Pappailu?
Midaa odotellessa; eli suomeksi: kaikki tekevät kuten parhaaksi näkevät.
Meillä ei imetys onnistunut kuin osittain 3kk, ja poika veti 3kk kohdalla jo reilun litran maitoa/pvä, joten neuvolalääkärin kehoituksesta aloitettiin (itsetehdyt) vellit, ettei munuaiset kulu loppuun. So what; hyväntuulinen ja terveen oloinen poika 1v4kk posottaa menemään.
Vituttaa aivan kamalasti kaiken maailman suositukset ja kuukausirajat joka asiaan. "4kk saa aloittaa kiinteät, 5kk puurot, 1v. normimaidon" jne. koska ihmiset tuntuvat pitävän näitä lähes sääntöinä. Jokainen kersa on erilainen, jokainen äiti on erilainen ja ei jumalauta 60-luvulla minkään pamfletin mukaan lapsia kasvatettu, vaan terveen maalaisjärjen!
T. 2kk ikäisenä mehua juonut ja 3kk ikäisestä raasteita syönyt.
Meillä ei imetys onnistunut kuin osittain 3kk, ja poika veti 3kk kohdalla jo reilun litran maitoa/pvä, joten neuvolalääkärin kehoituksesta aloitettiin (itsetehdyt) vellit, ettei munuaiset kulu loppuun. So what; hyväntuulinen ja terveen oloinen poika 1v4kk posottaa menemään.
Vituttaa aivan kamalasti kaiken maailman suositukset ja kuukausirajat joka asiaan. "4kk saa aloittaa kiinteät, 5kk puurot, 1v. normimaidon" jne. koska ihmiset tuntuvat pitävän näitä lähes sääntöinä. Jokainen kersa on erilainen, jokainen äiti on erilainen ja ei jumalauta 60-luvulla minkään pamfletin mukaan lapsia kasvatettu, vaan terveen maalaisjärjen!
T. 2kk ikäisenä mehua juonut ja 3kk ikäisestä raasteita syönyt.
The great club outshines the individual, always and forever.
Korvikkeen kaytto nostaa tosi monia terveysriskeja. Kaikkien kohdalla korvike ei tee sairaammaksi, mutta useammalla tekee. Rintamaito on terveellisempaa ja silloin kun rintamaitoa ei ole saatavilla, on korvike paikallaan ja hyva onkin, etta on. Korvike ei kuitenkaan ole yhta hyva kuin rintamaito. Ja kuten jo tassakin ketjussa on mainittu, moni maidon riittamattomyys olisi autettavissa asiallisella imetysohjauksella, jota hyvin harvoin neuvolassa on tarjolla.
"Midaa odotellessa; eli suomeksi: kaikki tekevät kuten parhaaksi näkevät. "
Varokaa naita, nama luetaan myos kutsuiksi.
Ma en ole viela 1v7kk ikaista lasta vanhempaa paassyt imettamaan. Kuopus on nyt 1v5kk, joten parin kuukauden paasta paastaan jo pidemmalle. Nelivuotiasta voisin aivan hyvin imettaa. Seitsemanvuotiasta voisin aivan hyvin imettaa. Meilla lapsi on se asiantuntija, joka tietaa milloin han on saanut riittavan vanhaksi maitoa. Sen parempaa asiantuntijaa ei ole.
Riintamaito ja imetys ovat ihmeellisia, hienoja asioita isommallekin lapselle. Kyse ei ole haitallisesta riippuvuudesta. Kyse on luonnollisesta jatkumosta. Sen harvinaisuus yhteiskunnassamme ei tee siita luonnotonta. Luonnotonta on se, etta enimmakseen vauvoja imetetaan vain viikkoja, korkeintaan joitain kuukausia.
Mun ajatukseni tutti suussa kulkevia alle kouluikaisia kohtaan pehmenivat huomattavasti sen jalkeen, kun hoksasin, etta he ovat viela imevaisiassa. Ihmisen luontainen vieroittumisika on 2-7 vuoden valilta. Joissain harvoissa tapauksissa viela hieman myohemmin. Itse imin sormea 7-8-vuotiaaksi. Sama asia. Ei saanut tissia tarpeeksi kauan, piti tyytya korvikkeeseen. Luovuin siita vasta, kun itse olin valmis. En aiemmin, vaikka painostusta kylla riitti ja ymmartamaton typera ymparisto naki asian ongelmana. Eika minusta silti tullut huumeidenkayttajaa ja laakkeitakin kaytan mahdollisimman vahan. Ei ole mitaan riippuvuuksia. Paitsi kofeiiniin tulee fyysinen riippuvuus, sen olen huomannut. Joten valtan sen kayttoa. Mieluummin tarjoan lapselleni lohduksi lampiman sylin ja rinnan kuin kylman persoonattoman esineen, tutin tai oman sormen jos lapsi on sellainen, etta imeminen on hanelle vahva keino lohduttautua. Imeminen on yksi keino muiden joukossa etsia henkista tasapainoa. Yhdella lapsella aidin syli, toisella harsoratti, kolmannella rakas pehmolelu, neljannella karsimys ja tunteiden tukahdutus, koska ymparisto ei sita salli. Mieluummin ihminen, empatia, tehokas olon helpottaja kuin mikaan korvike.
Itse olin imevaisiassa pitkaan. Esikoinen ei ole imemista kaivannut enaa puoleentoista vuoteen. Kuopuksesta ei viela tieda. Han on vauhdikas, malttamaton olemaan aloillaan, edes rinnalla. Imetys on usein epamukavaa, joten en enaa sita hanelle tarjoa kuin aivan suuriin kurjuuksiin lohduksi. Han viela haluaa usein rintaa ja mahdollisimman usein halutessaan saa. Oisinkin. Erityisen hyvin auttaa oisiin ahdistuksiin ja itkuihin. Myos liian lyhyiksi jaaneiden paivaunien jalkiolon helpotukseksi. Tarjoan itse ensisijaisesti sylia. Lapsi pyytaa maitoa, kun on sen tarpeessa.
Kolmevuotiaalle esikoiselle rintamaidon saaminen mukista on symbolisesti vahvasti latautunut tapahtuma. Aiti lypsaa rinnastaan maitoa, jonka mausta tama makuherkka lapsi pitaa. Aiti nakee sen vaivan ja tarjoaa tata arvokasta nestetta lapselle. Lapsi saattaa joskus jos on pahoilla mielin, olla mustasukkainen pikkuveljelle, jos veli juo molemmista rinnoista. Toisesta tarvitsisi isoveli. Aidinmaidon antaminen lohtuna viestii aidilta hyvaksyntaa ja rakkautta. Vaikka sita saisi mukista. Vaikka sita saisi vain vahan, kun enempaa ei enaa tule. Se on rakkauden ele yhta kaikki.
Voi kuinka olen toivonut, etta syopahoitojen aikana isompi olisi ollut viela rinnalla. Siita olisi ollut valtava apu ja hyoty. Paitsi emotionaalisesti, myos ravitsemuksellisesti silloin, kun ravinnonsaanti on hoitojen ja sairasteluiden takia ollut niukkaa. Silloin talloin olen mukista edes voinut tarjota ja se on ollut parempi kuin ei mitaan. Aidilta vasta-aineboostia lapselle, jonka oma vastustuskyky on ollut myrkkyjen takia heikko.
"Midaa odotellessa; eli suomeksi: kaikki tekevät kuten parhaaksi näkevät. "
Varokaa naita, nama luetaan myos kutsuiksi.
Ma en ole viela 1v7kk ikaista lasta vanhempaa paassyt imettamaan. Kuopus on nyt 1v5kk, joten parin kuukauden paasta paastaan jo pidemmalle. Nelivuotiasta voisin aivan hyvin imettaa. Seitsemanvuotiasta voisin aivan hyvin imettaa. Meilla lapsi on se asiantuntija, joka tietaa milloin han on saanut riittavan vanhaksi maitoa. Sen parempaa asiantuntijaa ei ole.
Riintamaito ja imetys ovat ihmeellisia, hienoja asioita isommallekin lapselle. Kyse ei ole haitallisesta riippuvuudesta. Kyse on luonnollisesta jatkumosta. Sen harvinaisuus yhteiskunnassamme ei tee siita luonnotonta. Luonnotonta on se, etta enimmakseen vauvoja imetetaan vain viikkoja, korkeintaan joitain kuukausia.
Mun ajatukseni tutti suussa kulkevia alle kouluikaisia kohtaan pehmenivat huomattavasti sen jalkeen, kun hoksasin, etta he ovat viela imevaisiassa. Ihmisen luontainen vieroittumisika on 2-7 vuoden valilta. Joissain harvoissa tapauksissa viela hieman myohemmin. Itse imin sormea 7-8-vuotiaaksi. Sama asia. Ei saanut tissia tarpeeksi kauan, piti tyytya korvikkeeseen. Luovuin siita vasta, kun itse olin valmis. En aiemmin, vaikka painostusta kylla riitti ja ymmartamaton typera ymparisto naki asian ongelmana. Eika minusta silti tullut huumeidenkayttajaa ja laakkeitakin kaytan mahdollisimman vahan. Ei ole mitaan riippuvuuksia. Paitsi kofeiiniin tulee fyysinen riippuvuus, sen olen huomannut. Joten valtan sen kayttoa. Mieluummin tarjoan lapselleni lohduksi lampiman sylin ja rinnan kuin kylman persoonattoman esineen, tutin tai oman sormen jos lapsi on sellainen, etta imeminen on hanelle vahva keino lohduttautua. Imeminen on yksi keino muiden joukossa etsia henkista tasapainoa. Yhdella lapsella aidin syli, toisella harsoratti, kolmannella rakas pehmolelu, neljannella karsimys ja tunteiden tukahdutus, koska ymparisto ei sita salli. Mieluummin ihminen, empatia, tehokas olon helpottaja kuin mikaan korvike.
Itse olin imevaisiassa pitkaan. Esikoinen ei ole imemista kaivannut enaa puoleentoista vuoteen. Kuopuksesta ei viela tieda. Han on vauhdikas, malttamaton olemaan aloillaan, edes rinnalla. Imetys on usein epamukavaa, joten en enaa sita hanelle tarjoa kuin aivan suuriin kurjuuksiin lohduksi. Han viela haluaa usein rintaa ja mahdollisimman usein halutessaan saa. Oisinkin. Erityisen hyvin auttaa oisiin ahdistuksiin ja itkuihin. Myos liian lyhyiksi jaaneiden paivaunien jalkiolon helpotukseksi. Tarjoan itse ensisijaisesti sylia. Lapsi pyytaa maitoa, kun on sen tarpeessa.
Kolmevuotiaalle esikoiselle rintamaidon saaminen mukista on symbolisesti vahvasti latautunut tapahtuma. Aiti lypsaa rinnastaan maitoa, jonka mausta tama makuherkka lapsi pitaa. Aiti nakee sen vaivan ja tarjoaa tata arvokasta nestetta lapselle. Lapsi saattaa joskus jos on pahoilla mielin, olla mustasukkainen pikkuveljelle, jos veli juo molemmista rinnoista. Toisesta tarvitsisi isoveli. Aidinmaidon antaminen lohtuna viestii aidilta hyvaksyntaa ja rakkautta. Vaikka sita saisi mukista. Vaikka sita saisi vain vahan, kun enempaa ei enaa tule. Se on rakkauden ele yhta kaikki.
Voi kuinka olen toivonut, etta syopahoitojen aikana isompi olisi ollut viela rinnalla. Siita olisi ollut valtava apu ja hyoty. Paitsi emotionaalisesti, myos ravitsemuksellisesti silloin, kun ravinnonsaanti on hoitojen ja sairasteluiden takia ollut niukkaa. Silloin talloin olen mukista edes voinut tarjota ja se on ollut parempi kuin ei mitaan. Aidilta vasta-aineboostia lapselle, jonka oma vastustuskyky on ollut myrkkyjen takia heikko.
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Tämä on pitkälti oma ongelmasi. Siis tottakai suosituksia ja ohjeita on hyvä olla ja pitääkin olla. Ne ovat aina parempi kuin ei mitään, sellaisia suuntaviivoja ja ensiapua. Monelle ne luovat edes jotkut raamit.Elppis kirjoitti:Vituttaa aivan kamalasti kaiken maailman suositukset ja kuukausirajat joka asiaan.
En sitten eri asia miten niitä noudattaa ja miten ne vanhemmalle kerrotaan. Ei minua ohjeet vituta, vaan niiden tuputtaminen, esmes neuvolan ohje pakkosyötöstö, kun lapsi tippuu keskiarvokäyrältä. Yritän jättää suurimman osan neuvoista omaan arvoonsa, koska ne harvemmin ovat sen enempää räätälöityjä, eivätkä voikaan olla, kuin oma heinäntekojärki.
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
Mida kirjoitti: Nelivuotiasta voisin aivan hyvin imettaa. Seitsemanvuotiasta voisin aivan hyvin imettaa. Meilla lapsi on se asiantuntija, joka tietaa milloin han on saanut riittavan vanhaksi maitoa. Sen parempaa asiantuntijaa ei ole.
Riintamaito ja imetys ovat ihmeellisia, hienoja asioita isommallekin lapselle. Kyse ei ole haitallisesta riippuvuudesta. Kyse on luonnollisesta jatkumosta. Sen harvinaisuus yhteiskunnassamme ei tee siita luonnotonta. Luonnotonta on se, etta enimmakseen vauvoja imetetaan vain viikkoja, korkeintaan joitain kuukausia.
Kuulostaa ihan PetriFB:ltä.
No tätä nimenomaan tarkoitin: jos et mene tasantarkkaan normien mukaisesti, tehdään iso haloo.Ylermi Ylihankala kirjoitti:Tämä on pitkälti oma ongelmasi. Siis tottakai suosituksia ja ohjeita on hyvä olla ja pitääkin olla. Ne ovat aina parempi kuin ei mitään, sellaisia suuntaviivoja ja ensiapua. Monelle ne luovat edes jotkut raamit.Elppis kirjoitti:Vituttaa aivan kamalasti kaiken maailman suositukset ja kuukausirajat joka asiaan.
En sitten eri asia miten niitä noudattaa ja miten ne vanhemmalle kerrotaan. Ei minua ohjeet vituta, vaan niiden tuputtaminen, esmes neuvolan ohje pakkosyötöstö, kun lapsi tippuu keskiarvokäyrältä. Yritän jättää suurimman osan neuvoista omaan arvoonsa, koska ne harvemmin ovat sen enempää räätälöityjä, eivätkä voikaan olla, kuin oma heinäntekojärki.
The great club outshines the individual, always and forever.
Meillä taas ei neuvolasta yhtään ikäviä kokemuksia. Se riippuu niin tädin luonteesta, kertooko natsimaisesti että näin sitten teette vai ehdotteleeko lempeästi. Kyllä ammattilaisen pitäisi tietää, ettei lasten kasvu ja kehitys mene aina yksi yhteen, ja voi silti olla ihan normaalia. Muutenkin tuntuu, ettei niillä tädeillä ole mitään yhteistä linjaa, kun ovat opiskelleetkin niin eri aikoina ja eritasoisissa kouluissa. Onneksi omalle kohdalle sattui 50+ jämpti ja lempeä täti, vähän niinQ mäkin
(paitsi et vielä toistaseks oon 20+)
(paitsi et vielä toistaseks oon 20+)
Prepare for the worstest.
Isin 19 vuotias poika tuli eilen viikonloppun lomalle Vekarajärveltä. Eilen oli ollut AUK:n puolikurssijuhlat. Menot oli hyvin hartaat ja isänmaalliset.
Tilaisuudessa oli ollut myös sotaveteraaneja, jotka olivat pitäneet muutamia puheita isänmaan puolesta. Hyvä, että poika tajuaa itsenäisen Suomen arvon. Jeeee..
Tilaisuudessa oli ollut myös sotaveteraaneja, jotka olivat pitäneet muutamia puheita isänmaan puolesta. Hyvä, että poika tajuaa itsenäisen Suomen arvon. Jeeee..
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Meillä maissi oli vikatikki, vatsa kipeytyi heti, ja peppu valui Bataatilla ja persikalla aloitettiin, sitten siirryttin porkkana-peruna-parsakaali- linjalle. Yäk.Ylermi Ylihankala kirjoitti:Komeeta! Meillä tapaillaan mössöjen kanssa eli maissia, bataattia ja sellaisia yritetään saada syödyksi edes pari lusikallista. Mites, kävelläänkö teillä vielä tai yritetäänkö?Kai Nalo kirjoitti:Olen niin ylpeä
The great club outshines the individual, always and forever.
Hauska vaihe. Meillä tehdään pitkiä lauseita ja "lasketaan".Kai Nalo kirjoitti:Kova yritys ja kävelyvaunun kanssa homma vaikuttaa jo juoksemiselta.Ylermi Ylihankala kirjoitti: Mites, kävelläänkö teillä vielä tai yritetäänkö?
Viikko takaperin pyydettiin yhtä herkkupalaa, sitten "kaksi", eilen oli pyyntö jo "kuusi".
Came here for school, graduated to the high life
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Pientä vatsaoiretta on EHKÄ maissi aiheittanut, toisaalta sama homma EHKÄ myös bataatin kanssa. Mut taitaa olla vielä niin pieni lapsi, että kaikki uusi aiheuttaa jotakin vatsaoiretta. Mene ja tiedä.Elppis kirjoitti:Meillä maissi oli vikatikki, vatsa kipeytyi heti, ja peppu valui Bataatilla ja persikalla aloitettiin, sitten siirryttin porkkana-peruna-parsakaali- linjalle. Yäk.
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
Samoin minä olen hyvin ylpeä lapsistani, jotka ovat nyt saavuttaneet täysikäisyyden eivät suinkaan vielä ole kypsiä aikuisia.Kai Nalo kirjoitti:Olen niin ylpeä
Ottaen huomioon, että olin/olen heidän YH-isä. Olivat 10 vanhoja, kun homma jäi mun harteille, joten olen hyvin ylpeä myös itsestäni.
Kumpainenkin pääsivät suoraan YO-papereilla yliopistoihin opiskelemaan.
Tytär aloitti juuri Helsingin yliopistossa fyysikan opiskelun ja poika aloittaa hurjan teekkarielämän Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa ensi syksynä, kun on ekaks suorittanut tuon intin kunnialla loppuun.
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
Siinäpä tavoitetta meille kaikille juuri tämän polun aloittaneille.martza kirjoitti:Samoin minä olen hyvin ylpeä lapsistani, jotka ovat nyt saavuttaneet täysikäisyyden eivät suinkaan vielä ole kypsiä aikuisia.
Ottaen huomioon, että olin/olen heidän YH-isä. Olivat 10 vanhoja, kun homma jäi mun harteille, joten olen hyvin ylpeä myös itsestäni.
Kumpainenkin pääsivät suoraan YO-papereilla yliopistoihin opiskelemaan.
Tytär aloitti juuri Helsingin yliopistossa fyysikan opiskelun ja poika aloittaa hurjan teekkarielämän Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa ensi syksynä, kun on ekaks suorittanut tuon intin kunnialla loppuun.
Came here for school, graduated to the high life
Rankkaa aikaa tuo YH-rooli on ollut, mutta kyllä kannatti satsata lapsiin 100%:sti. Nyt tulee tulosta.exPertti kirjoitti:Siinäpä tavoitetta meille kaikille juuri tämän polun aloittaneille.martza kirjoitti:Samoin minä olen hyvin ylpeä lapsistani, jotka ovat nyt saavuttaneet täysikäisyyden eivät suinkaan vielä ole kypsiä aikuisia.
Ottaen huomioon, että olin/olen heidän YH-isä. Olivat 10 vanhoja, kun homma jäi mun harteille, joten olen hyvin ylpeä myös itsestäni.
Kumpainenkin pääsivät suoraan YO-papereilla yliopistoihin opiskelemaan.
Tytär aloitti juuri Helsingin yliopistossa fyysikan opiskelun ja poika aloittaa hurjan teekkarielämän Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa ensi syksynä, kun on ekaks suorittanut tuon intin kunnialla loppuun.
Nyt on mun aika nauttia omasta elämästäni 100:sti ja niinhän mä nautinkin elämän joka osa-alueella.
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Oltiin muuten eilen ekassa babybiossa tuossa Koskikeskuksen teatterissa. Elokuva oli hömppää, joku 'Cherie', mut noin muutoin tapahtuma oli hyvin järjestetty. Jokaista aikuista kohden oli kaksi paikkaa varattuna vaikkei lasta kaikilla ollutkaan. Olin teatterissa äitini, muija ja tietenkin lapsen kanssa, joten meillä oli varattuna ruhtinaalliset kuusi tuolia. Elokuva alkoi klo 11, paikalla myös mm. ilmaisia vaippoja, mikro ja hoitopöytä. Onko muut käyneet?
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
Ihmismieli on niin kummallinen. Kyllä muakin ihmetytti, kun kaksoseni jäi mulle ja heidän oman äiti ei heitä halunnut hoitaa. Jotenkin äitys katosi häneltä. Onneksi lapset pystyivää käymään hänen luonaan viikonloppuisin, kun he halusivat.Elppis kirjoitti:martza, ja kannattaa edelleenkin, tosin eri tavalla
Vähän veetuttaa oman äidin poissaolo, vaikka asuu 2 km päässä. Hmpf.
Nyt yrittää tavallaan sovitella omaa virhettään ja jatkuvasti pyytää heitä luokseen. Kai se on nyt helppo pyytää, kun näkee, että heillä menee nyt hyvin. En rassaa siitä itseäni vaan anna lasteni tehdän mitä he haluavat. Mulla ja lapsillani on hyvin kiinteä ja hyvä suhde ja he tiedostavat, mitä olen tehnyt ja uhrannut heidän eteensä.
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
Suvinen, me käytiin muutaman kerran
Siellä oli muutama ihan vastasyntyneiden kanssa, istuivat sitten jossain ylempänä, vauva kiinni tississä / kantorepussa / liinassa tai vaunukopassa veteli sikeitä.
Alempana sitten oli hullunmylly, moni tuli sekä vauvan että parin muun vanhemman lapsen kanssa, jotka juoksentelevat ympäriinsä ja leikkivät omia leikkejään. Me varattiin aina viltillä paikka lattialta edestä, jossa kersat sitten omien fyysisten taitojensa mukaan leikkivät/oleilivat, kun äiti näki noin 40% leffasta
Sieltä sai aina mukaan jonkun sponsoripussukan, jossa oli ruokaa tai hoitotuotteita. Ihan jees mun mielestä, joskin ei olohuonetreffeja kummoisempia (siis jonkun toisen äidin+ lapsen kanssa).
Siellä oli muutama ihan vastasyntyneiden kanssa, istuivat sitten jossain ylempänä, vauva kiinni tississä / kantorepussa / liinassa tai vaunukopassa veteli sikeitä.
Alempana sitten oli hullunmylly, moni tuli sekä vauvan että parin muun vanhemman lapsen kanssa, jotka juoksentelevat ympäriinsä ja leikkivät omia leikkejään. Me varattiin aina viltillä paikka lattialta edestä, jossa kersat sitten omien fyysisten taitojensa mukaan leikkivät/oleilivat, kun äiti näki noin 40% leffasta
Sieltä sai aina mukaan jonkun sponsoripussukan, jossa oli ruokaa tai hoitotuotteita. Ihan jees mun mielestä, joskin ei olohuonetreffeja kummoisempia (siis jonkun toisen äidin+ lapsen kanssa).
The great club outshines the individual, always and forever.