Kitinä

Onnea!!! Tuliko siniset silmät ja blondi pellavapää?

Kotona ollaan :) Tosiaan maanantaina klo 23.30 tuli lapivedet ja sitten seuraavana päivänä klo 14.12 syntyi tytsä 35+0 2688g 47,5cm :) Keskonen hän on, mutta kaikki mallillaan ja päästiin jo kotio, mitään hoitojakaan ei tarvittu!

Huhhui <3

Oliks kauheeta? Eihän ollu? Iiiiiiiiiii onnea!
Tää on ehkä väärä hetki sanoa tai just oikea, näin yks yö unta et synnytit tummahkon lapsen. :p

Oli se kauhiaa :D Oksensin kivusta, mikään ei tehonnut ja olin ihan kipujossain. Aukesin 3cm-4cm/h nopeudella että aika rytäkässä tuli :) Mutta en mä enää muista et kipiää teki :p tummat hiukset on pikkuisella, isäänsä tullut :D

^ Onnea vuan.
PS kannattaisko ottaa tuo raskauskalenteri pois sigusta?

Onnea Pupuille!!

Onnee vaan kovasti pupusille

Nauttikaa nyt ekat pari viikkoa rauhasta. Sitten se meno vasta alkaa

Onnittelen nyt vielä täälläkin koko Pupujen perhettä, kun aiempi onnitteluni eksyi viikonpäiväketjuun.

Kiitoksia kaikille onnitteluista, myös siellä viikonpäiväketjussa, numba toimitti kanssa kitisijöille hienosti tiedon tulokkaasta <3 Galtsussa muutama pakollinen vaavikuva, isänsä tyttö (luojan kiitos geeneistä!).

ONNEA sylin täydeltä! <3 En voi kuvitellakaan miten kovin pieni hän on!!! Meidän oma kun oli 50cm ja 3840g ja hirveen pieni tietysti hänkin Sullahan jäi nyt kokonaan raskaudesta kokematta se viimeinen 'ihanin' kuukausi, mitä kaikki manailee aina

Vauvantuoksuisia päiviä teille ihanan tytön kanssa!

Aloin leikkaan muksun tukkaa. (Se kävi about kk sitten parturilla, isänsä käytti, ja tulos joku varmaan parikymppisillä yybertrendikäs ihan kauhee ylikasvanu pehko. Just siis sellanen, minkä takia sinne parturiin alun perin mentiinkin.) Sitten kersa siinä heilui, ja sakset hieman lipesi. Tuli lommo tukkaan, pakko vetää lyhyeksi. Ihan hirvee lopputulos! Muksu itkee ja huutaa että mä näytän ihan hirveen rumalta äiti sä pilaat mun hiukset! Seuraavana päivänä on tietty tarhassa isovanhempien päivä, eikä sinne siis voi mennä lommopäänä. Onneks sain hiuskoneen lainaan, ja sain jonkin verran siistittyä. Ihan täysin ei kuiteskaan onnannu.

Eilen se oli ollu koko illan pipo päässä, ja sanoo ettei halua kattoo peiliin. Muuten ihan ok, luulen et henkisistä vaurioista selvitään parissa viikossa. Silti. Never again. Ei noin lyhyttä tukkaa eikä mun osalta kotiparturointia. Ennen on kyl onnannukin. Mut tuo oli ihan hirveetä.

irmelianneli kirjoitti: Vauvantuoksuisia päiviä teille ihanan tytön kanssa!

<3

Vauva ja mies nukkuu, voin keskittyä oleelliseen eli mitään tekemättömyyteen :)

Kuten nowa tuolla galtsussa totesi niin pikkuinen on ikäisekseen pulleassa kunnossa. Lääkärit olivat odotelleet osastolle, mutta ei hän sinne onneksi joutunut koska sokeriarvot hyviä ja muutenkin totesivat ettei tiedä olevansa ennenaikainen, joten ei vauvelille sitä kerrota. Hänen aikansa oli tulla jo nyt.

Ainoastaan tiettyjä juttuja tulee extrana eli kellotettu ruokailu, kaksi kertaa viikossa painonseuranta neuvolassa raskausviikolle 38 saakka, ulos ei saa viedä kuukauteen (neuvolareissuja lukuunottamatta) normaalin parin viikon (talviaikana) sijasta, lämpöä pitää seurata kun voi kylmettyä helpommin ja sitten tietysti kasvukäyrää pitää hiukan rukata. Joten sanoisin, että meni todella hyvin kaikki kuitenkin kun ei mitään ongelmia ainakaan vielä.

Mut olen huomannut jälleen kerran sen miten huippu ukko mulla on ja miten hyvin pelataan yhteen :)

Onneksi olkoon.

Seuraavaks varmaan odotellaan SikaMikan vauvauutisia.

jänölle

Maanantaina käytiin jo ensimmäisessä neuvolassa ja oli huikeat 45g tullut painoa lisää kahdessa päivässä, nyt taitaa syntymäpaino olla jo ohitettuna. Oli pakko käydä ostamassa muutamia pikkuisia vaatteita, tuohan hukkuu noihin 54cm pukimiin.

On vielä rauhallinen tapaus, tirauttelee hiukan jos nälkä ehtii yllättämään ja öisin kun kaipaa seuraa. Onneksi olen itsekin yöihminen. Mies höösää oikein urakalla ja on jatkuvasti pällimässä ja juttelemassa pikkuisen kanssa. Tykkää tehdä aamuhoidot, kylvettää ja vaihdella vaippojakin. Ihana.

Eilen koin ensimmäiset eritekokemukseni (joo nää kuuluisat kakkapuheet). Ensin pierettiin äiteen naamalla kun putsasin napaa, sitten kakittiin hoitoalustalle ja kun olin saanut puunattua niin pitihän sitä vielä pissiäkin siihen. Ei voinut kuin nauraa hervottomasti. Tuskin on niin kovin hauskaa jos ja kun on zombie tilassa.

Tiistaina taas neuvola, hän on kyllä niin pieni että ihan hirvittää kaukalon kanssa autoilla kun tuntuu että hän on ihan liian pikkuinen siihen. Ihan sintti vielä :)

No, onneksi alkoi maitoa tulemaan jo lauantaina, nyt on pumppauskerho pystyssä, ei hänellä ole voimaa imeä ja korvikettakin pitää vielä antaa. Voipi olla että saa jäädä pumppailuksi, ei oikein tissistä enää innostu kun on pulloon jo tottunut. Sama se kai on millä tavalla ravintonsa saa kunhan saa. Oli se sitten pumppaamalla tai suoraan rinnasta.

Mies joutui menemään tenttivalojaksi, hyvä ettei tirautellut neljän tunnin eroa :D Mitenköhän lie kun ensi viikolla joutuu jo palailemaan työn pariin, veikkaan etäpäivien lisääntymistä.

Postissa on tullut paketteja, tutuilta joiden kanssa olen ollut suhteellisen vähän enää tekemisissä (vanhoja koulukamuja ym.) <3 Kiva kun haluavat muistaa, sano. Hyvä ettei jonoa ole ulko-oven takana. Ristiäiset pitää järkätä suht nopeesti niin pääsevät kaikki kauempaakin katsomaan. Nyt olen rauhoittanut tilanteen, en jaksa vielä vierailijoita, ehkä ensi viikolla voisin ystäväni päästellä katsomaan.

Rouva Pupu kirjoitti:Sama se kai on millä tavalla ravintonsa saa kunhan saa. Oli se sitten pumppaamalla tai suoraan rinnasta.

Ei se vaan ole. Tississä kun se ruoka on aina tuoretta ja sopivan lämpöistä.

Sitäpaitsi, se pullojen desinfioiminen on todella syvältä.

Oh, kaikkea sitä onkaan sattunut.

Onneksi olkoon varsinkin kun taidatte molemmat olla suht hyvässä kunnossa.

Onpa pyöreät posket tytsyllä.

Onslow kirjoitti:Sitäpaitsi, se pullojen desinfioiminen on todella syvältä.

Amen, muuten mutta muistutan että jälkikäteen katsoen se oli todella lyhyt aika.

Onslow kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:Sama se kai on millä tavalla ravintonsa saa kunhan saa. Oli se sitten pumppaamalla tai suoraan rinnasta.

Ei se vaan ole. Tississä kun se ruoka on aina tuoretta ja sopivan lämpöistä.

Sitäpaitsi, se pullojen desinfioiminen on todella syvältä.

Pliis älkää alottako (varsinkaan miehet!) tästä täällä!

Ja ei, ei se ole lainkaan syvältä. Kaikki on vain asenteesta kiinni. PÄÄASIA, ETTÄ LAPSI SAA RAVINTOA ELÄÄKSEEN. Vain joka toinen tuntemani äiti syyllistelee jossain vaiheessa maitojutuista, lopetetaan se niin vauvoilla on parempi alku elämälle. <3

(Asioita mitä tekisinkään toisin jos nyt voisin -sarjasta... )

Onslow kirjoitti: Sitäpaitsi, se pullojen desinfioiminen on todella syvältä.

Sen homman voi ihan huoletta lopettaa aika aikaisessa vaiheessa. Prkl, pennut desinfioidaan ihan pilalle.

Fcuk kirjoitti: Ja ei, ei se ole lainkaan syvältä. Kaikki on vain asenteesta kiinni. PÄÄASIA, ETTÄ LAPSI SAA RAVINTOA ELÄÄKSEEN.

Vitut asenteesta. Se pullojen desinfioiminen ja yöllä maidon lämmittäminen on vaan syvältä. Paljon helpommalla pääsee kun tunkee tissin suuhun ja nukahtaa itse viereen. JA tämä vain tietenkin siinä tapauksessa, että rintaruokinta onnistuu.

Fcuk kirjoitti:

Onslow kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:Sama se kai on millä tavalla ravintonsa saa kunhan saa. Oli se sitten pumppaamalla tai suoraan rinnasta.

Ei se vaan ole. Tississä kun se ruoka on aina tuoretta ja sopivan lämpöistä.

Sitäpaitsi, se pullojen desinfioiminen on todella syvältä.

Joo, mä en ainakaan aio aloittaa (tai yritän olla aloittamatta) tuon asian stressaamista. Jos saa kaksi minuuttia vanhaa rintamaitoa tuoreen sijasta niin en jaksa kyllä hyppiä seinille tämän asian kanssa. Kaikki kun on asenteesta kiinni. Olen vain tyytyväinen että maitoa ylipäätänsä tulee niin ei tarvitse pelkkää korviketta antaa (joka olisi ennenaikaisuuden takia voinut olla hyvinkin mahdollista, veikkasivat että voi mennä jopa kuukausi ennen kuin mitään tapahtuu, jos edes tapahtuu). Hän kun joutuu syömään hyvin paljon ja useasti. Pullojen desinfioiminen ei ainakaan vielä ole ollut ongelma, tuossa kaiken touhun sivussa se menee.

Rouva Pupu kirjoitti:

Fcuk kirjoitti:

Onslow kirjoitti: Ei se vaan ole. Tississä kun se ruoka on aina tuoretta ja sopivan lämpöistä.

Sitäpaitsi, se pullojen desinfioiminen on todella syvältä.

Joo, mä en ainakaan aio aloittaa (tai yritän olla aloittamatta) tuon asian stressaamista. Jos saa kaksi minuuttia vanhaa rintamaitoa tuoreen sijasta niin en jaksa kyllä hyppiä seinille tämän asian kanssa. Kaikki kun on asenteesta kiinni. Olen vain tyytyväinen että maitoa ylipäätänsä tulee niin ei tarvitse pelkkää korviketta antaa (joka olisi ennenaikaisuuden takia voinut olla hyvinkin mahdollista, veikkasivat että voi mennä jopa kuukausi ennen kuin mitään tapahtuu, jos edes tapahtuu). Hän kun joutuu syömään hyvin paljon ja useasti. Pullojen desinfioiminen ei ainakaan vielä ole ollut ongelma, tuossa kaiken touhun sivussa se menee.

Jos haluat yrittää rintaruokintaa, niin rintakumit voisivat olla avuksi, ovat kätevän tuttipullomaiset. Itse tarvitsin niitä jonkin aikaa alussa, kun nännit olivat hankalan turvonneet, helpotti imettämistä kummasti. Luulen, että imetykseni olisi hyvinkin voinut tyssätä alkuunsa, ellen jo synnytyssairaalassa olisi saanut kätilöltä siinä tilanteessa hieman järkyttävää kommenttia, kysellessäni imetysneuvoja:
- No ei kukaan noista tisseistä saisi imettyä yhtään mitään! Tarvitset rintakumit.

prosessi kirjoitti: Jos haluat yrittää rintaruokintaa, niin rintakumit voisivat olla avuksi, ovat kätevän tuttipullomaiset. Itse tarvitsin niitä jonkin aikaa alussa, kun nännit olivat hankalan turvonneet, helpotti imettämistä kummasti. Luulen, että imetykseni olisi hyvinkin voinut tyssätä alkuunsa, ellen jo synnytyssairaalassa olisi saanut kätilöltä siinä tilanteessa hieman järkyttävää kommenttia, kysellessäni imetysneuvoja:
- No ei kukaan noista tisseistä saisi imettyä yhtään mitään! Tarvitset rintakumit.

Juuh, rintakumit on ollut käytössä sairaalasta asti. Eli koitan häntä aina imutella ja kyllähän tuo sen muutaman minuutin jaksaakin imeä, ehkä sitten kun maitoa tulee tarpeeksi, jaksaa kauemminkin. Katsellaan :)

Rouva Pupu kirjoitti:

prosessi kirjoitti: Jos haluat yrittää rintaruokintaa, niin rintakumit voisivat olla avuksi, ovat kätevän tuttipullomaiset. Itse tarvitsin niitä jonkin aikaa alussa, kun nännit olivat hankalan turvonneet, helpotti imettämistä kummasti. Luulen, että imetykseni olisi hyvinkin voinut tyssätä alkuunsa, ellen jo synnytyssairaalassa olisi saanut kätilöltä siinä tilanteessa hieman järkyttävää kommenttia, kysellessäni imetysneuvoja:
- No ei kukaan noista tisseistä saisi imettyä yhtään mitään! Tarvitset rintakumit.

Juuh, rintakumit on ollut käytössä sairaalasta asti. Eli koitan häntä aina imutella ja kyllähän tuo sen muutaman minuutin jaksaakin imeä, ehkä sitten kun maitoa tulee tarpeeksi, jaksaa kauemminkin. Katsellaan

Kyllä se yleensä helpottaa, sillä vauvahan joutuu itsekin opettelemaan imemistä ja on onneksi nopea oppimaan. Olisihan aika paljon vaadittu vastasyntyneeltä, jos heti pitäisi osata kaikki kommervenkit.