Kitinä

nowaysis kirjoitti: Miksi Woody Allen tekee niin hyviä elokuvia, ettei niitä voi boikotoida vaikka haluaisikin..

Sun pitää päästä tänne seuraavalle tasolle eka. Täällä jo pelkkä WA-nimi laukaisee vitutuksen, joka vetää vertoja jo Liza Minelli ja Dudley Moore-painajaisillekin.

Mä oon ollu tolla tasolla. Jossain vaiheessa homma sitten lähti lipsumaan käsistä, ja nykyään mies on mielestäni lähes nero.

nowaysis kirjoitti:Match Point

Inhottava leffa. Juoni oli ihan pökkelöä, tai se miten sitä juonta kuljetettiin eteenpäin, mutta henkilöhahmot olivat silti kiinnostavia. Taisin siitä jotain joskus jo kirjoittaa.

Miami Vice

Normitoimintaturska. Barrettista plussaa, sitä ei liian usein näe leffoissa. Jotenki meinasin kyllästyä Colinin naamaan. Paransi silti kaikesta huolimatta krapulapäänsäryn.

**

caligula

ihQ leffa!

Eternal Sunshine of the Spotless Mind (Tahraton mieli)


Olipas herttainen elokuva! Ihku! Tulee katsottua varmaan pian uudestaankin.

Creep


Harvinaisen hyvä uudehko kauhuleffa. Puolessa välissä ajattelin, että nytkö tää sitten lässähti, mutta ei se lässähtänytkään. Monessa kohdassa tuli fiilis, kuin olisi keskellä Silent Hill- tai Resident Evil-peliä, silleen hyvällä tavalla.

Hellraiser Inferno oli yllättäen hyvä(ihan oikeasti). Ei kovin HRmäinen, mutta noin niinku leffana viihdyttävä. Tuli parissa kohtauksessa jopa vähän Lynchin jutut mieleen. ***

Sitten oli katsannassa Naapurissa Kummittelee, joka taas oli yksi kaikkien aikojen paskimmista leffoista(lisätään listaan). Tylsä, huono, nolo. Hävetti. *

Dead Meat. Yritin hakea oliko joku muu kauhuleffafriikki katsonut, mutta sain tulokseksi 89 osumaa ihmeketjuista, typerä hakutoiminto.

Elokuva oli herttainen pienen budjetin zombiekauhistelu, joka veti osoittelevasti syy-seuraussuhteita eläinten oikeuksista siihen miten ihmiselle käy. Muistaakseni irlantilaista tuotantoa, virkistäviä (tai tottumattomia) kuvakulmia, hauskoja sivuosia ja pari kekseliästä kohtausta. Tutustumisen arvoinen lajityypin ystäville, muut eivät ehkä arvosta.

The Incredible Shrinking Man (1957)


En tiä mikä hinku mulla on katsoa näitä vanhoja herttaisia scifipläjäyksiä ja b-luokan kauhisteluja, kun eihän näistä tavallisesti mitään suurta elokuvaelämystä saa. Mutta tulipa katsottua. Imdb:n keskiarvon mukaan tämä näyttäisi olla kovinkin tykätty elokuva.

Vanity Fair

Kivaa pukudraamaa, pidin näyttelijöistä. Yritän välttää samaistumasta päähenkilöön liikaa, ainakin irl Sopi täydellisesti eiliseen mielentilaani, yritin siis välttää liian syvällisiä aiheita eikä komediakaan jostain syystä maittanut.

Tykkään Reese Witherspoonista, hänellä(KIN) taitaa olla blomdeille harvinaiset 2(kaksi) aivosolua

nowaysis kirjoitti:Vanity Fair

Kivaa pukudraamaa, pidin näyttelijöistä. Yritän välttää samaistumasta päähenkilöön liikaa, ainakin irl Sopi täydellisesti eiliseen mielentilaani, yritin siis välttää liian syvällisiä aiheita eikä komediakaan jostain syystä maittanut.

Tykkään Reese Witherspoonista, hänellä(KIN) taitaa olla blomdeille harvinaiset 2(kaksi) aivosolua

Vanity Fairista näytettiin joskus ehkä -99 tai -00 tv:ssä erinomainen BBC:n sarja. Sen innoittamana luin kirjankin. Kirja ja tv-sarja eivät kumpikaan olleet mitään "kivaa pukudraamaa", ainakaan pelkästään sitä, ja niiden pohjalta on vaikea kuvitella, miten ihmeessä Reese Witherspoonin kaltainen blondisöpöliini istuu päärooliin Kyseessä lienee kaikesta ironiasta pesty ja kulmiltaan siloiteltu purkkaversio...?

Aito_Johanna kirjoitti:[miten ihmeessä Reese Witherspoonin kaltainen blondisöpöliini istuu päärooliin Kyseessä lienee kaikesta ironiasta pesty ja kulmiltaan siloiteltu purkkaversio...?

En osaa sanoa, en muista nähneeni muista versioita tästä enkä kirjaakaan ole lukenut. Katso toki elokuva niin voit vertailla versioita keskenään.

Minusta Witherspoon sopi rooliin kuin nakutettu, eikä vaikuttanut alkuunkaan särmittömältä söpöydestään huolimatta. Käsittääkseni ilman söpöyttä(seksikkyyttä, kauneutta)ei neiti Sharp olisi kyennyt saavuttamaan(ja menettämään) asioita joita hän halusi. Kyllä laskelmoivuus ja puhdas opportunismi paistoivat reippaasti läpi, mutta eipä hänellä paljon muitakaan keinoja ollut, kerta halusi kuitenkin elämässä eteenpäin.

Saatoin kuitenkin katsoa elokuvan ilman että jäin suuremmalti pohtimaan sen sanomaa naisen tekemistä uhrauksista tai miten nyt kukin asian käsittää. Siitä "kivuus" ja pukudraamuus

Metal: A Headbanger's Journey


Oikein viihdyttävä dokumentti hevimusiikin historiasta, vaikkei varsinaisesti mitään uutta tuonutkaan. Varsinkin Norjan blackmetallimiehien haastattelut purskauttivat hyvät naurut.

The Doors

Blaa blaa blaa.. jos tästä leffasta ei tykkää, on ihmisessä jotain perustavaa laatua olevaa vikaa.

<3 <3 <3 <3 <3

Paholainen pukeutuu Pradaan ***

Ihan viihdyttävä ja hauska, ei kuitenkaan mitään masterpiece-tasoa. Vähän ihmetytti kun jotkut jutut oli ihan erilailla kun kirjassa..

Rankka Päivä (Falling Down)
1/2

Kestosuosikki. Hauska mutta masentava. En tiedä toimisiko elokuva vielä paremmin, jos katsojaa ei päästettäisi helpolla siinä mielessä, että nythän sympatiat käännetään loppua kohden herttaisen poliisin puolelle. Entäs jos tuo Duvallin esittämä poliisisetäkin olisi ollut kertakaikkisen vittumainen tyyppi ja Douglasin "D-Fens" se ainoa katsojan samaistumisenkohde? En tiiä.

HOSTEL

Oih Loistava! Ajattelin illaksi vuokrata elokuvan, ja olin kuullut että tää Tarantinon tuotos olis aika karmivaa, mutta viihdyttävää katsottavaa. Elokuva itsessään ei ollut kovin hyvälaatuinen, mutta tuntemattomat näyttelijät ja juoni + ekstrat olivat mainiot.

Varoitus: älä syö mitään tätä leffaa katsoessa. Jouduin pitämään miestä kainalossa, kun se tärisi ( ei kestä kauhua/trillereitä ).

Fort Apache

Tätä en ollut nähnyt muutamaan vuoteen. John Wayne, Henry Fonda ja Monument Valley. Laukkaava hevonen ja tanssiva pari. John Ford. Historia ei ollut siten miten legenda kertoo, tässäkään. Yksi parhaista westerneistä ja nyt olen entistä varmempi siitä.

Ingmar Bergman: Mansikkapaikka (Smultronstället/ 1957)

Kerta kaikkiaan kummallisia reaktioita aiheuttava elokuva. Menetin loppupuolella sitä katsoessani kosketuksen itseeni. Alkoi aluksi hieman ahdistaa - tuntui kuin egoni olisi kadonnut. Jouduin kosketella itseäni sekä katsoa peilistä varmistuakseni taas siitä, kuka olen.

Liikuttava tarina vanhasta ja välinpitämättömän tunnekylmästä miehestä, jonka aika alkaa olla lopussa.

"Eikö ole armoa?"
"Minä en tiedä sellaisesta mitään."

Wishmaster

Onhan tämä tullut muutamaan otteeseen katsottua, ei mestariteos. Mutta itse heebolla on korvia hivelevä ääni ja paha "lampunhenki" on aina cåålimpi kuin hyvä, varsinkin toivomusten toteuttaminen on mielenkiintoisempaa katsottavaa.

Naapuri

Nuoren Johnin kärsimykset. Tämä oli hyvä, vaikka keskellä meinasikin usko loppua. Elokuvan Kim-tyttönen on hottis ja se seksikohtaus vähintäänkin kiihottava. "Minä en ikinä satuttaisi sinua."

Tämä ei ole elokuva, mutta hehkutanpa täälläkin, kun ette te kuitenkaan mun MuppetShow-ketjua lue:

Hulluilla Päivillä oli hurjassa tarjouksessa, ja olen jo ahminut kahden discin verran. Suosittelen lämpimästi kaikille aidoille Muppet-faneille. Niin paljon löytyy Muppet-nippelitietoa, että puhtaasta ihastuksesta valvoin melkein koko yön suu auki katsellen.

Ainoa asia, mikä häiritsi, oli se, että kaikki laulut on jätetty tekstittämättä. Ei niin, ettäkö se minua häiritsisi, mutta kyseessä on kuitenkin lapsille suunnattu ohjelma.

Hauskaa oli myös alkuperäisen ensimmäisen jakson näyttö, ja siinä lopussa näytettiin, miten päin ne ihmiset niitä nukkeja piti. Ihan helmee!

Hauska yksityiskohta oli myös OZissa näyttelevän Rita Morenon vierailu. Siis se naispappi siinä. Oli aika nuori plikka

Kakkoskautta odotellessa.

Hellraiser Deader(**) ja Hellworld(*). Deaderissa oli enempi tissejä. Hellworldille yksi tähti tekstityksessä olleesta virheestä(kaikki->kakki), jolle naurettiin varmaan viisi minuuttia.

Hostel täälläkin

Viihdyttävä? Elppa? Tässä katsomossa aiheutti lähinnä yökötystä ja ihmetystä siitä, miksi helvetissä Tarantino on tämmöistä paskaa vaivautunut tekemään. Ei jummarra. Alku oli hauskaa Euro Trip ym. parodiaa, loppu venytettyine snuf-kohtauksineen aiheutti lähinnä why god, why? -tyylisiä kysymyksiä. Miksi, millaiset ihmiset haluavat tällaista katsoa?

Itse elokuva ei ollut minusta huono, juoni oli ihan ok, mutta jotenkin en voi käsittää tuota enää viihteeksi, tai hyvin hyvin sairaaksi sellaiseksi. Ainoa syy, missä mielessä leffa voisi olla ajatuksia herättävä on se, että pyssyväkivalta ei herätä meissä enää inhotusta, mutta muunlainen tosiaan herättää. Tuliaseella voi tappaa kaukaa ja uhriin koskematta, likaantumatta itse. Kyllä, maailma on sairas paikka.

Onkohan tästä muuten useampi versio liikkeellä, mietin oletko Elppa katsonut saman kuin minä..En nimittäin itsekään ole kovin herkkis, mutta minusta tämä ei oiken sujahda enää splatter-kategoriaankaan Huumoria kun ei ollut juuri nimeksikään.

nowaysis kirjoitti:Hostel täälläkin

Tässä katsomossa aiheutti lähinnä yökötystä ja ihmetystä siitä, miksi helvetissä Tarantino on tämmöistä paskaa vaivautunut tekemään.

Tarantinollahan ei itse asiassa ole varmaankaan paljon mitään tekemistä tuon elokuvan kanssa.

Eikö? Olisiko toiminut sitten vaan tuottajana?