Kitinä

^Olisin varmaan sanonut samalla tavalla miehelle, ellei kyseessä olisi ollut vasta kolmas kerta kun hän yleensäkään oli tavannut mukelon, oli vähän pakko olla puhelimella tavoitettavissa...

Mukelon ja isänsä puolestaan jätin katalasti kahdestaan jo ensimmäisellä kerralla niin, että olin koko yön poissa. Tosin mukelo oli silloin niin pieni, ettei tuo mitä ilmeisimmin edes tajunnut minun olevan poissa, joten silloin kaikki meni erinomaisesti.

Noin muuten tässä on kyllä miettinyt enemmänkin sitä, että mukelon kohdalla tämä viimeisin vuosi on ollut aivan liian helppo, kun tuolla käytännössä on kolme vanhempaa. Tulipa mitä sairauksia sun muita hyvänsä, hoito järjestyy lähes aina jollain vaivattomalla tavalla. Tulevan lapsen kohdalla on vähän epistä, että sillä tulee olemaan vain kaksi vanhempaa. Ja kun vielä tiedostaa sen, miten jännää mukelolla on isänsä luona, missä pääsee osallistumaan kaiken maailman ihmevempaimien rakenteluun sun muuhun maalla eläinten seassa, niin voi vain kuvitella miten katkera pienempi tulee vähän kasvettuaan olemaan siitä, ettei tuo kaikki ole osa myös hänen maailmaansa.

No niin makaa kuin petaa, joten miksi miettiä tuollaista?

Riemumieli kirjoitti:No niin makaa kuin petaa, joten miksi miettiä tuollaista?

Kumma kysymys. Olen pedannut mukelon asiat niin hyvin kuin on ollut mahdollista, ja ne ovat erinomaisesti. Miksi minun pitäisi jättää toisen lapsen asioiden miettiminen vähemmälle? Jos olisin esim. omaksi edukseni päätynyt sabotoimaan mukelon ja isänsä välit kokonaan vaikka heti eron jälkeen, jolloin se olisi ollut erittäin helppoa, tuota ei tietenkään tarvitsisi miettiä, koska molemmat lapset tulisivat olemaan tasa-arvoisessa asemassa. Nyt mukelolla kuitenkin on se tilanne, että hänellä on kaikki se mitä tulevallakin lapsella tulee olemaan, ja sen lisäksi vielä ihan oma jännittävä maailmansa isänsä luona. Kun muistaa omasta lapsuudestaankin kaiken sisaruskateuden, johon ei edes liittynyt tuollaista noin isoa ja merkityksellistä elementtiä, niin pakkohan tasapuolisuutta on miettiä jo etukäteen.

Riemumieli kirjoitti:

Leila kirjoitti:Luen parhaillaan Juhani Seppäsen kirjaa Ensimmäinen sana on isä. Sen mukaan mies hoitaa lapsen ihan yhtä hyvin kuin nainenkin jo ihan vastasyntyneestä asti. äiti jättää miehen taustalle eikä annakaan tämän osallistua hoitoon. "mies ei yksinkertaisesti älyä"

Yllä olevassa tekstissä Juhanin juttu tuli jo todistettua. Mikähän siinä on, että se, että ei tee niin kuin neuroottiset äidit, on osoitus ettei tajua, älyä tai hahmota?

Minun mielestäni se, että juottaa ja syöttää todella nälkäisen pienen lapsen niin ripeästi kuin mahdollista ei ole neuroottisuutta vaan ihan sen lapsen tarpeiden huomioon ottamista. Tosin hyvä äiti ei olisi edes päästänyt tilannetta niin pitkälle vaan olisi itse älynnyt ravita lapsensa ajoissa. (Hyvän äidin -myytistä Seppänen kirjoitti myös, mutta ei siitä sen enempää. Niitä standardeja ei voi kovinkaan moni normaali nainen saavuttaa.) Mutta asiaan, Seppäsen sanoin, miksi mies ei olisi kotona oman lapsensa kanssa? Harva meistä on työpaikallaan korvaamaton, oma jälkeläinen on mainiota seuraa, kotona oleminen käy lomasta (ei saa sanoa näin kotiäideille huom! sillä niille se on työtä) ja kaiken lisäksi siitä maksetaan Kelan päivärahat!

Zeb kirjoitti:Ai, teilläkin ollut vatsavaivoja? Missä iässä ja millä safkalla jos saa kysyä?

Alusta asti oli vatsavaivoja, ei nukuttu kunnolla vaan huudettiin. Maitokorvikkeet ym. käytiin läpi ja vasta vyöhyketerapia auttoi neliviikkoisena.

Isäkuukausi alkaa viikon päästä. Odotukset ovat korkealla ja fiilis mainio. Yritän tehdä äipälle välillä ruokaa, kun hän tulee nälkäisenä töistä.

^ Ja kotonahan kerkee hyvin kaikki pyykit sun muut ennen iltaa väsää.

Tuleeko teille miehille joskus vauvakuume?

Olin ihan pulassa oman mieheni kanssa siskonpojan ristiäisissä reilu viikko sitten sunnuntaina. Lapsirakashan tuo mies on aina ollut, mutta nyt taisi ns. tippua oksaltaan, kun piteli vajaan kuukauden ikäistä pikkumiestä sylissä.

Koko kotimatka oli yhtä "koska meille vois tulla tollanen pikkanen taas"- hoentaa. Apua Alex on vasta 1v8,5kk vanha; kävelee jo itse portaat eikä halua apua enää missään, ei kai se enää mikään pikkuvauva oo

Elppis kirjoitti:Tuleeko teille miehille joskus vauvakuume?

Eikait ne hormonit heitä ihan niin paljoa härän pyllyä meillä tietyn väliajoin, mutta kait mäkin lapsirakkaana kans tiedän että olisin kyl aika valmista kamaa isukiksi. Mutta puuttuu vaan se puolisko niin ei kannata paljoa asiasta edes haaveilla vielä.

Itseasiassa kuulin tuossa vähän aikaa sitten yhdeltä 36v naiselta syyn miksei ole tehnyt lapsia vielä... "ei ole löytynyt oikeaa", niin sitten vasta tajusin että semmoinenkin tilanne voi olla mahdollinen

Dumis kirjoitti: Itseasiassa kuulin tuossa vähän aikaa sitten yhdeltä 36v naiselta syyn miksei ole tehnyt lapsia vielä... "ei ole löytynyt oikeaa", niin sitten vasta tajusin että semmoinenkin tilanne voi olla mahdollinen

Sä olisit varmasti aika rokkaava faija

Deletoin aiemman tekstin, ei jaksa vääntää.

Jenny Daa-aah! ling kirjoitti:^ Ja kotonahan kerkee hyvin kaikki pyykit sun muut ennen iltaa väsää.

Olen painottanut, että kotityöt eivät mene tasan, kun toinen käy töissä eli pirulauta tässähän joutuu lunastamaan omia puheitaan ihan tosissaan

Elppis kirjoitti:Tuleeko teille miehille joskus vauvakuume?

Vaimon serkun mies on kyläillyt meillä suht usein, kun tahtoo nähdä tyttöä. Vaimonsa on lastentarhatäti, mut ei ole vielä sulanut omalle lapselle...eli joskus niinkin päin.

Elppis kirjoitti:Tuleeko teille miehille joskus vauvakuume?

Joo, mut pyrin tähtäämään siihen että haluan tehdä lapsen just sen tietyn naisen kanssa yhdessä enkä siihen että haluan lapsen vain lapsen hankkimisen ilosta.

Onkos noihin pojan ontelosyyliin jotain muutakin parannuskeinoa kuin lääkärin tarjoama "kyllä ne ajan kanssa siitä katoavat"? Jotain vanhan kansa tervaa ja saunaa tyylistä? Jätetään se viina nyt vielä noin pienen hoito-ohjelmasta pois.

Asie Payton kirjoitti:Onkos noihin pojan ontelosyyliin jotain muutakin parannuskeinoa kuin lääkärin tarjoama "kyllä ne ajan kanssa siitä katoavat"? Jotain vanhan kansa tervaa ja saunaa tyylistä? Jätetään se viina nyt vielä noin pienen hoito-ohjelmasta pois.

Jos syyliä on vähän, niin niitä voi mekaanisesti poistaa. Yleensä lääkäri poistaa. Jos niitä on paljon, niin ei voi kuin odottaa. Virustauti, antibiooteista ei ole apua.

Lopulta paranevat itsestään.

NuoriD kirjoitti:

Asie Payton kirjoitti:Onkos noihin pojan ontelosyyliin jotain muutakin parannuskeinoa kuin lääkärin tarjoama "kyllä ne ajan kanssa siitä katoavat"? Jotain vanhan kansa tervaa ja saunaa tyylistä? Jätetään se viina nyt vielä noin pienen hoito-ohjelmasta pois.

Jos syyliä on vähän, niin niitä voi mekaanisesti poistaa. Yleensä lääkäri poistaa. Jos niitä on paljon, niin ei voi kuin odottaa. Virustauti, antibiooteista ei ole apua.

Lopulta paranevat itsestään.

Ok. Tack!

Ilmastointiteippi.

Multa on lapsena poistettu noita ontelosyyliä. Ensin lekurissa ja sit isä leikkeli kynsisaksilla pois. Sattui.

Vaola kirjoitti:Multa on lapsena poistettu noita ontelosyyliä.

Yök, saastainen. Tietääkö miehesi karusta historiastasi?

Manaaja kirjoitti:

Vaola kirjoitti:Multa on lapsena poistettu noita ontelosyyliä.

Yök, saastainen. Tietääkö miehesi karusta historiastasi?

En tiedä.

Lolita kirjoitti:Ilmastointiteippi.

Koska ontelosyylät lopulta poistuvat, kun immuunivaste niitä kohtaan kehittyy, niin toki ne poistuvat myös ilmastointiteippiä käyttämällä. Mitään osuutta teipillä ei kuitenkaan syylien poistumiseen liene.

Juu. Tosiaan joku äiti vannoi ilmastointiteipin nimeen, ja eilen googlettelin asiaa. Toisten mielestä ehdottomasti auttaa, toiset on Daven mieltä. Itse en ota kantaa, lapsena omani lähtivät kai osittain itsestään, osittain äidin nyppiminä.

Viikko kohta pulkassa vanhempainvapaata. Lepposta touhuahan tämä lastenhoito pääosin. Naiset purnaa aina kuinka raskasta, mut pääosin leppoista ja rentouttavaa, kun saa itse yksin touhuta ja tehdä asioita. Kotityötkin oon jaksanut hoidella ihan issesseen. Vai pitäiskö koputtaa petäjää...

^ Vaihda "viikon" tilalle vaikkapa "kolme vuotta" ja kerro sitten uudestaan

Nyt odotellaan riemumielen saapumista paikalle, toteamaan kotiäitien laiskuus