Kitinä

^Pertti, minä käytännössä hoidan hoitotakuujonossa olevia lähes päivittäin ja kyllä se varsin hyvin toimii.

Aina kannattaa muistaa, mikä oli tilanne ennen hoitotakuuta: sinut laitettiin III-jonoon, mikä käytännössä tarkoitti, ettei ollut tarkoitus hoitaa koskaan, mutta jonossa olit. Ainoa ongelma, että jono ei liikkunut.

elco kirjoitti:.

Uskon kyllä hyvän voittoon pahasta ja jollei hyvällä niin sitten pahalla: rahaa ei vain riitä tähän julkishallinnon kustannustasoon, joten jossain vaiheessa kustannuskuri väistämättä tulee.

Joo. Veroastetta ei voi nostaa yli 100%:n ja velka ei jatkuvasti voi kasvaa BKT:tä nopeammin. Tämä asettaa pitkällä tähtäimellä rajat yhteiskunnan tarjoamille palveluille.

Oleellista on tietysti BKT:n kasvuvauhti. Palvelut voivat parantua samaa tahtia kuin BKT kasvaa.

NuoriD kirjoitti: -Subjektiivinen oikeus päivähoitoon
-Maksuton esiopetus
-Vammaisen subjektiivinen oikeus avustajaan
-Hoitotakuu

Kaikki asioita, joista 80-luvulla ei oltu kuultukaan.

Lasten hampaita ja puheterapiaa tarjotaan paljon enemmän, kuin 10 vuotta sitten. Ei siksi, että hampaat olisivat enemmän vinossa, tai puhe sössöttäisi enemmän kuin 10 vuotta sitten, vaan koska nyt hoidetaan aiempaa lievempiä tapauksia.

- Päivähoito. Noin puolet resursseista (stetson-harrison-tutkimus) kulutetaan turhaan -> koko joukko kärsii -> hyötysuhde nolla. Harmillisesti useammat sukupolvet eivät pidä kortteeria saman katon alla, sillä sekin ongelma hoitui hienosti montakymmentä vuotta (!).

- Maksuton esiopetus. Opettajapula? Hermoromahdus? Välilliset kustannukset? Kyllä ennen oli paremmin kun opettajatkin oli kiertävää sorttia.

- Vammaisten hoitopalvelut. Se on kyllä myönnettävä että ulkokultaisesti vaikuttaa parantuneen merkittävästi. Ei omakohtaista kokemusta käytännössä.

- Hoitotakuu. Ensiapupolilla potilasluokituksen jälkeen sopii rauhassa kuolla sen kymmenen tunnin odotuksen aikana, tärkeintä on ettei sitä joudu odottamaan vuosia kotona... eiku?

Sanoisin noin suoralta kädeltä että (paskojen) palveluiden määrän lisääminen ei liipo edes likimain käsitettä palvelujen paraneminen. Se on vähän kun microsoft konsanaan, pukataan uutta paskaa kehiin jatkuvalla syötöllä ja annetaan vanhojen bugien olla vaan, korjataan vain jos on ihan kertakaikkiaan pakko.

NuoriD kirjoitti:^Pertti, minä käytännössä hoidan hoitotakuujonossa olevia lähes päivittäin ja kyllä se varsin hyvin toimii.

Aina kannattaa muistaa, mikä oli tilanne ennen hoitotakuuta: sinut laitettiin III-jonoon, mikä käytännössä tarkoitti, ettei ollut tarkoitus hoitaa koskaan, mutta jonossa olit. Ainoa ongelma, että jono ei liikkunut.

Juu, mutta nyt ollaan menossa hitaasti mutta varmasti samaan suuntaan. Kun eivät resurssit riitä tuohon ilman valtion apua.

McJanne kirjoitti:
Sanoisin noin suoralta kädeltä että (paskojen) palveluiden määrän lisääminen ei liipo edes likimain käsitettä palvelujen paraneminen.

Jos kuulut siihen joukkoon, joka ei aiemmin saanut palvelua lainkaan (esim. aiemmin päivähoitopaikka ei irronnut, jos molemmat vanhemmat eivät olleet töissä), niin kyllä sinun kohdallasi palvelu on parantunut merkittävästi subjektiivisen päivähoito-oikeuden nojalla. Jos sen sijaan lapsesi oli jo aiemmin hoidossa, ei ko. muutoksesta ollut mitään iloa.

Pikku sivuhuomautus, että kunnallinen päivähoito syntyi vasta 70-luvun lopulla. Kunnallinen päivähoito ei siis tosiaan ollut ennen sitä huonoa, koska sitä ei ollut lainkaan!

On totta, että jos samat valtavat rahamäärät olisi käytetty olemassa olevien palvelujen parantamiseen uusien palveluiden sijasta, tulos olisi erilainen. Se, olisiko se parempi vai huonompi, riippuu siitä, mihin porukkaan kuulut.

Isyysvapaa on muuten myös varsin uusi etuus ja nyt se taas pitenee.

NuoriD kirjoitti:Jos kuulut siihen joukkoon, joka ei aiemmin saanut palvelua lainkaan (esim. aiemmin päivähoitopaikka ei irronnut, jos molemmat vanhemmat eivät olleet töissä), niin kyllä sinun kohdallasi palvelu on parantunut merkittävästi subjektiivisen päivähoito-oikeuden nojalla. Jos sen sijaan lapsesi oli jo aiemmin hoidossa, ei ko. muutoksesta ollut mitään iloa.

Ja millä tavalla tämä on parannus olemassaolevaan palveluun kysyn? Kotona olevalla vanhemmalla on oikeus viedä lapsi hoitoon että saa omaa lomaa ja voi puuhata kaikkea kivaa, pistää uusia lapsia alulle postimiehen kanssa? Tuonkin "parannuksen" seurauksena tarvitaan enemmän possea sinnä päiväkoteihin joissa sitä on jo ennestään liian vähän. Sit itketään että ryhmät isoja.

NuoriD kirjoitti:Pikku sivuhuomautus, että kunnallinen päivähoito syntyi vasta 70-luvun lopulla. Kunnallinen päivähoito ei siis tosiaan ollut ennen sitä huonoa, koska sitä ei ollut lainkaan!

Edelleen, miksi tämä on huono asia? Taino, pitäähän kansan kokonaisvastustuskykyä lisätä moisilla yhteen usuttamisilla? Se nyt on selvä, että päivähoito on hyvä, uudehko palvelu, mutta sen toteutus on viety systemaattisesti päin persettä -> palvelu on huonontunut. Rite?

NuoriD kirjoitti:On totta, että jos samat valtavat rahamäärät olisi käytetty olemassa olevien palvelujen parantamiseen uusien palveluiden sijasta, tulos olisi erilainen. Se, olisiko se parempi vai huonompi, riippuu siitä, mihin porukkaan kuulut.

Parempi ja parempi. Oleellinen kysymys on se, että mikä on tarpeen ja hyödyllistä ja mikä tarpeetonta ja turha kulu.

NuoriD kirjoitti:Isyysvapaa on muuten myös varsin uusi etuus ja nyt se taas pitenee.

Jep, se on ihan jees että on mahdollisuus paaderoillakin olla. Oleellinen kysymys tässäkin on varmaan se hyöty suhteessa kustannuksiin noin yleisellä tasolla. Pitäskö tehdä kysely että kuinka moni suhtautuu siihen vain ylimääräisenä töissä poissaolomahdollisuutena kontra kuinka moni haluaa sydämestään viettää sen lapsen tähden?

^ Itse olen sitä mieltä, että yhteiskunnan palvelut ovat liian laajoja.

Valitettavasti on poliittinen mahdottomuus karsia niitä, jos jostain yritetään karsia, nousee valtava itku ja parku. On helpompi menettää ääniä karsimalla kuin saada niitä.

Jos päästäisiin siihen, että palveluihin laitetut rahat kasvaisivat hitaammin kuin BKT, niin se olisi jo hyvä asia. Osittain näin lienee tapahtunutkin (en ole aivan varma) 2000-luvulla.

http://www.zerohedge.com/article/taleb- ... erspective

Nassim Taleb pessimistisenä.

NuoriD kirjoitti:Onko sinulla jotain dataa siitä, että nuo olisivat aiempaa huonommalla tolalla?

Jos ajattelen lapsiemme koulua, niin olosuhteet ovat mielestäni hyvät. On tietokoneita, smart bordeja, eskaria (huom! uusi palvelu), ala-astelaisillakin keittiöt, jossa lapset tekevät ruokaa omaksi ilokseen ja opikseen jne. Kouluruoastahan kuuluu valittaa aina, sekin on lajityypillistä käytöstä. Silti löytyy salaattia ja monipuolista ruokaa, kasvisvaihtoehtoa, pitsapäivää jne.

Mielestäni sekoitat nyt elintason yleisen paranemisen ja yhteiskunnan palvelut. Jos samalla kela-korvauksella saa tänä päivänä tehokkaampia lääkkeitä, niin ei se ole yhteiskunnan ansiota, vaan lääkefirmojen.

Hyvää pystytään tekemään ihan jokaisella eurolla, mutta kysymys kuuluukin: kuinka paljon? Ovatko yhteiskunnan palvelut todella lisänneet hyvinvointia enemmän kuin verotus on sitä huonontanut? Tuotetaanko palvelut tänään riittävän paljon tehokkaammin kuin 80-luvulla?

Monella osa-alueella tilanne on tänä päivänä heikompi kuin 80-luvun lopulla. Esim. työttömyysturvan ostovoima on selvästi heikompi. Muistaakseni monien muidenkin tulonsiirtojen ostovoman huippu nähtiin 80-luvun lopulla.

NuoriD kirjoitti:Jos päästäisiin siihen, että palveluihin laitetut rahat kasvaisivat hitaammin kuin BKT, niin se olisi jo hyvä asia. Osittain näin lienee tapahtunutkin (en ole aivan varma) 2000-luvulla.

Tuo vain ei riitä, koska taloudessa on ylä ja alamäkiä. Taantumassa julkista taloutta on vaikea ajaa alas ja toisaalta rajussa nousussa sosiaalijohtajat alkavat ostella kalusteita.

sivustahuutaja kirjoitti: Monella osa-alueella tilanne on tänä päivänä heikompi kuin 80-luvun lopulla. Esim. työttömyysturvan ostovoima on selvästi heikompi. Muistaakseni monien muidenkin tulonsiirtojen ostovoman huippu nähtiin 80-luvun lopulla.

Työttömyysturvan absoluuttinen ostovoima ei ole tietääkseni alentunut. Toimeentulotuki ja peruspäiväraha ovat vain reaalisesti kasvaneet palkkoja hitaammin, mutta tietääkseni niiden absoluuttinen ostovoimakorjattu taso ei ole alentunut.

Kun nytkään työn teko ei aina kannata, niin mikä mahtoi olla tilanne 80-luvun lopulla, jolloin peruspäiväraha ja toimeentulotuki olivat suhteessa palkkoihin 40% korkeammat kuin nyt.

NuoriD kirjoitti:Jos päästäisiin siihen, että palveluihin laitetut rahat kasvaisivat hitaammin kuin BKT, niin se olisi jo hyvä asia. Osittain näin lienee tapahtunutkin (en ole aivan varma) 2000-luvulla.

sivustahuutaja kirjoitti: Tuo vain ei riitä, koska taloudessa on ylä ja alamäkiä. Taantumassa julkista taloutta on vaikea ajaa alas ja toisaalta rajussa nousussa sosiaalijohtajat alkavat ostella kalusteita.

Yksinkertainen korkoa korolle tarkastelu osoittaa, että jos kasvuvauhdissa on edes 1%-yksikön ero, niin pitkällä tähtäimellä julkisen talouden osuus suhteessa BKT:een supistuu merkittävästi.

Jos lähdetään liikkeellä vuodesta t ja silloin BKT on 100 yksikköä ja julkisen sektorin osuus siitä 45 % ja BKT kasvaa 3% vuodessa (pitkän tähtäimen keskiarvo?), mutta julkinen sektori kasvaa "vain" 2% vuodessa, niin kahdenkymmenen vuoden kuluttua BKT on
181 yksikköä ja julkinen sektori 67 yksikköä, eli julkisen sektorin osuus on enää 37% BKT:sta.

NuoriD kirjoitti:Työttömyysturvan absoluuttinen ostovoima ei ole tietääkseni alentunut. Toimeentulotuki ja peruspäiväraha ovat vain reaalisesti kasvaneet palkkoja hitaammin, mutta tietääkseni niiden absoluuttinen ostovoimakorjattu taso ei ole alentunut.

En nyt valitettavasti nopeasti löytänyt mitään kunnon lähteitä, mutta tässä blogi-tasoista tuubaa:

"Toimeentulotuen ostovoima on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes viisi prosenttia, kun ansiotulojen ostovoima on kasvanut reilut 29 prosenttia, kertoo erikoistutkija Pertti Honkanen Kelasta."
http://www.vihrealanka.fi/node/208

"Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Veli-Matti Ritakallion mukaan järjestelmän on annettu rapautua; työmarkkinatuen ostovoima on pudonnut samoina vuosina kun kansantalous on kohentunut. "
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Kel ... SI1YO02cb4

Lapsilisien ostovoima on myös tippunut:

"Viimeisten vuosien aikana lapsilisien ostovoima on heikentynyt huomattavasti. Lapsilisien reaalitaso on laskenut vuosina 1993-2005 10,8 % (Niemelä, Heikki. Kela 2005)"
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 06_p.shtml

^ ja ^^ jos noin on, niin olen tyytyväinen asiantilaan.

Tietysti paljon vaikuttaa valittu tarkastelujakso. Jos tutkittaisiin esim. työttömyyskorvausten ja lapsilisien ostovoiman kehitystä 1970-2009, tulos olisi varmaankin plus-merkkinen.

Pikku detaljina, että vielä 60-luvun lopulla työttömyyskorvauksia ei maksettu kesäkuukausilta lainkaan.

NuoriD kirjoitti:^ ja ^^ jos noin on, niin olen tyytyväinen asiantilaan.

Ole vaan tyytyväinen, mutta tämä tuhoaa kyllä mielikuvasi parantuneista palveluista.

Täysin toinen asia on, että mielikuva palvelutason muuttumisesta riippuu paljolti siitä missä asuu ja mitä palveluja tarvitsee. Esimerkiksi lääkärinä et varmaan paljoa tarvitse päivystyspalveluja lapsillesi joka korvakipuun?

exPertti kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:^ ja ^^ jos noin on, niin olen tyytyväinen asiantilaan.

Ole vaan tyytyväinen, mutta tämä tuhoaa kyllä mielikuvasi parantuneista palveluista.

Kieltäydyn tunnustamasta tappiotani ja totean, että palvelut =! tulonsiirrot

Palveluiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat keskimäärin parantuneet. Tulonsiirtojen reaalitasossa saattaa olla toinen kehitys.

NuoriD kirjoitti:Kieltäydyn tunnustamasta tappiotani ja totean, että palvelut =! tulonsiirrot

Palveluiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat keskimäärin parantuneet. Tulonsiirtojen reaalitasossa saattaa olla toinen kehitys.

Kuten sanoin mielikuviin palvelutasosta vaikuttavat asuinpaikka ja ammatti. Eli palveluntarve ja paikallinen palvelutarjonta.

exPertti kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Kieltäydyn tunnustamasta tappiotani ja totean, että palvelut =! tulonsiirrot

Palveluiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat keskimäärin parantuneet. Tulonsiirtojen reaalitasossa saattaa olla toinen kehitys.

Kuten sanoin mielikuviin palvelutasosta vaikuttavat asuinpaikka ja ammatti. Eli palveluntarve ja paikallinen palvelutarjonta.

Sinä et ole antanut mitään konreettista esimerkkiä palvelutarjonnan huonontumisesta. Sinä kerrot pelkästään omista mielikuvistasi. Tässä sinulle konkreettista dataa viime vuosien palveluiden lisääntymisestä:

-Subjektiivinen oikeus päivähoitoon
-Maksuton esiopetus
-Vammaisen subjektiivinen oikeus avustajaan
-Hoitotakuu
-Isyysvapaa
-Koulunkäyntiavustajien määrä on lisääntynyt 15 vuodessa huomattavasti

Anna sinä nyt jotain muuta kuin mutu-esimerkkiä palveluiden huononemisesta/vähenemisestä

exPertti kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Kieltäydyn tunnustamasta tappiotani ja totean, että palvelut =! tulonsiirrot

Palveluiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat keskimäärin parantuneet. Tulonsiirtojen reaalitasossa saattaa olla toinen kehitys.

Kuten sanoin mielikuviin palvelutasosta vaikuttavat asuinpaikka ja ammatti. Eli palveluntarve ja paikallinen palvelutarjonta.

Mikä palvelu on mielestäsi asiallisesti ottaen heikentynyt viimeisen 20 vuoden säteellä? Itse en tunnista yhtään. Kaikki palvelut ovat parantuneet ja tehostuneet. Osin se on poliittista päätöksentekoa, osin esimerkiksi teknologisen kehityksen tulosta. Esimerkiksi terveyskeskuksilla on nykyään niin mittava kuvantamis- ja diagnostiikkalaitteisto käytettävissään, että diagnoosien ja hoidon taso on melko hyvää. Jonot terveyskeskuksissa on ollut aina. Silti terveydenhoitajalle tai akuuttipäivystykseen pääsee aina.

Ainoa palveluntasoa heikentävä seikka terveydenhuollossa voi olla paikallisesti vaivaava lääkäripula. Sekään ei silti taida olla uusi ilmiö.

NuoriD kirjoitti:Sinä et ole antanut mitään konreettista esimerkkiä palvelutarjonnan huonontumisesta. Sinä kerrot pelkästään omista mielikuvistasi. Tässä sinulle konkreettista dataa viime vuosien palveluiden lisääntymisestä:

-Subjektiivinen oikeus päivähoitoon
-Maksuton esiopetus
-Vammaisen subjektiivinen oikeus avustajaan
-Hoitotakuu
-Isyysvapaa
-Koulunkäyntiavustajien määrä on lisääntynyt 15 vuodessa huomattavasti

Anna sinä nyt jotain muuta kuin mutu-esimerkkiä palveluiden huononemisesta/vähenemisestä

Mitä palvelun paranemista on subjektiivinen päivähoito-oikeus jos se rahoitetaan olemalla nostamatta korkeimman maksuluokan rajaa ja siten tekemällä melkein jokaisesta perheestä jossa molemmat käyvät töissä "rikkaita" eli eniten maksavia.

Oletettavasti vammaisen palveluihin ei ole tarvinnut tutustua. Toivottavasti ei tarvitsekaan.

Olen itse saanut juuri tutustua hoitotakuuseen. Astuin sen piiriin 8 kk sitten. Mitään ei konkreettista ei ole tapahtunut tänä aikana.

Isyysvapaan päivärahan määrästä voitanee olla montaa mieltä. Lasketaan se nyt kuitenkin parannukseksi.

Koulunkäyntiavustajien määrää on ollut pakko lisätä, koska ryhmäkoot ovat kasvaneet sellaisiksi ettei oppiminen onnistu isossa ryhmässä. Avustaja tulee halvemmaksi kuin opettaja.

Esimerkiksi pirkanmaa, -50 opettajaa ja ryhmäkoot kasvuun:
http://yle.fi/alueet/tampere/2009/08/ko ... 05105.html

Kouluruoka maksoi 2005 keskimäärin 2,22e. Viime vuonna (siis ennen tänä vuonna aloitettuja säästöjä 2,30e). Mitenkäs paljon ruuan hinnat olivatkaan nousseet + inflaatio.

Hyeena kirjoitti:Kaikki palvelut ovat parantuneet ja tehostuneet.

Se, että tehoton koneisto käyttää enemmän rahaa huonomman palvelun tekoon ei ole tehostamista. Tehostamista on ainoastaan periaatteessa se, että kouluruoka halpenee joka vuosi ja vähemmällä porukalla hoidetaan ja koulutetaan ihmisiä.

exPertti kirjoitti:

Hyeena kirjoitti:Kaikki palvelut ovat parantuneet ja tehostuneet.

Se, että tehoton koneisto käyttää enemmän rahaa huonomman palvelun tekoon ei ole tehostamista. Tehostamista on ainoastaan periaatteessa se, että kouluruoka halpenee joka vuosi ja vähemmällä porukalla hoidetaan ja koulutetaan ihmisiä.

No mitä sinä haluat?

Saan sen käsityksen, että et halua lisää rahaa palveluihin, mutta toisaalta edellisen viestin perusteella olet sitä mieltä, että ryhmäkokojen kasvattaminen tai kouluruan hinnan hidas nousu on huono asia.

NuoriD kirjoitti:
No mitä sinä haluat?

Pertti haluaa halvalla paljon ja hyvää. Rikkaat maksavat.

elco kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:
No mitä sinä haluat?

Pertti haluaa halvalla paljon ja hyvää. Rikkaat maksavat.

Vielä niin, että Perttikin halua olla rikas, mutta ei kuitenkaan niiiiin rikas, että pitäisi maksaa.

Ilmeisesti sellaista ikiliikkujaa ei (vielä) ole keksitty, että pystyttäisiin tarjoamaan erinomaiset palvelut kaikille ilmaiseksi ja kukaan ei maksaisi mitään.

NuoriD kirjoitti:No mitä sinä haluat?

Saan sen käsityksen, että et halua lisää rahaa palveluihin, mutta toisaalta edellisen viestin perusteella olet sitä mieltä, että ryhmäkokojen kasvattaminen tai kouluruan hinnan hidas nousu on huono asia.

Systeemin varkaat kuriin. Annetuilla rahoilla pystyy takuulla järjestämään tarvittavat asiat.

Mutta kun välistä vetävät:
- puolueet
- tyhjä byrokratia
- konsultit
- megahalli/keskustatunneli/parkkihalli selvitykset/rakennukset
- etujärjestöt

Ja jokainen haluaa omat kymmenyksensä. Sitten siihen päälle kun tuodaan näitä moniosaajia tänne elätettäväksi niin alkaa soppa olla valmis.

NuoriD kirjoitti:

elco kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:
No mitä sinä haluat?

Pertti haluaa halvalla paljon ja hyvää. Rikkaat maksavat.

Vielä niin, että Perttikin halua olla rikas, mutta ei kuitenkaan niiiiin rikas, että pitäisi maksaa.

Ei, olisi kiva vaan nähdä, että minulta varastetut (anteeksi verotetut) rahat käytettäisiin pääosin siihen mihin luvattiin.