AAhhh.. Aamuyö, kaljaa ja narsistista huomiohuorausta. Säälikkee! Antakkee!
Lapitii kirjoitti:Oh ziisös. Gattis, sun diagnoosis loistaa kilometrien päähän ja se on vanhempies harrastama henkinen insesti. Ei kukaan terve aikuinen suolla lapselleen tollasia juttuja eikä sälytä lapsen niskaan tollasia taakkoja ja vastuita mitä oot täällä kertonu. Ei oo ihmekään että pää vähän tutisee.
Niin, psykiatrille varmaan selittäisin nyyhkyasioita lapsuudestani ja varhaisnuoruudestani. Mutta en tiedä, onko oma tulkintani tapahtumien merkityksestä oikea, eikä tietäisi psykokaan. Piponkin luulisi joskus lakkaavan kiristämästä.
Sellaista joskus mietin, vaikuttiko sen ajan stressi minuun ihan fyysisestikin, jolla sitten oli kerrannaisvaikutuksia "alalla". Silloin nimittäin pituuskasvuni melkein pysähtyi ainakin vuodeksi. Ja jäin murrosiän kehityksestä muista pojista jälkeen. Joten ei kiusaamisesta vaan ihan omasta itsesensuurista tajusin, että tytöt eivät minulle pikkupoikana pysyvälle kuulu. Vaikka oli jo halut ja kiinnostus. Ja se käsijarru jäi päälle. Ja yhtäkkiä olenkin jo liian vanha, perskeles.
Mutta muuten vanhempani ovat cool. Jo penskana kaverini ihailivat miten "boheemia" meillä oli verrattuna tyhmiin tiukkiskoteihinsa.
EveryWoman kirjoitti:
Niin onkin. Seuran hakeminen ja kaikenlainen pokailu on ainakin minusta jotenkin kieroutunutta ja teennäistä (paitsi roolileikki- tai viihdemielessä, mutta sinähän etsit ensisijaisesti kumppania). Itse en ole koskaan iskenyt ketään, ja sama koskee melkein kaikkia niitä, joiden kanssa olen seurustellut tai joista olen ollut kiinnostunut. No nettiä olen käyttänyt aktiivisesti kyllä, mutta en niinkään "seuran hakuun" kuin sellaisten ihmisten seulomiseksi suuresta joukosta, joihin en fyysisessä todellisuudessa välttämättä muuten koskaan olisi törmännyt.
Pointti: jos ihmisiin tutustuu avoimesti ihan vain ihmisinä, niin joskus käy niin että ihastuu, ja asiat etenevät omalla painollaan. Luulen, että sinun ongelmasi ei olekaan tuo love shyness, vaan se että et ole ihmisenä avoin, etkä kauheasti arvosta kanssaihmisiäsi. Tai itseäsi. Tutustumisen lähtökohtia ei siis oikein ole. Ketäpä kiinnostaisi tutustua ihmiseen, joka ei halua tutustua kehenkään ja joka lisäksi ei omasta mielestään ole tutustumisen arvoinen?
Sinä olet nainen, etkä kovinkaan pahannäköinen.
Sinua pokataan. Sinun ei tarvi pokata. Sinä vain säätelet onko "hana" auki vai kiinni, "vettä" riittää.
Sitten:
Eikunmutkun lasken siihen kuvaamaasi hitaaseen kaveripohjaiseen tms. tutustumiseenkin kuuluvan selvän RajaPinnan, jolloin aletaan seurustelemaan ja sitten ollaan "sillai". Täytyyhän siitäkin joku vinkki ja aloite tehdä. "Ylimääräistä" sekin minun psykopatolologiassani. Sitäpaitsi nykynaisilla on paljonkin miespuolisia ihan vaan kaverikavereita, joten siinä ON "The Raja".
Kuvaamaasi "ei-tyrkkyyn" tutustumistapaan että eihän tuo kuulu minun rinnakkaistodellisuuteeni. Pitäisi varmaan olla kymmenien ellei satojen ihmisten seurapiiri, että se luontevasti tärppäisi.
Minä taas olen ainoa lapsi. Siis ei ollut sisaruksia kavereineen ja menoineen. Ei siskoa kavereineen. Sukulaisetkin ovat aina asuneet kaukana. Jos minulla ajoittain kavereita on ollut, niitä on ollut ihan muutama. Eikä heillä härregud mitään naispuolisia tuttavia. Tai edes siskoja. Hmmm.. opiskeluaikana olis ollut naisia ympärillä, mutta en tajunnut osallistua opiskelijarientoihin. Kaukorakkaudet oli siis tuntemattomia misuja, jotka vain näin luennoilla tai harjoituksissa, ja siten kontakti olisi edellytänyt minulta aktiivista "seuran hakua", "sillai" juuri heiltä, kylmiltään. Töissä oli naimisissa olevia keski-ikäisiä naisia. Vähissä harrastuksissa ja kursseilla samoin. Joten ei kertakaikkiaan ketään, jonka kanssa noin kävisi, kuten kuvaat.
Baareissa en siis viihdy, ja nyttemmin olen kai liian vanha. Mutta kun kävin, siellä kaikki pikkupaikkakunnalla tunsivat toisensa vanhastaan, minä en ketään. Eikä siihen porukkaan niin vaan tungeta, ja jos olisin tunkenut, se olsi ollut aktiivista pillun hakua sekin. Koska muuten ne juttunsa eivät kiinnosta. Yksinäisiä naisia en nähnyt, ilman että Rape tai Make heti tuli ja halasi naista. Tai hetki.. kerran näin, mutta en vaan pystynyt puhuttelemaan.. koska sehän nimen omaan olisi ollut "ylimääräistä". Hesassa taas useimmat ovat luonnostaan vieraita, joten pokailu on ylimääräistä, tuntemattomille.
Joten tekemätön paikka. Sekä minun ominaisuuteni, että myös maailman rakenteellinen ominaisuus, kuten olen sanonutkin.
Siihen, että haluan "suhdetta" enkä pelkkää panoa. Noh.. molemmat kelpaisi totta kai. Rakkaussuhteen kanssa alan olla kyyninen. Ei sellaista tapahdu, vähän mahdollisuuteni jo mokasin. Tsiisus, en edes kertonut täällä kaikkia ujomokiani sen kuvienkaan naisen kanssa. Liian hirveitä. Nyt ihan erittäin erinomaista olisi, jos saisin (ilmaiseksi!!) pelkkää pillua keneltä vaan suohirviöltä, vaikka siten pääsisin Rekka- Ranen liukkaille. Sehän nimittäin jo toisi minulle sen Aateluuden ja Ihmisyyden, joka kaikilla sitä lutkaa panneilla miehillä jumalallis-mystisesti jo on.
(Hetkinen... minähän jo Cityurani alkupuolella kohtasin netin kautta sen "Anna suukko" "Onhan sulla varmasti kortsuja?" -naisen. Ei tunnesidettä. Mutta koska nainen(kin) oli juoppo ja minua jännitti ekakerran tekninen suoritus... öh.. minulla ei seissyt.. joten kyllä se eteväksi pillunnuolennaksi jäi. Mutta toisaalta mitäpä sen jälkeen olen valittanut, minähän sentään Kelpasin ja ilmaiseksi)
RolloTomasi kirjoitti:En tiedä, miksi vastaan ihmiselle, joka on toivonut minun maailmankaikkeuteni kuolemaa (satiirina, toki) ja kaiketi tuomitsee minut muutenkin rakkauteni vuoksi. En edes tiedä, miksi hän vaivautuisi lukemaan vastaukseni. Parempaa tekemistä minulla olisi kirjoittamassa prosessille uutta TOP25-listaa.
Anteeksi. En muista tuollaista ollenkaan. Hiljaisesti olen ihaillut elämänasennettasi. Johon minulla yhtä kyynisenä ei ole korjattavaa.
RolloTomasi kirjoitti:
Miksi pitäisi?
Kuusi vuotta sitten juttelin yhden kaverini kanssa uskallukseni puutteesta lähestyä viehättävää tyttöä - tai ennemminkin tyttöjä, joista pidän. Hänellekin asia oli käsittämätön, koska olin tehnyt hänen mielestään paljon enemmän rohkeutta vaativia asioita.
Se onkin mystistä. Ja koska eivät pysty tai halua sitä selittää, kyseessä täytyy olla Pyhän Kolminaisuuden tai Jazzin olemuksen tai Jari Sarasvuon työn tasoinen ylevä mysteerio.
Tai sitten voisi olla runkluuserien Love Shy -foorumilla esitetty teoria, että ujot runkkuluuserit ovat liian tietoisia itsestään ja ympäristöstä. Narsisteja kai sitten? Kun taas ekstroverttimiehet eivät ole oikeastaan rohkeampia, heiltä vaan puuttuu joku piuha päästä ja ovat vähemmän tietoisia olentoja. Joten tietysti scoraavat. Koska naisille merkkaa itsevarmuus, vaikka se olisi tyhjää.
RolloTomasi kirjoitti:
Ylimääräistä, mutta minkä suhteen?
Minun näkemykseni mukaan koko elämä ja olemassaolo ovat turhia ja tarpeettomia asioita. Tästä näkökulmasta lähestyen naisen iskeminen ei eroa muista asioista mitenkään - yhtä turhaa, tarpeetonta tai ylimääräistä kuin aivan kaikki muukin.
Toisaalta, ihmislajin jatkumisen, lisääntymisen ja evoluution kannalta naisen iskeminen ei ole mitenkään ylimääräistä. (Naisen raiskaaminen kai olisi lähempänä huonekaluna kohtelemista?).
Eka totta. Tosin minä tarvitsen jonkun vaikka yksityisen tarkoituksen edes elääkseni.
Toka totta. Eihän kukaan lisääntyisi, jos kokisivat kuten minä. Silti en ymmärrä heitä.
RolloTomasi kirjoitti:
Itse pitäisi kelvata - tai ainakin sen verran itsestä, jota siihen suhteeseen tarvitaan.
Toki asiassa on toinenkin puoli. Sen toisen ihmisen tai maailmankaikkeuden tulisi kelvata myös sinulle. Kun toisillakin ihmisillä voi olla huono itseluottamus, he saattavat kaivata romanttista/seksuaalista seuraa tai suhdetta tai ajattelevat omaa kelpaamistaan. Jos ei lähesty ketään, ei voi tietää, ketkä haluavat rakentaa siltoja.
Eikä siihen tarvita edes Jumalankaltaista itsetuntoa, jos näkee toisen ihmisenä.
Muutama viikko sitten olin baarissa (en minäkään baarimaailmaan kuulu). Siellä yksi nainen lähestyi minua, ja kun en hänen lähestymisyrityksilleen lämmennyt, hän rikkoi suutuspäissään viinilasinsa pöytään ja kutsui minua homoksi. Tämä maailmankaikkeus todella otti nokkiinsa siitä, etten antanut kaipaamaansa vastausta, eikä ollut ensimmäinen. Varmaan nekin naiset, joista sinä olet kertonut, ovat tunteneet olonsa kurjaksi, jos todella olet kohdellut heitä niin kylmästi kuin olet kertonut. Joissakin muissakin maailmankaikkeuksissa kaivataan toisten ihmisten seuraa ja pohditaan kelpaavuutta muille. .
En jaksa pilkkoa lyhyemmiksi lainauksiksi.
Asiaa toki.
Yksi juttu on, niinkuin ne Love Shyt (jos sellaisia onkaan) sanovat, että heidän kanssaan naisen täytyisi antaa selkeä lupa. Tehdä aloite jään rikkomiseen. Ja se ei ole vieläkään tapana. Minä ainakin olen taipuvainen tulkitsemaan vinkit, joista jopa Manaaja tajuaisi, vain yleisystävällisyydeksi tai naisten leikkiflirtiksi jollaista heittävät kaikille. Jota se toki usein onkin.
Toinen, että onhan minullakin ollut useita kertoja, jolloin olen itse asiassa (kuvitelmaa tai ei) uskonut kelpaavani ja tajunnut että jos nyt en toimi, loukkaan sitä naista. Silti aivan ylipääsemätön Muuri tai Kuilu tai Raja on noussut mielessäni, Taivaaseen asti. Kuin se olisi niin Pyhää, että oikeastaan se nainenkaan ei saisi niin tuntea(!!!). Silti ilman perinteistä moraalia saati uskonnollisuutta tuo esto. Mutta minähän olenkin hullu.
RolloTomasi kirjoitti:
Juju on, Gat, siinä, että tekee vaikka pelottaakin.
Mutta kun osallistuminen Talvisotaan, itsemurhalento Marsiin tai benjihyppy ilman köyttä ei olisi mitään rohkeusvaatimustasoltaan tähän verrattuna.
