Kitinä

urpiainen kirjoitti:^ Mua kiinnostaa enemmän, että aikooko se Pertti tosiaan nyt mennä moisessa keskikaupungille?

exPertti kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:^ Mua kiinnostaa enemmän, että aikooko se Pertti tosiaan nyt mennä moisessa keskikaupungille?

No mikä ettei

James Potkukelkka kirjoitti:Aika lapsellinen ajatus, että tavaroiden ostaminen ja vaurastuminen lisäisi onnellisuutta.

Kohta joku tietysti saapuu paikalle ja linkkaa tutkimuksen, jonka mukaan varallisuustaso korreloi onnellisuuteen korrelaatiokertoimella 0.00000027. Niin varmasti onkin, mutta korrelaatio on niin heikko, että sillä ei käytännön elämässä ole merkitystä. Se peittyy yksilötasolla kohinaan.

Itse olen tähän ikään mennessä jo oppinut, että uuden auton osto taatusti ei pitkällä tähtäimellä lisää onnellisuuttani. Silti haluan sen.

Pertsan ahdistuneisuuteen; se on ahdistuneisuutta. Ei sen kummempaa.

sivustahuutaja kirjoitti:^^^ Nyt Pertille heräsi tarve tuollaisesta maisemasta ja naisesta. Reilu jätkä olet.

exPertti kirjoitti: Miksi haluat sen auton sitten? Haluatko ahdistua sen valintaan menevästä pohdiskelusta vai pelkästään siihen tuhlautuvasta rahamäärästä?

.

James Potkukelkka kirjoitti:

exPertti kirjoitti: Miksi haluat sen auton sitten? Haluatko ahdistua sen valintaan menevästä pohdiskelusta vai pelkästään siihen tuhlautuvasta rahamäärästä?

.

Sen hankkimisen suunnittelu ja tavoitteleminen on kivaa.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Ja eihän lyhyen tähtäimen mielihyvän haluamisessa ole mitään vikaa. Pitää vaan ymmärtää, mikä on todennäköisesti sitä ja mikä toinen valinta sitten pyrkii pitemmällä aikajänteellä takaamaan onnellisuutta. Itseään ei kannata huijata.

exPertti kirjoitti:Jatkoa, näin oikean näppiksen äärestä. Ennen nykyistä työtä elämä alkoi olla lähellä senttien laskemista ja päivästä toiseen menemistä. Ja kituuttamista. Näitä hommia tehdessä olen kuitannut kaikki vajaukset nollaan ja pistänyt (erittäin pieniä) summia piiloonkin. Tehnyt reissun jota en varmasti normaalielämässä ikinä olisi saanut aikaiseksi tehdä.

Ja silti tämä elämäntuska.

Tämä tuntuu olevan yhdistelmä ensimmäisen maailman tuskaa, ikääntymisen pohdintaa ja Maslow tyylisiä kysymyksiä miten muuttaa merkittävästi omaa elämäänsä parempaan suuntaan. Tätä elämää on hankala lopulta muuttaa merkittävästi parempaan suuntaan järkevin ja kohtuullisin toimenpitein. Ostaisiko _isomman_ omakotitalon? Ostaisinko 70" telkkarin, kun en muka saa selvää 60". Vaihtaisinko parhaan matkapuhelimeni, mihin? Ehkäpä 450e takkini pitäisi päivittää?

Tätäkö on länsimaalaisen kulutusyhteiskunnasta viitekehyksensä saavan ihmisen kulutusähky?

Jos ei lasketa elämän todellisia ilopilkkuja, lapsiani, ja joskus hyvää mieltä tuovia pieniä asioita, kuten (typerät) erikoiskahvin valmistamisen onnistuminen tuntuu että joskus nuorena kun asui vuokrakaksiossa, oli vanhan autonrämän bensatankissa peräti 1/4 tankillista 97 oktaanista, tyttökaveri otti suihin ja pienipalkkaista työtä oli vielä 2 kk jäljellä olin onnellisempi. Jotenkin niin hienoa ja miellyttävää kuin tämä kaikki klutteri onkin ihmisen tarve jatkuvasti parantaa elämäänsä ei tunnu loputtomasti ammentavan onnellisuutta.

Tästä ei puutu kuin tosielämän Tyler Durden kaveriksi.

Tätä peilaten on mielenkiintoista seurata palstakolleegan tarpomista mahdollisimman ylihintaisen auton ostamiseksi, toisen 216 euron alelounaita sekä baristakursseja ja tietty lomamatkarehvastelua.

Älkää hätäilkö, enköhän tarjoushaukkaile jo viikon päästä taas.

urpiainen kirjoitti:Siitä kun olen yhteiskuntateorian klassikoita systemaattisemmin ja tarkemmin lukenut on toki jo vuosia ja muistini on kovin hatara, mutta silti olen aika varma, että Maslow ei sijoittanut fellaatiota tarvehierarkiansa ylimpään kärkeen.

Lisäksi mä haluaisin muistuttaa, että vaikka Jamesin auto ja Huiman illallinen ovat toki hyviä esimerkkejä aika pöyristyttävästä kerskakulutuksesta, niin kyllä palstan viimeaikojen jotenkin ravisuttavin ulostulo hedonistisen törsäilyn ja konsumeristisen pröystäilyn saralla on Gatin ylistyslaulu lasipullotetulle eliittisimalle rahvaan muovipullolitkujen sijaan.

Riemumieli kirjoitti:Nyt ei riitä rahat muuhun kuin sen ihmettelemiseen, miksi joku hajotti Vollesta (vm. 2000) toisen lampunpesijän. Lasku tulee olemaan 150 egee, omavastuu ilkivallasta 200, joten olen osallistunut hyväntekijämäisesti toisten vappujuhlintaan 150 euron edestä.

exPertti kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:

exPertti kirjoitti: Miksi haluat sen auton sitten? Haluatko ahdistua sen valintaan menevästä pohdiskelusta vai pelkästään siihen tuhlautuvasta rahamäärästä?

.

Sen hankkimisen suunnittelu ja tavoitteleminen on kivaa.

Eli haet sillä onnellisuutesi lisäämistä lyhyellä tähtäimellä vs. pitkä tähtäin? Vaikka muuta vähän ikäänkuin väititkin.