Kitinä

Herra Manala kirjoitti:Urpiainen tylyttämässä muita supernörteiksi. Tässä sitä vasta jotain. Mitenkäs katsoisit oman sosiaalisen älykkyytesi ja seuramieshabituksesi vertautuvan tällaisiin tarinoita porukassa kertoviin supernörtteihin?

Aika erilaisia muotoja se ainakin saa - kouluaikojen muisteleminen seurassa ei kuulu tapoihini. Oma seuramiestoimintani on tietysti oman arvioni mukaan säkenöivän älykästä ja hersyvän humoristista, vaikka ympäriltä vietävistä tuoleista ja kiusaantuneista hiljaisuuksista joku voisi mennä vetämään toisenlaisenkin johtopäätöksen.

urpiainen kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti:Urpiainen tylyttämässä muita supernörteiksi. Tässä sitä vasta jotain. Mitenkäs katsoisit oman sosiaalisen älykkyytesi ja seuramieshabituksesi vertautuvan tällaisiin tarinoita porukassa kertoviin supernörtteihin?

Aika erilaisia muotoja se ainakin saa - kouluaikojen muisteleminen seurassa ei kuulu tapoihini.

Tää on siis se pointti, joka erottaa supernörtin...meganörtistä...kö?

Melkoset on kriteerit supernörttiydelle. Oi jospa oisin saanut olla muukaanaa...

SikaMika kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Meille opetettiin yläasteella miten viinaa tehdään, tehtiin sitä ryhmätöinä.

Me opeteltiin vasta lukiossa. Tehtiin sitä ryhmätyönä mm. kaverin mökillä.

Vaan meillepäs opetettiinkin siellä yläasteella myös, miten Lasolista saa oksetusaineen pois! Menetelmä on kyllä sen verran hankala ja epävarma, etteivät luokan pojat tainneet kokeilla, vaikka ensin niin aikoivat. Kyseisellä opettajalla oli oiva taito pitää yläasteikäisten huomio opetuksessa tunneilla...

sivustahuutaja kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Tarinani opetus oli se, että YO-todistuksen arvosanoilla on joskus hyvin konkreettista merkitystä. Kyseissä tapauksessa se johti siihen, että kaveristani ei tullut ekonomia, vaan luokanopettaja.

40% menee kauppikseen pelkillä pisteillä, joten tuo on aika kaukaa haettu opetus.
.

Mitä sä nyt vänkäät? 40% pääsee pelkillä pääsykoepisteillä, eli 60% ei pääse. Suurimmalle osalle yo-arvosanoilla siis on merkitystä. Miksi tämä on sinulle ongelma?

urpiainen kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti:Urpiainen tylyttämässä muita supernörteiksi. Tässä sitä vasta jotain. Mitenkäs katsoisit oman sosiaalisen älykkyytesi ja seuramieshabituksesi vertautuvan tällaisiin tarinoita porukassa kertoviin supernörtteihin?

Aika erilaisia muotoja se ainakin saa - kouluaikojen muisteleminen seurassa ei kuulu tapoihini.

Minulla taas on ollut ongelmia sen suhteen, että muistan aivan eri asioita kuin muut samoja kouluja käyneet. Erityisesti minun on vaikea muistaa itseeni liittyviä asioita, jotka omasta mielestäni jo aikoinaan ovat olleet merkityksettömiä, joiden mainitseminen muiden toimesta on hieman kiusallista kun itselläni ei ole niistä asioista mitään sanottavaa. Suurin osa muistoistani liittyy minua persoonina kiinnostaneiden opettajien tekemisiin ja sanomisiin, luokkakavereihin liittyviä muistoja taas on melko niukasti. Lukion syntymäpäiväjuhlissa tapaamani entiset luokkakaverit puolestaan muistavat lähinnä vain oppilaisiin liittyviä asioita. Hankalaa. Sinänsä en kyllä paheksu muistelemista, on siinäkin omat mielenkiintoiset puolensa, kunhan se ei täytä koko elämää.

NuoriDaavid kirjoitti:Mitä sä nyt vänkäät? 40% pääsee pelkillä pääsykoepisteillä, eli 60% ei pääse. Suurimmalle osalle yo-arvosanoilla siis on merkitystä. Miksi tämä on sinulle ongelma?

Asia ei ole noin yksinkertainen. Käytännössä vaadittava koepistemäärä on liki sama, koska valtaosalla hakijoista on hyvä ylioppilastutkinto. Vain täysillä lähtöpisteillä saa käytännössä mitään etua siihen väkeen nähden, joka pääsee sisään. Yksilön kannalta on yhdentekevää, meneekö hän 60% vai 40% kiintiössä, jos vaadittava koepistemäärä on käytännössä sama.

Vielä kiertelemättä sanoen: 6 ällää; sen verran hyvin pistein, että seuraavan vuoden rajoin, kun eximia otettin käyttöön, olisi tulos ollut edelleen sama (matematiikka olisi ollut rajatapaus, minkä huonot pisteet vähän harmittivat:)

Välittömänä hyötynä oli 1500 markan stipendi;). Vähintään 50 pistettä matikassa saavuttaneena tms. myös pääsi suoraan Helsingin yliopistoon. Sen takia en viitsinyt lukea muihinkaan pääsykokeisiin (lisää en-lukenut-hohtamista) päivää kauempaa.

Eivät muutkaan tainneet lukea: Turkuun fysiikkaan hakeneista sain toiseksi parhaat pisteet pääsykokeesta - ja 0 pistettäkin olisi riittänyt kokonaispisteidenkin mukaan, sillä yo-kokeista jaeltiin pisteitä avokätisesti. Tietojenkäsittelytieteisiinkin olisi päässyt pelkän valintakokeen perusteella, vaikka en hankkinut edes pääsykoekirjaa. On siinä melkoinen ero suosittuihin aloihin verrattuna.

NuoriDaavid kirjoitti:Mitä sä nyt vänkäät? 40% pääsee pelkillä pääsykoepisteillä, eli 60% ei pääse. Suurimmalle osalle yo-arvosanoilla siis on merkitystä. Miksi tämä on sinulle ongelma?

Ei tuossa ole minulle mitään ongelmaa. 40% on vain aivan valtava kiintiö. Päästäkseen sisään 60% kiintiössä, joutuu silti lukemaan ne samat kirjat, joten miksi ei samalla voisi lukea sen verran, että pääsee sisään 40% kiintiössä? Paremmalta suunnitelmalta tuollainen kuulostaa kuin totaalinen alan vaihto. Lisäksi ainahan voi hakea muualle kuin hesaan, niin tarvittava pistemäärä putoaa (Hesa 52 -> Joensuu 30 vuonna 2007).

Suunnitelmat pitää aina arvioida uudestaan jokaisen toteutuneen vaiheen jälkeen. Mikäli kirjoituksiin lähtee asenteella, että erinomaisilla yo-papereilla pääsee kauppikseen kevyellä lukemisella, niin silloin kannattanee korjata näkemystään tarvittavasta pääsykoepänttäämisen määrästä kun ne odotettua heikommat yo-arvosanat paljastuvat.

Off-topic: tänä vuonna olisi muuten maksettu 12,50e/h DI-pääsykokeiden valvonnasta (viime vuonna olin vapaaehtoisena, ilmaiseksi).

Tarkastajaksikin olisi päässyt. Edit: yo-sensoreista oli aiemmin juttua... Ne sentään ovat varmasti kokeneita, kun taas pääsykokeita tarkastamaan haetaan vapaaehtoisia, joilla ei välttämättä edes ole kokemusta tenttien tarkastamisesta.

Bliss kirjoitti:11 laudaturin ylioppilas on tosiasia.

... ja vetää vielä taljaakin. Übermensch!
http://jeha.wippiespace.com/pics/super-anna.jpg
"Toiveammattini on kognitiivisen neurotieteen kliininen tutkija."

Siskoni tunsi vastaavanlaisen tapauksen kun oli itse lukiossa ysäriaikoina. Kyseisestä supernaisesta tuli sitten kotirouva. Hän oli niin hyvä kaikessa ettei osannut päättää mihin olisi käyttänyt supervoimiaan.

^ Ton täytyy väkisinkin olla toisesta aurinkokunnasta kotoisin oleva humanoidi, jolla on uhmaikä, eikä se siksi kuuntele vanhempiensa "etkä sitten pullistele ja ylisuorita, ettet herätä ihmisten keskuudessa epäilyksiä" -neuvoja.

Tuollaista kun ei vain voi olla. Asia pitäisi vähintään varmistaa vaginaalisella syväluotauksella.

NegaDuck kirjoitti:

Bliss kirjoitti:11 laudaturin ylioppilas on tosiasia.

... ja vetää vielä taljaakin. Übermensch!
http://jeha.wippiespace.com/pics/super-anna.jpg
.

Aikamoinen nainen.

NuoriDaavid kirjoitti:Aikamoinen nainen.

Onneksi se on ruma, että pysyy nöyränä.

NegaDuck kirjoitti:

Bliss kirjoitti:11 laudaturin ylioppilas on tosiasia.

... ja vetää vielä taljaakin. Übermensch!
http://jeha.wippiespace.com/pics/super-anna.jpg
"Toiveammattini on kognitiivisen neurotieteen kliininen tutkija."

Siskoni tunsi vastaavanlaisen tapauksen kun oli itse lukiossa ysäriaikoina. Kyseisestä supernaisesta tuli sitten kotirouva. Hän oli niin hyvä kaikessa ettei osannut päättää mihin olisi käyttänyt supervoimiaan.

Luin linkin, ja nyt voin syväanalyysinani sanoa, että epäilen myös tällaisen suorittajan ja superopiskelijan soveltuvuutta tutkijaksi. Tehnee komean uran jossain vähän nopealiikkeisemmässä ja paremmin palkatussa tehtävässä, ehkä sitten pikemminkin ihan hoitavana lääkärinä kuin tutkijana.

NegaDuck kirjoitti:... ja vetää vielä taljaakin. Übermensch!

Luin että "kaljaakin". Pisteet putosi totuuden selvittyä :C

Herra Manala kirjoitti:^ Ton täytyy väkisinkin olla toisesta aurinkokunnasta kotoisin oleva humanoidi, jolla on uhmaikä, eikä se siksi kuuntele vanhempiensa "etkä sitten pullistele ja ylisuorita, ettet herätä ihmisten keskuudessa epäilyksiä" -neuvoja.

Tai sitten se vain on meitä kaikkia lahjakkaampi. Tämä vaihtoehto tietysti tuntuu vaikealta hyväksyä.

Urpiaisen viesteistä tulikin mieleeni päiväkotiajat kun yllytin silloisen parhaan kaverini mukaani ja lähdimme päiväkodista karkuteille. Muistaakseni minulla oli sukset ristissä hoitajan kanssa joten ilmoitin että lähdemme, ja hän uhitteli takaisin "Uskaltakaapas vain lähteä ulos tuosta portista sillä aikaa kun käyn sisällä!". Jostain syystä ymmärsin sen kehoituksena poistua, joten tottelimme käskyä heti kun hänen silmänsä vältti.

Moninaisten kommellusten (esim. kävimme lähikaupassa valittamassa kassatädille kuinka väärin on että he tekevät hevosista meetwurstia) jälkeen päädyimme kotiini jossa äitini onneksi oli paikalla. Olimme kuulemma aiheuttaneet päiväkodissa aikamoisen häslingin karkaamisellamme.

Voi niitä aikoja, aikamoisia rasavillejä ja hassuja sattumuksia. Ah!

Pyry-Matias kirjoitti:Onneksi se on ruma, että pysyy nöyränä.

Nöyräkin vielä!

http://www.espoontapiot.fi/kuvat/urheilijat/anna.jpg
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/U ... 293408.jpg

1108 kirjoitti:^Hassu, e^x ei ole integroitavissa/derivoitavissa.

Mikä estää?

NegaDuck kirjoitti:

Pyry-Matias kirjoitti:Onneksi se on ruma, että pysyy nöyränä.

Nöyräkin vielä!

http://www.espoontapiot.fi/kuvat/urheilijat/anna.jpg
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/U ... 293408.jpg

Eihän se nyt mikään ruma ole

^Puoliksi kalju.

Olisimmeko nyt tuon kaulalla riippuvan ristin kautta ikäänkuin kilttityttösuoritusmanian selityksessä kiinni?

Aistin tuplastandardeja. Jos Anna Karri olisikin Antero Karri, niin veikkaan, että ulkonäöstä tai kiltintytön syndroomasta ei keskusteltaisi, vaan mietittäisiin, onko Antero vähintään seuraava Nokian pääjohtaja.

NuoriDaavid kirjoitti:Aistin tuplastandardeja. Jos Anna Karri olisikin Antero Karri, niin veikkaan, että ulkonäöstä tai kiltintytön syndroomasta ei keskusteltaisi, vaan mietittäisiin, onko Antero vähintään seuraava Nokian pääjohtaja.

Itse asiassa noilla samoilla meriiteillä korkeintaan siitä, onko Antero homo.

NuoriDaavid kirjoitti:Aistin tuplastandardeja. Jos Anna Karri olisikin Antero Karri, niin veikkaan, että ulkonäöstä tai kiltintytön syndroomasta ei keskusteltaisi, vaan mietittäisiin, onko Antero vähintään seuraava Nokian pääjohtaja.

Mietin juuri samaa. Meillä on henkinen yhteys.