Mida kirjoitti:hallelujaa
![Very Happy :D](./images/smilies/icon_biggrin.gif)
![Saarnaus :paavi:](./images/smilies/priest.gif)
Oletko tosiaan vastuussa muiden tulkinnoista? Minun nähdäkseni muiden tulkinnoista ei missään tapauksessa voi olla vastuussa, jos on edes yrittänyt luoda kohtuullisen hyvät ymmärtämisen edellytykset niille, jotka sitä haluavat. Ehkä juuri tuossa on syy sille, miksi jotkut kokevat että pyrit vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä. Erehtyminen on helppoa, jos ei tiedä että todellisuudessa vain yrität omia heiltä heille itselleen kuuluvan vastuun.EveryWoman kirjoitti:Ilman muuta jokainen saa tulkita kuten haluaa. Eri juttu kuin se, että olen myös itse vastuussa siitä, miten kukin tulee sanomisiani tulkinneeksi, ja halukas luomaan parhaat mahdolliset ymmärtämisen edellytykset niille, jotka sitä haluavat.prosessi kirjoitti:Minulle riittää se, että ne jotka haluavat ymmärtää minua myös ymmärtävät. Ne, jotka haluavat tulkita minua tahallaan väärin, saavat tehdä niin jos siltä tuntuu. Itse asiassa ainakin osa tahallaan väärin ymmärtävistä kuuluu suosikkeihini täällä, ihan siitä syystä, että noilla muutamilla on taito tarttua juuri niihin tulkinnanvaraisiin asioihin, joiden pohtiminen pidemmälle on hauskaa.
Suurin osa ihmisistä pitää omaa tulkintaansa ainoana mahdollisena, jotkut vain tuovat sen esiin näkyvämmin. Eikä tuota tosiasiaa voi muuttaa perusteluilla, vaan kysymyksillä. Kysymyksiin vastatessa ihminen joutuu ihan eri tavalla miettimään niitä omia perustelujaan, ja silloin usein itsekin tulee ajatelleeksi vaihtoehtoisten tulkintojen mahdollista oikeellisuutta.Olen valitettavan usein tullut keskustelujen edetessä siihen johtopäätökseen, että keskustelija joka aluksi näyttää tahallaan ymmärtävän väärin (mikä siis edellyttäisi muidenkin tulkintojen jonkinnäköistä ymmärtämistä, jotta niistä voisi sitten tahallaan valita sen "väärän") pitääkin itse asiassa omaa tulkintaansa ainoana mahdollisena. Ehkä tulkitsen heitä väärin?
Tästä täysin samaa mieltä.Joka tapauksessa omasta mielestäni parhaat keskustelut ovat sellaisia, joissa keskustelijoiden lähtökohdat ovat mahdollisimman kaukana toisistaan mutta joissa kuitenkin onnistutaan käymään läpi niin poikkeavia näkökulmia ja tarpeen mukaan vaihtelemaan niitä niin joustavasti, että molempien osapuolien ymmärrys aiheesta lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Siis joissa ymmärtämisprosessiin kulutetaan mahdollisimman suuri osa keskusteluun tarvittavasta ajasta ja energiasta ja vastakkainasettelua korostavaan laumasosiaaliseen mittelöintiin mahdollisimman pieni osa.
Onneksi minusta on hauskaa olla eri mieltä, se hauskuus painaa vaakakupissa enemmän kuin eriävien mielipiteiden esittämisen hankaluus.Lisäksi moni tulkitsee eri mieltä olemisen negatiivisena investointina, mistä syystä eriävien mielipiteiden esittäminen voi joskus olla aika hankalaa. Etenkin jos sattuu olemaan usein ja useissa asioissa useiden ihmisten kanssa eri mieltä.
Ei, jos ristiriidattomuus on seurausta ristiriitojen purkamisesta.Eikö pyrkimys ristiriidattomuuteen vie hullulta (hyönteiseltä) uskottavuutta?
No joo, minulla on tietenkin kätevät suojautumiskeinot. Eläimet pitävät sen verran tehokkaasti hyvällä tuulella, mukelosta nyt puhumattakaan, että turhautumiset ovat hyvin nopeasti ohimeneviä, eikä jaksata kinastella. Sen sijaan jaksan kyllä selittää.Minua se kuormittaa silloin, kun on kyse ihmisistä joita olisi hyvä tavata säännöllisesti ja joiden kanssa olisi suotavaa tulla toimeen. Tai no ei kai se muuten, mutta kun samaisilla ihmisillä on ilmeisesti pakottava tarve tutustua minuun syvällisesti. Mikä siis tietenkään ei ole mahdollista, ellen saa heitä ymmärtämään tätä perusasennettani. Ja yrittäminen puolestaan johtaa, no, turhautumisiin ja kinasteluun.Ei kai se siinä vaiheessa enää juurikaan kuormita, kun on saanut sisäistettyä kokonaistilanteen. Juuri tuollaisten tyyppien suhteen tietää jo etukäteen mitä on odotettavissa, joten "tää on taas tätä, mutta olkoon" -asenne helpottaa kummasti.
Mistäs arvasitkin...En tiedä. Yritätkö ärsyttää?Mitäs värisuorasta vielä puuttuu, ihana, kaunis, lahjakas, _______ ja _______?Luulenpa, että onnistuaksesi tuossa olet liian lahjakas.![]()
![]()
Helppo kai yksi maailma on missata. Luulisi niitä kuitenkin olevan lukemattomia.Olen sitten ollut todella pahasti sokea, kun olen missannut kokonaisen maailman.
Katsahdin nopeasti tätä ketjua. Kirjoitukset olivat pitkiä ja muistin kun mua on kehotettu tiivistämään. Minä en ole tiivistyksen mestari. Mutta ei näitäkään EW-asioita VOI sanoa lyhyesti, ymmärrän sen ainakin itse!!EveryWoman kirjoitti:Itseäni taas ei liiemmin haittaisi vaikka ne vähätkään, jotka tällä hetkellä väittävät pitävänsä teksteistäni, lakkaisivat pitämästä - kunhan tekstit vain saisivat järkiperäistä ja edes jonkinlaisella älyllisellä huolellisuudella rakennettua vastakaikua. Tykkäämistähän tuo ei periaatteessa edellytä, paitsi tietenkin useimpien kitinöitsijöiden kohdalla, jotka näemmä onnistuvat toivomani kaltaiseen keskusteluun ainoastaan sellaisten keskustelijoiden kanssa joista (tai joiden teksteistä) pitävät.Zeb kirjoitti:Mut en mä tosiaan näe mitään syytä kirjoittaa palstalle, jossa kukaan pidä mun teksteistä, eli jonkinlainen sosiaalinen ympäristö tämä lienee.
Sinänsä tämä on hieman sääli, koska erilaisuuden lisääntyessä myös keskustelun mielenkiintoisuus tuppaa lisääntymään.
Toki tietyillä, harvinaisilla tavoilla samanhenkisiin tyyppeihin törmääminen on minustakin hauskaa. Pääasiallinen kirjoittelumotiivini taitaa silti olla erilaisten ajattelutapojen ymmärtäminen, vaikka käsittääkseni moni ei tätä uskokaan. Minuahan toistuvasti syytetään nimenomaan siitä, että yrittäisin muuttaa muiden ajattelua. No, yhdenlaista erilaisuutta sekin tulkinta!Zeb kirjoitti:Mä en esimerkiksi kirjoita siksi, että voisin vakuuttaa ihmiset kannalleni, kuten joku tuolla pseudoketjussa kirjoitti. Siinä varmaan yksi syy, että olen huono argumentoija, en ole koskaan edes vaivautunut opettelemaan noita hienoja olkiukko- ym. termejä. Ei vaan kiinnosta. Kirjoitan ennemmin fiilispohjalta, ajatustenvaihtamiseksi ja uusien ajatuksien saamiseksi ja myös siksi, että on kivaa huomata, että maailmassa on samanhenkisiä ihmisiä muitakin, kuin ne tietyt, jotka tuntee IRL. Tykkään leikkiä sanoilla ja assosiaatioilla ja mitä jos -ajatusleikeillä. Ja välillä täältä saa kyllä hyvät naurut.
No pahoittelut siitä. Jätän vastaisuudessa sinut mainitsematta vastaavissa yhteyksissä (syynä siis se, että näemmä se tuntui sinusta ilkeältä ja myös ilmaisit tämän minulle).Stadinarska kirjoitti:se pohja oli vain siksi kun siinä oli henkilökohtaista ja minä en taida kovin ruostumatonta terästä olla, hehheh!
Tuo ymmärtämisen edellytysten luominen nimenomaan on sitä tarkoittamaani vastuuta. Jos keskustelen suomea osaamattoman henkilön kanssa, on vastuullani käyttää kieltä jota hän ymmärtää. Samoin on omalla vastuullani pyrkiä esittämään asia tavalla, joka ärsyttää toista mahdollisimman vähän, koska mitä enemmän keskustelukumppania ärsyttää, sitä vähemmän hän jaksaa käyttää energiaa toisen sanomisien ymmärtämiseen tai edes niiden lukemiseen. SE:n keskustelutyyli Kitinässä oli aika hyvä esimerkki tästä.prosessi kirjoitti:Oletko tosiaan vastuussa muiden tulkinnoista? Minun nähdäkseni muiden tulkinnoista ei missään tapauksessa voi olla vastuussa, jos on edes yrittänyt luoda kohtuullisen hyvät ymmärtämisen edellytykset niille, jotka sitä haluavat. Ehkä juuri tuossa on syy sille, miksi jotkut kokevat että pyrit vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä. Erehtyminen on helppoa, jos ei tiedä että todellisuudessa vain yrität omia heiltä heille itselleen kuuluvan vastuun.
Olen siinä käsityksessä, että keskustelutapani perustuu nimenomaan kysymyksiin. Tämä johtuu siitä, että itselleni keskustelemisessa tärkeintä on toisen kannan ja ajatusmaailman ymmärtäminen (ei niinkään muiden vakuuttaminen omasta kannastani, kuten usein luullaan). Kun en ymmärrä, kysyn. Mutta kysymyksiini jätetään usein vastaamatta tai sitten minua aletaan soimata niiden esittämisestä (mitä sitäkin on sattunut toistuvasti, jopa säännöllisesti).Suurin osa ihmisistä pitää omaa tulkintaansa ainoana mahdollisena, jotkut vain tuovat sen esiin näkyvämmin. Eikä tuota tosiasiaa voi muuttaa perusteluilla, vaan kysymyksillä. Kysymyksiin vastatessa ihminen joutuu ihan eri tavalla miettimään niitä omia perustelujaan, ja silloin usein itsekin tulee ajatelleeksi vaihtoehtoisten tulkintojen mahdollista oikeellisuutta.
Siis ristiriitojen purkaminen on hulluutta?Ei, jos ristiriidattomuus on seurausta ristiriitojen purkamisesta.Eikö pyrkimys ristiriidattomuuteen vie hullulta (hyönteiseltä) uskottavuutta?
Tuossa se haaste juuri onkin (viittaan postauksen alkuun). Miten selittää asia henkilöille, joiden kieleen asian ymmärtämistä edellyttävät käsitteet eivät kuulu? Puhun siis nyt IRL-kontekstista. Ensimmäisenä tulee mieleen pienimpien yhteisten nimittäjien etsiminen käytetyistä kielistä ja niillä operoiminen, mutta tässä tapauksessa nimittäjät ovat epäkäytännöllisen pieniä. Siksi selittäminen johtaa vain toisen osapuolen turhautumiseen ja kinasteluun, joka ei edistä ymmärrystä vaikka siihen ei lähtisikään mukaan. Itse asiassa se, että toisella keittää ja toinen vain tyynenä selittää, aiheuttaa usein vain lisää keittämistä toisessa päässä. Tästä seuraa sitten se, että tekemisissä oleminen ei ole erityisen hauskaa tai houkuttelevaa, mistä kyseinen toinen osapuoli tietenkin ongelmoi myös.No joo, minulla on tietenkin kätevät suojautumiskeinot. Eläimet pitävät sen verran tehokkaasti hyvällä tuulella, mukelosta nyt puhumattakaan, että turhautumiset ovat hyvin nopeasti ohimeneviä, eikä jaksata kinastella. Sen sijaan jaksan kyllä selittää.Minua se kuormittaa silloin, kun on kyse ihmisistä joita olisi hyvä tavata säännöllisesti ja joiden kanssa olisi suotavaa tulla toimeen. Tai no ei kai se muuten, mutta kun samaisilla ihmisillä on ilmeisesti pakottava tarve tutustua minuun syvällisesti. Mikä siis tietenkään ei ole mahdollista, ellen saa heitä ymmärtämään tätä perusasennettani. Ja yrittäminen puolestaan johtaa, no, turhautumisiin ja kinasteluun.Ei kai se siinä vaiheessa enää juurikaan kuormita, kun on saanut sisäistettyä kokonaistilanteen. Juuri tuollaisten tyyppien suhteen tietää jo etukäteen mitä on odotettavissa, joten "tää on taas tätä, mutta olkoon" -asenne helpottaa kummasti.
Yritä kovemmin!Mistäs arvasitkin...Yritätkö ärsyttää?![]()
No, paras ystäväni sanoi harhailleensa metsässä vuosia. Itsekin ehdin viettää 25 vuotta ennen ensimmäistä ihmiskontaktia. Niin voi käydä! Pitänee olla tyytyväinen, että pusikoista on alkanut ilmaantua porukkaa (joissakin maailmoissahan eletään koko elämä yksin).Mutta jos se on se ainoa jonka sisällä olen. Muista niin väliä.
Hei EW!! Ok, no hard feelings!!EveryWoman kirjoitti:No pahoittelut siitä. Jätän vastaisuudessa sinut mainitsematta vastaavissa yhteyksissä (syynä siis se, että näemmä se tuntui sinusta ilkeältä ja myös ilmaisit tämän minulle).Stadinarska kirjoitti:se pohja oli vain siksi kun siinä oli henkilökohtaista ja minä en taida kovin ruostumatonta terästä olla, hehheh!
Olet ollut poukkoilevan ja epätarkoituksenmukaisia ärsykkeitä (isot kirjaimet, värit, turhat välimerkit jne.) sisältävän kirjoitustyylisi vuoksi minulla pitkään noressa, enkä siksi oikein tiedä mikä olet tyyppejäsi, mutta tuota Zebin mollaamista jäin kyllä vähän kummastelemaan. Etenkin tämän viimeisimmän viestisi valossa.
Kunnioitettava asenne.Stadinarska kirjoitti:
Minua itseasiassa kovasti inhottaa sanoa mitään loukkaavaa. Katson kunnia-asiakseni, etten aloita kenenkään mollaamista missään tapauksessa. Kommentoin kyllä aluksi mutta hienovaraisesti. Sekin on hyvää harjoitusta Kitinässä, koska live-elämässähän niin myös toimitaan, tai pitäisi toimia, hienovaraisesti!
Vahva on kannatuksesi jos tuolla räyhäämisellä saat rehellistä sympatiaa. Mikä tuo Stydi tarkoittaa?Zeb kirjoitti:Lakkaa jo viimein anaalilysisoimasta minua tai perustan StydiTurska Ulos! -ketjun.Stadinarska kirjoitti:Zeb tapaus on ihan selkeä.
Kiitän taas sinua HOME tukemisestasi!! Se on se kultainen keskitie toisen kohtaamisessa ja käsittelyssä, jolla kaikki osapuolet saavat hengittää terveellisesti. Lähes meissä kaikissa on omat "vikamme", myös Stadinarskassa, (Homeboy65 kirjoitti:Kunnioitettava asenne.Stadinarska kirjoitti:
Minua itseasiassa kovasti inhottaa sanoa mitään loukkaavaa. Katson kunnia-asiakseni, etten aloita kenenkään mollaamista missään tapauksessa. Kommentoin kyllä aluksi mutta hienovaraisesti. Sekin on hyvää harjoitusta Kitinässä, koska live-elämässähän niin myös toimitaan, tai pitäisi toimia, hienovaraisesti!
Ihmisten sopisi muutenkin laittaa hienotunteisuus enemmän "rehellisyyden" edelle. Eli: asiallinen arvostelu ja rakentava kritiikki OK. Mollaaminen ei.
Tuo on niin helppoa unohtaa, kun itse ei juurikaan ärsyynny keskustelutyyleistä. Eipä SE:kaan minua ärsytä.EveryWoman kirjoitti:TSamoin on omalla vastuullani pyrkiä esittämään asia tavalla, joka ärsyttää toista mahdollisimman vähän, koska mitä enemmän keskustelukumppania ärsyttää, sitä vähemmän hän jaksaa käyttää energiaa toisen sanomisien ymmärtämiseen tai edes niiden lukemiseen. SE:n keskustelutyyli Kitinässä oli aika hyvä esimerkki tästä.
Jos kysyt liian hankalia kysymyksiä. Sitä minäkin taidan harrastaa. Lisäksi tuo Tixin toisaalla mainitsema liian suuri täsmentävien kysymysten määrä voi tehdä keskustelun hankalaksi.Olen siinä käsityksessä, että keskustelutapani perustuu nimenomaan kysymyksiin. Tämä johtuu siitä, että itselleni keskustelemisessa tärkeintä on toisen kannan ja ajatusmaailman ymmärtäminen (ei niinkään muiden vakuuttaminen omasta kannastani, kuten usein luullaan). Kun en ymmärrä, kysyn. Mutta kysymyksiini jätetään usein vastaamatta tai sitten minua aletaan soimata niiden esittämisestä (mitä sitäkin on sattunut toistuvasti, jopa säännöllisesti).
Siltä se usein näyttää.Siis ristiriitojen purkaminen on hulluutta?Ei, jos ristiriidattomuus on seurausta ristiriitojen purkamisesta.Eikö pyrkimys ristiriidattomuuteen vie hullulta (hyönteiseltä) uskottavuutta?
No joo, tuo on kieltämättä tuttua. Kerro minullekin jos keksit ratkaisun ongelmaan.Itse asiassa se, että toisella keittää ja toinen vain tyynenä selittää, aiheuttaa usein vain lisää keittämistä toisessa päässä. Tästä seuraa sitten se, että tekemisissä oleminen ei ole erityisen hauskaa tai houkuttelevaa, mistä kyseinen toinen osapuoli tietenkin ongelmoi myös.Sen sijaan jaksan kyllä selittää.
Minä taas ymmärrän välillä liiankin hyvin, siitä tulee aika skitsofreeninen olo, kun samalla näkee esimerkiksi itsensä sekä ylimielisenä että nöyränä, tyhmänä että älykkäänä, rumana että kauniina, huvittavana että hauskana jne. Aivoon sattuu.No, tämän yksinpuheluni aikana tulin siihen tulokseen (johon olen aiemminkin tullut ja sitten vain defensiivisesti työntänyt asian mielestäni), että toimivampi strategia voisi olla pyrkimys ymmärtää vastapuolta sen sijaan että pyrkii saamaan vastapuolen (toki heidän omasta toiveestaan) ymmärtämään itseään. En ole toistaiseksi kyennyt venymään tähän (osasyynä mm. se, että se tietenkin tulkittaisiin laumasosiaaliseksi investoinniksi, jollaisena en itse haluaisi sitä pidettävän). Toivon mukaan jonakin päivänä kykenen!
Yritä kovemmin!Mistäs arvasitkin...Yritätkö ärsyttää?![]()
Onneksi on Kitinä. Mitenköhän aasi onkin onnistunut keräämään tänne kaikki ne jotka tarvitaankin.No, paras ystäväni sanoi harhailleensa metsässä vuosia. Itsekin ehdin viettää 25 vuotta ennen ensimmäistä ihmiskontaktia. Niin voi käydä! Pitänee olla tyytyväinen, että pusikoista on alkanut ilmaantua porukkaa (joissakin maailmoissahan eletään koko elämä yksin).Mutta jos se on se ainoa jonka sisällä olen. Muista niin väliä.
Älä nyt kun koko viikonlopun jaksoin pitää pintaniYönmustaritari kirjoitti:Ei pysty kai sanomaan muuta kuin, että epäonnistunein irtiotto vissiin niiku ikinä.