Kitinä

exPertti kirjoitti: Huomiona muuten, että jos jomman kumman omistussuhde on alle 50% ei saa korkojen verovähennystä. Siis se jolla on alle 50%.

Onko tällä 50%:lla jotain tekemistä ensiasunnon kanssa? Rupesin miettimään ja piti oikeen tarkastaa, niin vain vähennysten ensiasuntokohdassa puhutaan 50%:sta. Myös toisen asunnon velat saa vähentää ja vaikka kolmannen, riippumatta kuinka suuren osan asunnon osakekannasta omistaa. Se vähennysprosentti on vaan isompi ensiasunnossa (jos omistaa väh 50%). Olenko ymmärtänyt oikeen?

Noh, plaah, nyt oli kait kyseessä kuitenkin ensiasunto. Kuhan nillitän.

Sitten tietysti tulee vuokratun asunnon velan vähennykset mut ne ei kuulu tähän.

Niin siis kyseessä olisi toiselle osapuolelle ensiasunto juu. No, eiköhän nää seleviä kun kävelee pankkiin.

bedlam kirjoitti:Nii miten noi nyt sitten menee, kun en tähän ole ollenkaan perehtyny. Siis jos nyt ostetaan uus kämppä, mutta avopuolisolla ei ole tuloja (opiskelija), niin miten tää lainahommeli käytännössä kannattaa hoitaa?

Ihan normaaliin tapaan, pankki kyselee tulot ja menot molemmilta, jos se tulevan lainan hoitokulut jää alle indeksin (esim alle 40%) yhteisistä (netto)tuloista, vihreää, jos yli, pitää vääntää.

Kämpän kauppakirjaan tulee maininta omistusosuuksista (ja jos osake, niin siitä äänioikeudesta myös). Yleensä ne ovat 50% per lurjus.

Se että puoliso on opiskelija, ei sinällänsä ole raskauttava asianhaara kunhan sulla on liksa kuosissa.

Lasku jatkuu:

http://www.taloussanomat.fi/sivu.php?page_id=1

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 9/05/21793

Jokohan pian alkaisi tonttienkin hinnat laskemaan.

Koska se romahdus oikein tulee?

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kerro ... 5245808890

Paha Keisari kirjoitti:Koska se romahdus oikein tulee?

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kerro ... 5245808890

Siinä vaiheessa kun maapallon keskilämpötila on noussut kolme astetta ja ei ole enää tarvetta niin järeille asumuksille.

Vaikuttaa vähän tarkoitushakusielta otsikoinnilta ja uutisoinnilta - mielestäni kerrostaloasunnot kaupungeissa pitävät kaikkein varmimmin arvonsa, mutta mitenköhän muille sitten on käynyt?

Paha Keisari kirjoitti:Koska se romahdus oikein tulee?

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kerro ... 5245808890

Asuntojen hinnat nousivat myös toisella kvartaalilla vuonna 90.

Joku voisi ostaa meikäläiseltä 24m2 yksiön pääkadun varrelta. 20k€:lla irtoaisi.

Asiaa korkokatoista:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 9/05/22018

Onslow kirjoitti:Asiaa korkokatoista:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 9/05/22018

Yleensähän se onkin turha hankinta. Itselle jäi vain hyvä kuva, kun otin sen ennen kuin kukaan edes puhui niistä ja vain yksi lafka tarjosi niitä.

Säästin noin kymppintonnin koroissa kun vähennettiin Cap-maksu ja verovähennysmenetys.

Paha Keisari kirjoitti:Koska se romahdus oikein tulee?

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kerro ... 5245808890

Taisi mennäkin jo:

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2 ... 139?rss=is

Ps.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/ke ... tstart=200

Tässä Wirallinen tilasto:
http://www.stat.fi/til/ashi/2009/01/ash ... 01_fi.html

Edit: Helsingin keskustassa hinnat laskivat yli 5 %. Luotan kuitenkin siihen, että kun elco osti niin kalliin kämpän, hinnat nousevat tässä kvarterissa.

Uutta kuplaa viritellään jo:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/3 ... 5245927316

Asuntojen hintaromahdusta ei ole pääkaupunkiseudulla vielä näkynyt. Nyt takapuolituntumalta vaikuttaisi siltä, että ainakin tarkkailemillani alueilla kohteita tulee myyntiin hyvin maltillisesti. Ihmiset joko odottavat tai sitten kaupat tehdään ilman julkista myyntiä. Uusien asuntolainojen lukumäärän väheneminen viittaisi ensimmäiseen seikkaan.

Hintojen nousua tukee asuntopula, joka pahenee koko ajan, kun uusia ei rakenneta sekä ihmisten luottamus omaan talouteensa. Toisaalta hintojen maltillistumista voisi tukea taantuman pidentyminen, valoahan ei varsinaisesti vielä tunnelin päässä näy, työttömyyden kasvu sekä mahdollisesti tulevaisuudessa siintävä kokonaisveroasteen noususta aiheutuva käteen jäävän nettotulon pienentyminen.

Tuntuu tässä tilanteessa aika subprimelta uudiskohde, jossa yhtiölainan osuus on 70 % asunnon hinnasta.

Ja onko uudisrakentamisen taso Suomessa yleisestikin tämä?

aimohaiku kirjoitti:Ja onko uudisrakentamisen taso Suomessa yleisestikin tämä?

Ei. Suomessa on maailmanlaatuisesti verrattuna hyvä rakentamisen taso, jota ohjaavat rakennusmääräyskokoelmat ja muut ohjeistukset ovat kivenkovaa materiaalia.

Yksittäisissä tapauksissa rakennuttajan tahi urakoitsijan virheet voivat olla rajujakin korjaustoimia vaativia, mutta tekninen toteutus ei niinkään ole asia vaan ennemminkin kustannuksista tappelu.

Kyseisen blogin kaltaisia änkyröitä on joka kohteessa, jos sata asuntoa tehdään niin vähintään viisi. Toisaalta (jep, Gaus gaus Gaus), viisi on huipputyytyväisiä ja jäljelle jäävistä pääosa on tyytyväisiä ennemmin kuin tyytymättömiä.

Monesti tuollaiset konfliktit ovat molemminpuolisen taipumattomuuden ja neuvottelukyvyttömyyden ilmaus, olisi huutava vääryys syyllistää ainoastaan urakoitsija. Luonnollisesti tuossa esitetään asiat asiakkaan kannalta yksinkertaistettuna ja karrikoituina.

Linkin kaltaiset tapaukset ovat omiaan nostattamaan kapinahenkeä kuluttajien keskuudesssa, mutta johtuen mainituista rakentamisen yleisestä tasosta, asiakkaan kokemus "virheestä" ei monesti kohtaa urakoitsijan näkemystä "laadunvarmistuksesta"; jos RILlit ja rallit sanoo että kyseessä ei ole virhe (toleranssit tmv), kyseessä ei ole virhe. Asiakas katsoo, että kyseessä on virhe ja perustelee sitä kokemisenssa, ei määräysten, kautta.

Katsoisin, että tuollainen ulostulo ennemminkin lisää konfliktien mahdollisuutta kun parantaa uusien asiakkaiden ja urakoitsijan neuvotteluasemia.

aimohaiku kirjoitti:Ja onko uudisrakentamisen taso Suomessa yleisestikin tämä?

Tiukka nettisaitti. Ei paljon naurattaisi.

Onneksi pääsin omasta kipsilevyhelvetistäni eroon viime syksynä.

aimohaiku kirjoitti:Ja onko uudisrakentamisen taso Suomessa yleisestikin

Voi hyvää päivää mitä paskaa.

Kyllä itse pitää talo päästä rakentamaan.

McJanne kirjoitti:Ei. Suomessa on maailmanlaatuisesti verrattuna hyvä rakentamisen taso, jota ohjaavat rakennusmääräyskokoelmat ja muut ohjeistukset ovat kivenkovaa materiaalia.

Määräyksethän ovat vain minimitaso. Jos samaa logiikkaa käytettäisiin autoihin, niin uusi auto olisi laadukas kun se menisi katsastuksesta läpi.

sivustahuutaja kirjoitti: Jos samaa logiikkaa käytettäisiin autoihin, niin uusi auto olisi laadukas kun se menisi katsastuksesta läpi.

Niin, eli katsastuksesta läpi mennyt Lada on yhtä hyvä auto kuin katsastuksesta läpi mennyt Cadillac? Ymmärsinkö logiikan oikein?

sivustahuutaja kirjoitti:

McJanne kirjoitti:Ei. Suomessa on maailmanlaatuisesti verrattuna hyvä rakentamisen taso, jota ohjaavat rakennusmääräyskokoelmat ja muut ohjeistukset ovat kivenkovaa materiaalia.

Määräyksethän ovat vain minimitaso. Jos samaa logiikkaa käytettäisiin autoihin, niin uusi auto olisi laadukas kun se menisi katsastuksesta läpi.

Rakennuttajat eivät kaihda keinoja säästää kustannuksista, joten minimeillä mennään.

Verrannollisesti ajatellen siis katteet eivät ole urakkasummasta riippuvaisia.

Urakoitsijaa on turha syyttää rakennuttajan valinnoista, pahaa pelkään (toki myös rakennuttaja mielellään maksattaa extraa urakoitsijalla jos vain tilaisuus koittaa).

edit: Hyvin sanottu, NJ

McJanne kirjoitti:Rakennuttajat eivät kaihda keinoja säästää kustannuksista, joten minimeillä mennään.

Meinaat, että laadukas corolla on jotenkin kalliimpi kuin vastaava laaduttomampi auto? Laatu on ilmaista.

sivustahuutaja kirjoitti: Laatu on ilmaista.

No ei kyllä ole. Ainakaan jos ajattele laadun olevan osaava työvoima tai käytössä oleva aika laadun varmistamiseksi?

Onslow kirjoitti:No ei kyllä ole. Ainakaan jos ajattele laadun olevan osaava työvoima tai käytössä oleva aika laadun varmistamiseksi?

Eiväthän huippufirmat käytä lainkaan resursseja 'laadun varmistamiseen'. Paskat firmat sen sijaan tarkistavat ja yrittävät parhaansa etteivät virheet pääse loppuasiakkaalle asti. Susipaskat sitten skippaavat koko tarkistuksen ja viis vaisaavat bisneksestä. Laadukkailla yrityksillä virheet lasketaan yksikössä 'montako virhettä miljoonassa'. Ei tuollaisia virhetiheyksiä kannata kenenkään 'varmistella'.

Huippulaatu syntyy vain tekemällä kerralla oikein, jolloin työ on myös kaikkein halvinta. Linkatulla urputussivulla oli monia hyviä esimerkkejä, esim. vinoon asennettu hana. Onko hanan asentaminen vinoon muka jotenkin kustannustehokasta? Suoraan asentaminen maksaisi ihan saman verran ilman pelkoa reklamaatiokustannuksista.