetkuTM, ja meillä on siihen optioita.

What the fuck happened to you, man? Your ass used to be beautiful!

Ensin se valaistuu, sitten se alkaa puhua itsetuntemuksesta.. ja ennenkuin huomaatkaan, sen postaukset on satarivisiä.

Ann kirjoitti: Ensin se valaistuu, sitten se alkaa puhua itsetuntemuksesta.. ja ennenkuin huomaatkaan, sen postaukset on satarivisiä.

Oh My God. Letkulla on EW-syndrooma

SingleMalt kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti: Ei aina tarvitse olla hauska.

Eikä aina tarvitse jäädä mimmien suohon polkemaksi. Maailma on täynnä naisia ja aina löytyy joku parempi kuin edellinen.

Hmm, voisitkohan sinä kirjoittaa kirjan erosta selviytymisestä. Nimi olisi tietenkin "Maailma on täynnä naisia ja aina löytyy joku parempi kuin edellinen - pohjanmaalaisen entisen isännän lyhyt opas erosta selviämiseen" tai vaihtoehtoisesti "Ulkoista erosi syyt ja vastusta henkistä kasvua - häjyn opas parisuhteista selviämiseen".

Kosmikko kirjoittaisi oppaan nimeltä "Ruikutus seis! - Koviksen opas eronneelle miehelle".

Mä voisin kirjoittaa oppaan "Vanhan unohtaa ottamalla uuden", mutta en ole ihan varma uskoisinko edes otsikkoon.

Keikaus kirjoitti:Mä voisin kirjoittaa oppaan "Vanhan unohtaa ottamalla uuden", mutta en ole ihan varma uskoisinko edes otsikkoon.

Ja Gattaca voisi kirjoitta kirjan: Rakastu panematta, ryve itsesäälissä koko loppuelämä.

SingleMalt kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti: Ei aina tarvitse olla hauska.

Eikä aina tarvitse jäädä mimmien suohon polkemaksi. Maailma on täynnä naisia ja aina löytyy joku parempi kuin edellinen.

Onko tässä sitten kyse jo jostain, että herra vain sitten tyytyy johonkin vaikka parempiakin olisi tarjolla? Aina löytyy joo ihan mitä vaan ja samahan se on vaikka viettäisi lopun ikänsä pihalla kiviä potkien. Ei perimmäinen tarkoitus voi kuitenkaan pelkästään vain olla naisen kanssa.

Parhaimman hyödyn tilanteesta saa kun käsittelee sen alusta loppuun. Mikä tärkeintä, et voi luottaa toisen tuovan onnea elämääsi, koska silloin se on riippuvuussuhde eikä niinkään asioiden jakamista. En haluaisi myöskään nostaa ketään jalustalle tai olla itse jalustalla vaan tasapainoa kaikki tyynni.

Enhän minä valita. Minähän vain toivun.