Kitinä

Monsieur Manala kirjoitti: Onks siinä sitten jotain vikaa? Olen kyllä varsin hyvin tietoinen siitä, että nussin ainoastaan potentiaalista tyttöystävämateriaalia, jos nussimaan ylipäätänsä rupean.

Ei lainkaan. Mä taasen nussin mieluusti sellastakin pakkausta jonka kanssa on vaan kiva pitää hauskaa. Sillä ei ole mitään väliä mitä se suustaan päästää, vaan sillä enemmänkin että miten se nielee. Tyttöystävä-tapaukset on sitten erikseen.

Frederik Krueger kirjoitti:Niin. Kun tapaa kerrassaan ihastuttavan ihmisen jonka kohdalla tuntuu että haluaisi omia tämän itselleen, voi kysyä itseltään miksi haluaa näin. Mitä epäitsekkäitä syitä keksit, varsinkin tilanteessa jossa kyseinen henkilö pikemminkin pyrkii eroon sinusta?

No ihan suoraan sanottuna, en minä koe tuollaista ihmeellistä omimistunnetta. Pikemminkin koen tunteen, missä toivoisin voivani olla toiselle Catch ja jotain saavutettavan arvoista. Tottakai se tuntuu itsestä hyvältä. Ei kai pariutumista nyt yhtäkkiä voi vaatia pahantuntuiseksi sillä perusteella, että hyvänolontunne on sun mielestä itsekästä?

Jos ko. henkilö pyrkii minusta eroon, ymmärrän kyllä mitä tarkoittaa "Ei" ihan yhdestä kerrasta. En pysty kokemaan että haluaisin seurustella ihmisen kanssa, joka ei pidä minusta. En tiedä miten teillä "normaaleilla panisin -ihmisillä" tämä homma menee, mutta mulle hyvin suuri osa ihastumista ja sitoutumishalua syntyy nimenomaan siitä toisen giimasta. Jos sitä ei ole, ei muakaan kiinnosta. En ole puntissavinkuja enkä väkisinmakaaja.

Minun nähdäkseni ihmiset haluavat pariutua jonkun kanssa koska uskovat pystyvänsä lisäämään omaa onnellisuuttaan ja toteuttamaan omia toiveitaan toisen kautta, olkoon se sitten vaikka se punainen tupa ja oma perhe, toiselta saatava huomio, jne.

Tottakai. Minun nähdäkseni useat ihmiset lisäävät tätä onnellisuuttaan nimenomaan toisen onnen ja hyvänolon kautta.

FK kirjoitti:

MrM kirjoitti:Ja samoiten sun lapsen olemassaolo on pelkkää henkistä masturboimista. Sen huomaa siitä että jos se jää auton alle ja kuolee, sun elämäsi romahtaa.

Eri juttu, koska tässä vaikuttaa myös lasta kohtaan tunnettu empatia. Voidaan olettaa ettei lapsen onnellisuus ainakaan lisäänny onnettomuuden seurauksena, kun taas exästään eroon pyrkivä ihminen pyrkii lisäämään omaa onnellisuuttaan.

Eikö parisuhteen toista osapuolta kohtaan tunneta empatiaa? Voitko mitenkään kuvitella tilannetta, jossa exästään eroon pyrkivä ihminen pyrkii lisäämään sillä ensikädessä EXÄNSÄ onnellisuutta, eikä välttämättä omaansa? Ilmeisesti et? Ei kaikkien erojen ja erojen syiden tarvitse olla itsekkäitä. Voi myös olla syitä päästää toinen vapaaksi sen vuoksi, ettei loukkaisi toista (enempää), vaikka parisuhteen lopettaminen ei tasan lisäisi omaa onnellisuutta.

Vaikka lasta kohtaan tunnettu rakkaus voi olla osittain myös itsekästä laatua (lapsen kautta toteutetaan omia unelmia, lapselta saatava ihailu ja huomio lisää vanhemman omaa onnellisuudentunnetta jne.), hänen ei toivota jäävän auton alle koska se olisi tuhoisaa lapselle. Oman rakkaan ei puolestaan toivota pyrkivän pois parisuhteesta koska se olisi tuhoisaa jätettävälle osapuolelle.

Anteeksi, mutta tää on aika uskomatonta mustavalkoistavaa hevonpaskaa. Et toivo, että lapsi jää auton alle, koska se on tuhoisaa lapselle. Et toivo, että vaimo jää auton alle, koska se on tuhoisaa sulle? Vai? Musta noihin ei ole kahta eri vastausta. Molempia rakastetaan samanlaisista pyyteettömistä syistä, jos ollaan rakastaakseen. Molempien menetys sattuu samalla tavalla. Jos toisen on parempi jossain muualla kuin mun sylissä, voit olla ihan varma että päästän sen sinne missä sen on parempi. Mä en saa minkäännäköisiä kiksejä kenenkään ajan tuhlaamisesta tai elämän pilaamisesta, vaan jotta mul ois joku jota panna.

Mun analogiani oli erinomainen, sun ihan paska. Perustelut yllä.

Sun perustelut oli ihan vitun paskoja.
Todennukset yllä.

masa kirjoitti:

Monsieur Manala kirjoitti: Onks siinä sitten jotain vikaa? Olen kyllä varsin hyvin tietoinen siitä, että nussin ainoastaan potentiaalista tyttöystävämateriaalia, jos nussimaan ylipäätänsä rupean.

Ei lainkaan. Mä taasen nussin mieluusti sellastakin pakkausta jonka kanssa on vaan kiva pitää hauskaa. Sillä ei ole mitään väliä mitä se suustaan päästää, vaan sillä enemmänkin että miten se nielee. Tyttöystävä-tapaukset on sitten erikseen.

Joo, mun taas on vaikeeta kuvitella pitäväni hauskaa ihmisen kanssa joka päästää suustaan idiotismeja, ja jonka henkinen tarttumapinta on kopiopaperin paksuinen. Muuten kyllä minäkin voin nussia sellaista pakkausta, jonka kanssa on kiva pitää hauskaa. Valitettavasti en vain taida osata pitää hauskaa ihan kenen tahansa kanssa.

Kontrasti sille on aika suuri, minkälaisessa arvossa pidän tuntematonta tyhjäpäätä ja läheistä ihmistä jonka pääkopan sisällöstä pidän. Tyhjäpää on minulle käytännössä täysin merkityksetön, mutta jälkimmäistä osaan pitää aika helpostikin korvaamattomana ja uniikkina. Ei pillun takia vaan sen takia mitä se ihminen on ja edustaa.

^ Tuntemattoman ihmisen arvostamisen puute on aika pelottavaa jotenkin. Siis tällaisen silmin, joka ei suuren suurta kontrastia noiden välille halua asettaa.

Mä taas kyllä arvostan melkein kaikkia ihmisiä (oikeastaan niitä harvoja marginaalitapauksia joita en arvosta, en oikeastaan edes luokittele ihmisiksi), mutta on vain hyvin hyvin harvoja, joista saan sellaisia kicksejä ja joita ihailen sellaisella intensiteetillä että se oikeasti tuntuu jossain. Puhun nyt siis henkisen puolen jutuista, mutta silloin kun noin tapahtuu, seksikin on jotain sellaista että vaihtoehto ilman niitä kicksejä ei jaksa kiinnostaa.

Alisuorittava G kirjoitti:^ Tuntemattoman ihmisen arvostamisen puute on aika pelottavaa jotenkin. Siis tällaisen silmin, joka ei suuren suurta kontrastia noiden välille halua asettaa.

Miksi? Tekeekö se ihmisestä itsemurhapommittajan?

Musta se on huomattavasti pelottavampaa, ettei juuri löydä kontrastia tusinataviksen ja perheenjäsenen välille.

Monsieur Manala kirjoitti:

Alisuorittava G kirjoitti: Tuntemattoman ihmisen arvostamisen puute on aika pelottavaa jotenkin. Siis tällaisen silmin, joka ei suuren suurta kontrastia noiden välille halua asettaa.

Miksi? Tekeekö se ihmisestä itsemurhapommittajan?

En mä usko, että sellaista sentään. Mut se näkyy kyllä muiden huomioonottamisena ihan vaikka vaan täällä Kitinässä.

Tix kirjoitti: Teoriasta kieltäytyminen on vaan niin hiton paljon helpompaa kuin siitä todellisen elämän pumppaamistarjouksesta.

Rupesin pohtimaan tätä lausetta ja tulin siihen tulokseen että mulla menee homma kyllä ihan toisin päin.

Alisuorittava G kirjoitti:

Monsieur Manala kirjoitti:

Alisuorittava G kirjoitti: Tuntemattoman ihmisen arvostamisen puute on aika pelottavaa jotenkin. Siis tällaisen silmin, joka ei suuren suurta kontrastia noiden välille halua asettaa.

Miksi? Tekeekö se ihmisestä itsemurhapommittajan?

En mä usko, että sellaista sentään. Mut se näkyy kyllä muiden huomioonottamisena ihan vaikka vaan täällä Kitinässä.

Ja siinä on pelottavaa tarkalleenottaen mikä?

Lilo kirjoitti:

Tix kirjoitti:Teoriasta kieltäytyminen on vaan niin hiton paljon helpompaa kuin siitä todellisen elämän pumppaamistarjouksesta.

Rupesin pohtimaan tätä lausetta ja tulin siihen tulokseen että mulla menee homma kyllä ihan toisin päin.

Sama. Kyllä mä noita narttuja jaksan linjoilla kiusata, mut tosielämässä kynnys harrastaa futonhumppaa onkin jo aika tavalla ihan eri asia.

Lilo kirjoitti:

Tix kirjoitti: Teoriasta kieltäytyminen on vaan niin hiton paljon helpompaa kuin siitä todellisen elämän pumppaamistarjouksesta.

Rupesin pohtimaan tätä lausetta ja tulin siihen tulokseen että mulla menee homma kyllä ihan toisin päin.

Ja sinä siellä olet mies, ja sinä taas olet nainen. Noiden lukemien valossa ei yhtään ihmetytä.

Mikäs minä olen, ja missä valossa?

Monsieur Manala kirjoitti:Mikäs minä olen, ja missä valossa?

Toinen noista "en panisi" -ruksanneista miehistä ilimeesesti?

...joten onko näistä asioista pakko yleistää sukupuolisidonnaisia?

Monsieur Manala kirjoitti:...joten onko näistä asioista pakko yleistää sukupuolisidonnaisia?

Oliko Tixin ja Lilon vastauksiin liittyvä ihmetyksen puute yleistämistä? Jos 2 miestä 19:stä panisi, niin kai niitä kahta voi pitää poikkeuksina?

No e. Ikinä. Hyi. Blöö.

NegaDuck kirjoitti:

Monsieur Manala kirjoitti:...joten onko näistä asioista pakko yleistää sukupuolisidonnaisia?

Oliko Tixin ja Lilon vastauksiin liittyvä ihmetyksen puute yleistämistä? Jos 2 miestä 19:stä panisi, niin kai niitä kahta voi pitää poikkeuksina?

No musta vähän tuntuu että noissa vastauksissa on sellaista ylimääräistä siitosäijäilymeininkiäkin mukana. Miehet kusettavat olevansa kovempia panomiehiä kuin ovat ja naiset kusettavat olevansa korkeamoraalisempia pihtareita kuin ovat. Tää opetettiin jo yläasteella. :-p

Monsieur Manala kirjoitti:

Alisuorittava G kirjoitti:Mut se näkyy kyllä muiden huomioonottamisena ihan vaikka vaan täällä Kitinässä.

Ja siinä on pelottavaa tarkalleenottaen mikä?

Äsh, ei mikään. Ei ärsyyntymiseni toki ole pelkoa!

Monsieur Manala kirjoitti:Tää opetettiin jo yläasteella. :-p

Olis pitäny tehä yliksellä muutaki ku jätettä kortsuista.

Ensiksi, muistettakoon että tämä sivujuonnekeskustelu lähti Manalan väitteestä (anteeksi, "kysymyksestä") että muu kuin syvän henkisen yhteyden omaava parisuhdeseksi on vain oman egon pumppaamista ja (henkistä) käteenvetoa. Parisuhteilu tuli keskusteluun mukaan sitä kautta että samalla tavalla monia muitakin asioita voidaan väittää ohjaavan lähinnä itsekkäät motiivit, jopa parisuhteilua.

Aikaisempaan keskusteluun liittyen olen Manalan kanssa eri mieltä siitä etteikö irtoseksissäkin voitaisi yhtä hyvin pyrkiä miellyttämään toista, tai vastaavasti en usko että parisuhdeseksi olisi läheskään aina toisen halujen pyyteetöntä täyttämistä. Jos olisi, sitten parisuhteissa ei valitettaisi pihtauksesta eikä muistakaan sukupuolielämän ongelmista.

Monsieur Manala kirjoitti:

Frederik Krueger kirjoitti:Niin. Kun tapaa kerrassaan ihastuttavan ihmisen jonka kohdalla tuntuu että haluaisi omia tämän itselleen, voi kysyä itseltään miksi haluaa näin. Mitä epäitsekkäitä syitä keksit, varsinkin tilanteessa jossa kyseinen henkilö pikemminkin pyrkii eroon sinusta?

No ihan suoraan sanottuna, en minä koe tuollaista ihmeellistä omimistunnetta.

Hyvä sulle, mutta ilmeisesti jotkut tuntevat, ainakin ne jotka menevät ihan maihin jos toinen haluaakin jättää heidät. Jos heitä ohjaisi pyyteetön toisen onnellisuuden lisäämisen tavoittelu, oman romahtamisensa puolesta he olisivat onnellisia että toinen lähtee tavoittelemaan onneaan muualle, jos se kerran tekee tämän onnellisemmaksi.

Ei kai pariutumista nyt yhtäkkiä voi vaatia pahantuntuiseksi sillä perusteella, että hyvänolontunne on sun mielestä itsekästä?

Ei kukaan ole vaatinut.

Minun nähdäkseni ihmiset haluavat pariutua jonkun kanssa koska uskovat pystyvänsä lisäämään omaa onnellisuuttaan ja toteuttamaan omia toiveitaan toisen kautta, olkoon se sitten vaikka se punainen tupa ja oma perhe, toiselta saatava huomio, jne.

Tottakai. Minun nähdäkseni useat ihmiset lisäävät tätä onnellisuuttaan nimenomaan toisen onnen ja hyvänolon kautta.

Kyllä, keinot ovat monet, mutta eivät sinänsä liity motiiveihin. Jos pariutumisen perimmäisenä tavoitteena olisi lähinnä toisen, ei oman, onnellisuuden lisääminen, eivätkös kaikki pyrkisi silloin pariutumaan kaikkein onnettomimpien puliukkojen ja -ämmien kanssa, koska oletettavasti heidän onnellisuuttaan on mahdollista nostaa kaikkein eniten? Joitakin hoivaviettisiä, säälistä parisuhteeseen pyrkiviä, ihmisiä väitetään olevan olemassa, mutta käsittääkseni nämä ovat vähemmistössä.

FK kirjoitti:Eri juttu, koska tässä vaikuttaa myös lasta kohtaan tunnettu empatia. Voidaan olettaa ettei lapsen onnellisuus ainakaan lisäänny onnettomuuden seurauksena, kun taas exästään eroon pyrkivä ihminen pyrkii lisäämään omaa onnellisuuttaan.

Eikö parisuhteen toista osapuolta kohtaan tunneta empatiaa?

Koetaan, mutta se ei liene perimmäisenä syynä surra jättäjän perään.

Voitko mitenkään kuvitella tilannetta, jossa exästään eroon pyrkivä ihminen pyrkii lisäämään sillä ensikädessä EXÄNSÄ onnellisuutta, eikä välttämättä omaansa? Ilmeisesti et?

Kyllä voin kuvitella, mutta tuo ei liittynyt mitenkään siihen mitä kirjoitin. Kyse oli jätetyn egon romahtamisesta, ei jättäjän mielenliikkeistä.

Vaikka lasta kohtaan tunnettu rakkaus voi olla osittain myös itsekästä laatua (lapsen kautta toteutetaan omia unelmia, lapselta saatava ihailu ja huomio lisää vanhemman omaa onnellisuudentunnetta jne.), hänen ei toivota jäävän auton alle koska se olisi tuhoisaa lapselle. Oman rakkaan ei puolestaan toivota pyrkivän pois parisuhteesta koska se olisi tuhoisaa jätettävälle osapuolelle.

Anteeksi, mutta tää on aika uskomatonta mustavalkoistavaa hevonpaskaa. Et toivo, että lapsi jää auton alle, koska se on tuhoisaa lapselle. Et toivo, että vaimo jää auton alle, koska se on tuhoisaa sulle?

Miten se, että joku päättäisi jättää sinut, olisi tuhoisaa jättäjälle?

Kysyin jo aiemmin: onko se että jättää toisen parisuhteessa ja se että kuolee auton alle mielestäsi vertailukelpoisia asioita? Kumman sinä mieluummin tekisit, jättäisit mielestäsi epäkelvon kumppanin, vai kuolisit auton alle?

Jos toisen on parempi jossain muualla kuin mun sylissä, voit olla ihan varma että päästän sen sinne missä sen on parempi. Mä en saa minkäännäköisiä kiksejä kenenkään ajan tuhlaamisesta tai elämän pilaamisesta, vaan jotta mul ois joku jota panna.

Edelleen, hyvä sulle. Puhuin kuitenkin yleisellä tasolla, en vain sinusta.

Entä ne jotka surevat exänsä perään, miksi he ovat niin maassa? Siksikö koska heistä se että exä yllättäen jätti heidät oli tälle jättäjälle suunnilleen yhtä tuhoisaa kuin auton alle murskaantuminen? Vähintäänkin mielenkiintoinen ajatuskulku.

Monsieur Manala kirjoitti:No musta vähän tuntuu että noissa vastauksissa on sellaista ylimääräistä siitosäijäilymeininkiäkin mukana. Miehet kusettavat olevansa kovempia panomiehiä kuin ovat ja naiset kusettavat olevansa korkeamoraalisempia pihtareita kuin ovat. Tää opetettiin jo yläasteella. :-p

No niiiiin! Toi jo valaisi. Ei mulle mitään tommosta yläasteella opetettu. Pukusuolivalistuksen tunnilla terotettiin vaan että "siitin viedään emättimeen, mutta ei silleen mekaanisesti niin kuin pornossa, vaan vasta sitten kun oikeasti rakastaa", ja jäin sitten pähkäilemään teininä että mitäs se oikea rakkaus oikein onkaan. Aika tehokas hämäys.

Frederik Krueger kirjoitti:Ensiksi, muistettakoon että tämä sivujuonnekeskustelu lähti Manalan väitteestä (anteeksi, "kysymyksestä") että muu kuin syvän henkisen yhteyden omaava parisuhdeseksi on vain oman egon pumppaamista ja (henkistä) käteenvetoa.

Kyky luetun ymmärtämiseen olisi taas kovassa huudossa. En oikeasti jaksa vääntää tästä asiasta kanssasi enempää, ymmärrät niin monta asiaa tahallisesti niin paljon päin vittua.

NegaDuck kirjoitti:

Monsieur Manala kirjoitti:No musta vähän tuntuu että noissa vastauksissa on sellaista ylimääräistä siitosäijäilymeininkiäkin mukana. Miehet kusettavat olevansa kovempia panomiehiä kuin ovat ja naiset kusettavat olevansa korkeamoraalisempia pihtareita kuin ovat. Tää opetettiin jo yläasteella. :-p

No niiiiin! Toi jo valaisi. Ei mulle mitään tommosta yläasteella opetettu. Pukusuolivalistuksen tunnilla terotettiin vaan että "siitin viedään emättimeen, mutta ei silleen mekaanisesti niin kuin pornossa, vaan vasta sitten kun oikeasti rakastaa", ja jäin sitten pähkäilemään teininä että mitäs se oikea rakkaus oikein onkaan. Aika tehokas hämäys.

Ööh, ei sitä millään tunnilla opetettu. Pikemminkin koulun käytävillä. Kavereilta, junou.

Monsieur Manala kirjoitti:Ööh, ei sitä millään tunnilla opetettu. Pikemminkin koulun käytävillä. Kavereilta, junou.

Tiedän mitä tarkoitit, mutta eihän mulla mitään kavereita ollut. Tämä pitäisi huomioida pukusuolivalituksessa. Epäsosiaaliset nörtit joilta jää Käytävien Kuri oppimatta (tai perehtyvät vain sen rankaisupuoleen vastaanottajan näkökulmasta), jäävät pahasti ulkopuolelle touhusta.

Monsieur Manala kirjoitti:

Frederik Krueger kirjoitti:Ensiksi, muistettakoon että tämä sivujuonnekeskustelu lähti Manalan väitteestä (anteeksi, "kysymyksestä") että muu kuin syvän henkisen yhteyden omaava parisuhdeseksi on vain oman egon pumppaamista ja (henkistä) käteenvetoa.

Kyky luetun ymmärtämiseen olisi taas kovassa huudossa. En oikeasti jaksa vääntää tästä asiasta kanssasi enempää, ymmärrät niin monta asiaa tahallisesti niin paljon päin vittua.

NegaDuck kirjoitti:

Monsieur Manala kirjoitti:No musta vähän tuntuu että noissa vastauksissa on sellaista ylimääräistä siitosäijäilymeininkiäkin mukana. Miehet kusettavat olevansa kovempia panomiehiä kuin ovat ja naiset kusettavat olevansa korkeamoraalisempia pihtareita kuin ovat. Tää opetettiin jo yläasteella. :-p

No niiiiin! Toi jo valaisi. Ei mulle mitään tommosta yläasteella opetettu. Pukusuolivalistuksen tunnilla terotettiin vaan että "siitin viedään emättimeen, mutta ei silleen mekaanisesti niin kuin pornossa, vaan vasta sitten kun oikeasti rakastaa", ja jäin sitten pähkäilemään teininä että mitäs se oikea rakkaus oikein onkaan. Aika tehokas hämäys.

Ööh, ei sitä millään tunnilla opetettu. Pikemminkin koulun käytävillä. Kavereilta, junou.

Mitäs te koululaiset tiedätte? Lopettakaa koulusta puhuminen, olkaa kilttejä.

Laupias Taivas.
Totta kai panisin.
Miksi?
Jotta saisin panna, tietysti.

Seliselittelyistä huolimatta veikkaan, että useimmat muutkin teistä ovat panneet henkisesti vähemmän yhteensopivia hottiksia. Jos olivat niiiin sopivia, naimisissahan olisitte kuolemaan asti. Tai sitten niinpäin, että juuri minun henkisen yhteensopivuuden vaatimukseni ovat niin krantut, että jos pannakseni tai yleensä suhteeseen minun täytyisi tinkiä niistä jopa enemmän kuin ulkonäkövaatimuksistani (jotka ne muka on minulle tärkeintä, vaikka ei ollenkaan niin), niin ei olisi mitään suhteita (niinkuin tarkemmin ajateltuna ei olekaan )

Mahdollisesti tämä kranttuuteni osaltaan estää minua panolle pääsemään, kun en niin vaan henkisesti sulaudukaan satunnaistsybyjen maailmaan niin ihanina ihmisinä kokien, aidon kiinnostuneesti jutellen ja sitten pillua saaden. Joten no-go. Ei niinkään moraalia minulta, vaan että en osaa aidosti olla samalla aallonpituudellla enkä osaa feikatakaan.

Treffaamistani naisista vain yksi ainoa on vuosien ja vuosien kuluessa jotakuinkin vastannut henkisiä vaatimuksiani, vaikka hänelläkin oli pikkupuutteita (Ei ymmärtänyt heviä ) Ja ainoa jota suren. Muitakin halusin totta kai panna.