Kitinä

NuoriDaavid kirjoitti:

Vesper kirjoitti: Mutta siis Salainen Agenttini palasi reissustaan jo tiistaina. Voit hengähtää

Phew!

Oliko reissu mennyt hyvin?

Varsin mallikkaasti. Kannattaa varautua kuitenkin melkoiseen rahanmenoon, kauheasti on järjestettyä ohjelmaa joista suurin osa pitää kustantaa itse.

Sitä on sitten molemmat mukulat tänään ekaa päivää tarhassa. Poika täyttää marraskuussa 4 ja tyttö joulukuussa 2. Saas nähdä mikä on päivän tuomio..

Leila kirjoitti:Meidän kaveripiirissä on kaksi pariskuntaa eronnut hiljattain. Toinen näistä eroista on tosi sotkuinen tapaus. Vaimo-ihminen on ilmeisesti jollakin lailla henkisesti epätasapainoinen tai ainakin erittäin epäluotettava, mikä sitten johtikin eroon tällä pariskunnalla.

Tämän pariskunnan eron syistä on saatu uutta tietoa, yksi perheen lapsista ei olekaan miehen, vaan em. vaimo-ihmisellä on ollut sivusuhde, josta hän on tullut raskaaksi. Monen vuoden ajan vaimo on kuitenkin uskotellut miehelleen, että juu kyl se sinun lapsi on. Nyt asian viimein paljastuttua vaimon näkemys on se, että hittoako tuosta nyt numeroa tekemään. Jos mies on ollut lapselle isänä jo monen vuoden ajan niin miksei voisi ihan yhtä hyvin olla tästä eteenkinpäin? Mies itse on toista mieltä, hän ei näe esim. mitään syytä maksaa tämän lapsen osalta elatusmaksuja. Aika paskamainen tilanne, sillä tämän lapsen kannalta olisi varmasti parasta, jos mies pysysisi kuvioissa jonkinlaisena isäntapaisena. Miten kitinän papat tämän tilanteen näkee? Onko se biologinen isyys niin tärkeää, sillä varmasti se lapsi on rakas jos sitä on monta vuotta omanaan kasvattanut?

Meillä meni myös ekaa päivää pariin kuukauteen. Tyttö oli innoissaan ja isi sitä myötä tyytyväinen. Vaimokin on toivottovasti paremmalla tuulella, kun saavun töistä kotiin.

Leila kirjoitti:Miten kitinän papat tämän tilanteen näkee? Onko se biologinen isyys niin tärkeää, sillä varmasti se lapsi on rakas jos sitä on monta vuotta omanaan kasvattanut?

Mä varmaankin hirttäisin sen lutkan.

Edit. Liian lempeä kuolintapa. Hankkisin neljä hevosta ja repisin sen raajoista kiinnitettynä kappaleiksi.

Edit 2. Ei moista uskalla ääneen sanoa.

Leila kirjoitti:Onko se biologinen isyys niin tärkeää, sillä varmasti se lapsi on rakas jos sitä on monta vuotta omanaan kasvattanut?

Kai tuo lapsi pysyis elämässäni, mutta lapsen äiti ei.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:

Leila kirjoitti:Onko se biologinen isyys niin tärkeää, sillä varmasti se lapsi on rakas jos sitä on monta vuotta omanaan kasvattanut?

Kai tuo lapsi pysyis elämässäni, mutta lapsen äiti ei.

Saisikohan sen lutkan haastaa petoksesta oikeuteen ja kupata siltä kaikki hillot mitä ikinä voi?

Leila kirjoitti:

Leila kirjoitti:Meidän kaveripiirissä on kaksi pariskuntaa eronnut hiljattain. Toinen näistä eroista on tosi sotkuinen tapaus. Vaimo-ihminen on ilmeisesti jollakin lailla henkisesti epätasapainoinen tai ainakin erittäin epäluotettava, mikä sitten johtikin eroon tällä pariskunnalla.

Tämän pariskunnan eron syistä on saatu uutta tietoa, yksi perheen lapsista ei olekaan miehen, vaan em. vaimo-ihmisellä on ollut sivusuhde, josta hän on tullut raskaaksi. Monen vuoden ajan vaimo on kuitenkin uskotellut miehelleen, että juu kyl se sinun lapsi on. Nyt asian viimein paljastuttua vaimon näkemys on se, että hittoako tuosta nyt numeroa tekemään. Jos mies on ollut lapselle isänä jo monen vuoden ajan niin miksei voisi ihan yhtä hyvin olla tästä eteenkinpäin? Mies itse on toista mieltä, hän ei näe esim. mitään syytä maksaa tämän lapsen osalta elatusmaksuja. Aika paskamainen tilanne, sillä tämän lapsen kannalta olisi varmasti parasta, jos mies pysysisi kuvioissa jonkinlaisena isäntapaisena. Miten kitinän papat tämän tilanteen näkee? Onko se biologinen isyys niin tärkeää, sillä varmasti se lapsi on rakas jos sitä on monta vuotta omanaan kasvattanut?

Toi on sen kaltainen asia, että sitä on varmasti hyvin vaikea tietää, miten oikeasti reagoisi, jos asia tulisi eteen. Itse kyllä kovasti kuvittelen nyt, että rakastaisin lapsiani yhtä paljon kuin ennenkin. Mutta eihän sitä oikeasti voi tietää, mitä päänupissa tapahtuisi.

Leila kirjoitti:Onko se biologinen isyys niin tärkeää, sillä varmasti se lapsi on rakas jos sitä on monta vuotta omanaan kasvattanut?

Helppo vastata. On.

masa kirjoitti:Saisikohan sen lutkan haastaa petoksesta oikeuteen ja kupata siltä kaikki hillot mitä ikinä voi?

Voi yrittää, mutta todennäköinen vastaus olisi "lapsen etu." Aviomiehellähän isyys tulee kaupanpäälisenä kaikelle minkä vaimo kantaa synnäriltä kotiin, vaikka olisi mustanaamainen pentu. Se pitää erikseen kumota ja siihen asti olet elatusvelvollinen.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:

Leila kirjoitti:Onko se biologinen isyys niin tärkeää, sillä varmasti se lapsi on rakas jos sitä on monta vuotta omanaan kasvattanut?

Kai tuo lapsi pysyis elämässäni, mutta lapsen äiti ei.

Vähän jotain tuommoista itekin kelaisin tällä hetkellä. Tiedä sitten miten se idea päässä pyörisi että lapsi on pettämisen tulos.

Dumiz kirjoitti: Vähän jotain tuommoista itekin kelaisin tällä hetkellä. Tiedä sitten miten se idea päässä pyörisi että lapsi on pettämisen tulos.

Riippuu varmaan vähän siitäkin kuka oikea faija on. Jos se on naapurin Waldemar niin voisi vituttaa hieman vielä enemmän.


Toisaalta, mitenköhän paljon sitä Waldemaria vituttaa jos se kuulee että sillä on ollut lapsi muutaman vuoden josta se ei ole tiennyt mitään? Siis sekä hyvässä että pahassa.


Ei voi muuta todeta kuin että on lutkalta ehkä halpamaisin temppu mitä voin kuvitella.

Tässä voisi käydä myös niin, että vaikka lapsi "isälle" rakas onkin, niin aina sen nähdessään muistaa sen vedättyksen ja muut paskamaiset temput mitä lapsen äiti on tehnyt. Tämä sitten sitten saattaisi heijastua tunteisiin lasta kohtaan.

^Komppaan tätä. Toisaalta voisin myös hyvin kuvitella ainakin parhaani mukaan yrittäväni pysyä lapsen elämässä. Sekä lapsen että itseni takia. Vaikkakin saattaisin pienen hetken ottaa ihan sulatellakseni asiaa. Tilanne on kuitenkin se, että tässä menettää joko yhden tai kaksi tärkeää ihmistä elämästään.

Joo, en mä sitä lasta mihinkään jättäis. Itse asiassa halveksin ihmistä, joka niin tekisi.

Täytyykin poiketa lapsen puheterapiassa, kun tuo änkyttelee välillä. Mielestäni kyse on normaalista kehitysvaiheesta, mutta ei kai tuosta haittaakaan ole.

IhQ kuopus on ihan kenkähullu. Sovitutti aamulla isällään kaikki uudet tulevat kenkänsä, jotka olen ostellut tulevan talven ja ensi kesänkin jalkineiksi ja kävimme tietty ihailemassa ne peilistäkin.

Hankittiin jannulle potkupyörä toissakesänä. Nyt hain sille uuden 16" polkumankelin ilman apupyöriä. Ekaa kertaa fillarin selkään ja jannu sotkee eteenpäin kuin olisi ajanut ikänsä.

Unohtakaa apupyörävehkeiden hankinnat.

Ekat kävelyaskeleet 9kk iässä

Ekat sanat luettiin eilen 3 vuoden ja 10 kk ikäisenä. Auto, juna, äiti, mato ja me. Kirjaimet tosin on osattu jo vuoden verran..

^musulmaani

Tärkeimpänä taitona tietenkin meillä on tunnistettu miltei kaikki tavallisimmat automerkit karvan alle kolmen vuoden ikäisenä. Jannu jopa tylytti faijaansa kun ei uskonut että vastaantuleva paku oli Ford vaan väitti sen olevan volkkari ja olihan se. Ei siinä auttanut kuin vedota iän tuomiin näköongelmiin ja yskiä kämmeneen..

masa kirjoitti:Tärkeimpänä taitona tietenkin meillä on tunnistettu miltei kaikki tavallisimmat automerkit karvan alle kolmen vuoden ikäisenä. Jannu jopa tylytti faijaansa kun ei uskonut että vastaantuleva paku oli Ford vaan väitti sen olevan volkkari ja olihan se. Ei siinä auttanut kuin vedota iän tuomiin näköongelmiin ja yskiä kämmeneen..

Sama homma täällä. Oli oikeasti hauskaa kun pitkillä isä-poika reissuilla juniori oli edessä ja luetteli vastaantulevan liikennevirran automerkkejä liukuhihnalta.

Juniorin serkku tuntuu olevan jonkin sortin kiusaajatyyppi ja kiusauksen kohde tuntuu olevan meidän juniori. En tiedä mitä pitäisi tehdä kun serkku ei muuta tapojansa vaikka miten asiasta keskusteltaisiin. Nyt oli taas päiväkodissa tönässyt juniorin liukumäen laelta alas niin että oli lyönyt päänsä..

masa kirjoitti:Juniorin serkku tuntuu olevan jonkin sortin kiusaajatyyppi ja kiusauksen kohde tuntuu olevan meidän juniori. En tiedä mitä pitäisi tehdä kun serkku ei muuta tapojansa vaikka miten asiasta keskusteltaisiin. Nyt oli taas päiväkodissa tönässyt juniorin liukumäen laelta alas niin että oli lyönyt päänsä..

Puhua serkun vanhemmille? Vai kenen kanssa tästä oli keskusteltu?