Kitinä

En mä ainakaan näe tässä/tuossa ongelmaa. Kukin tavallaan.
Mutta miksei voi naida suhteen ulkopuolista vakipanoa(?) ilman jatkuvaa lahjontaa? Jos kerran vastapuolesta kyrpä/pimppa tuntuu hyvälle?

No itse olen tykännyt lahjoa myös niitä hoitoja, silloin aikoinaan. Ihan vaan siksi että kivoille ihmisille on kiva antaa kivoja asioita. Ei siinä sen kummempaa.

Itse en niinkään välitä lahjojen saamisesta ellei tosiaan ole joku varsin osuva, ja niitä on eteen joskus sattunut ihan seksisuhteessakin. Mieheltä olen saanut vihkisormuksen ja kellon (ainoa koru ja asuste mitä käytän), muut lahjansa sitten sitä tarkasti kohteeseensa osuvaa shittiä.

Mulla on silti korulaatikko täysi, aika kalliitakin koruja. Ne on kaikki broidin ostamia. Eiku yksi on sen ensirakkauteni antama dimandisormus, jota en käytä, mutta muistona säilytän.

Mutta siis, miksi lahjojen antamisessa tai vastaanottamisessa olisi jotain outoa saati tuomittavaa.

Näkisin että tämä ketju kaipaisi nyt PetriFB:tä kertomaan totuuksia teille syntisille!

En mäkään tarkoittanut sanoa etteikö joku saisi toimia noin jos se hyvältä tuntuu. Itsestä ei vaan tuntuisi.

RP kirjoitti:Ihan vaan siksi että kivoille ihmisille on kiva antaa kivoja asioita. Ei siinä sen kummempaa.

Oot kyllä mun synnärillä erotettu kaksoissisko.

Kivoja ihmisiä ei oo olemassa!

Kivoja asioita ei ole olemassa!

Joo, nyt vain murehtimaan, niin odotettavissa oleva elinikä laskee kuin lehmän häntä.

Boner kirjoitti:

Dumis kirjoitti:mutta jos tahalleen hajoittaa kumppaniaan ja siinä samalla sitten luo perheeseen paskan ilmapiirin, niin kyllä mun kirjoissa silloin on kusipää.

Sama pätee siihen suhteen ulkopuoliseen tyyppiin. Siis siihen joka lähtee ukkomiehen/rouvan kanssa panemaan tietäen faktat.

Mulla on vähän hankaluuksia tämän kanssa. Kuten tässä on todettu, suhteita on monenlaisia ja niissä on erilaiset sopimukset sopivista käyttäytymistavoista. Niitä ei oikein ulkopuolinen voi tuntea. Muutenkaan ulkopuolisen on aika vaikea sanoa, missä tilassa toisen suhde kulloinkin on. Näistä syistä olisin kyllä jotenkin päätymässä siihen, että kyllä koko vastuu on sillä suhteessa olijalla, joka päättää suhteen ulkoiseen touhuun mukaan lähteä. Minusta suhteen ulkopuolisen tyypin paheksunnassa on vähän sellainen viktoriaaninen itsenäisten naisten paheksunnan maku, vaikka Boner ansiokkaasti korostikin kantansa sukupuolisitoutumattomuutta. Ja lisäksi synninpäästöni kolmansille osapuolille ei nähdäkseni ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että esimerkiksi omalle identiteetilleni on ollut aika keskeistä se, etten moiseksi ulkopuoliseksi tyypiksi lähde.

Ja mitä lahjoihin tulee, niin minusta tuollaiset pikkuasiat, olivatpa kuinka ankkalinnamaisia tahansa, kuten matkoilta tuodut hajuvedet, suklaat, kukat ja jopa timanttisormustasoa vaatimattomammat korut jne. ovat ihan mukavia piristyksiä arkipäivään, vaikka ei kovin vakiintunut suhde olisikaan. Lisäksi ne ovat heterosuhteissa aika tasa-arvoisia siinä mielessä, että niitä voivat ostella niin mies kuin nainenkin.

Suhtautuisin paljon suuremmalla varauksella tuollaisiin viikonloppureissuihin. Niissä on helposti joku sellainen epäsymmetrinen valta-asema, joka on minusta vähän kummallinen, ja joka tuo tosiaan kuvaan jonkinlaisen seuralaispalvelumeiningin. Kiinnostaisi tietää onko esim. Exsu, joka viikonloppureissulle oli kepeästi lähdössä, ollut myös valmis itse järjestämään vastaavia satunnaisille tapaamisilleen. Pitäisin niitä luonnollisempina vähän vakiintuneemmassa seurustelusuteessa. No, ehkä minä olen vain tällainen epäromanttinen tylsimys, joka kammoaa liian kliseisiä sukupuolirooleja nähden niitä sielläkin, missä niitä ei oikeasti ole.

urpiainen kirjoitti: kyllä koko vastuu on sillä suhteessa olijalla, joka päättää suhteen ulkoiseen touhuun mukaan lähteä

Mä en pysty olla samaa mieltä millään. Minusta varattujen vokottelussa on jotain sellaista ilkeyttä ja itsekkyyttä, jota vaan en pysty käsittämään koskaan. Varsinkin kun on tiedossa tapauksia että ensin hypätään tietoisesti varatun sänkyyn ja sitten juorutaan asia varatun puolisolle.

Toki suhteessa olijalla on suurin vastuu tekemisistään, mut hei. Et usko kuinka helppoja panoja pitkään parisuhteessa olleet naiset ovatkaan. Joskus tuntuu että niiltä saa helpommin, kuin sinkuilta!

Tunnustan kyllä itsekin sekaantuneeni varattuihin, mutta paljon usemmin olen antanut varatulle pakit, kuin hypännyt sänkyyn sen kanssa, ja varsinkin jos se on ollut perheellinen. Jotenkin se tieto siitä, että saattaa olla aiheuttamassa lapsiperheen hajoamista, ei kiihota niin paljon että panot maistuisi.

Ja kyllä. Em. asiat ovat tapahtuneet sinkkuna ollessani.

urpiainen kirjoitti:Ja mitä lahjoihin tulee,

Tämä asia alkoi huvittamaan minua, kun tuumailin lahjojen antamista suomessa ja brasseissa. Täällä se on ok, mutta brasseissa kun katseli vanhempien suomalaismiehien paikallisten tyttösten tavaralahjontaa, ei voi kuin nauraa ajatukselle, että suomessa tehtynä homma on ok, mutta brasseissa tehtynä homma on paikallisten köyhyyden törkeää hyväksikäyttöä.

Boner kirjoitti: Minusta varattujen vokottelussa on jotain sellaista ilkeyttä ja itsekkyyttä, jota vaan en pysty käsittämään koskaan. Varsinkin kun on tiedossa tapauksia että ensin hypätään tietoisesti varatun sänkyyn ja sitten juorutaan asia varatun puolisolle.

Mä oon ollu siinä uskossa, että varatut joutuvat itse hoitamaan sen vokottelupuolen.

Mä oon tässäkin asiassa sitä mieltä, että jokainen kantaa vastuun omasta elämästään, eikä vastuuta omasta parisuhteestaan voi myöskään vierittää ulkopuoliselle.
Vastaavasti en tuomitse toisten valintoja. Tehköön kukin niinkuin parhaakseen näkevät. Pitkissä suhteissa elämäntilanteet ja -näkemykset ehtii muuttumaan monta kertaa ja jokainen joutuu pohtimaan mitä kukin pitää tärkeänä. Kaikilla se ei ole se kuka panee ketä.

Vagabondo kirjoitti: Mä oon ollu siinä uskossa, että varatut joutuvat itse hoitamaan sen vokottelupuolen.

Eikö se ollutkaan kaikille selvää, että monia sinkkunaisia kiinnostaa varatut miehet?

No voi olla että naiset vikittelee varattuja miehiä, mutta varatut miehet sinkkuja naisia. Tasapaino.

Muistaakseni en ole vikitellyt varattuja miehiä (tosin olen, mutta en ole tiennyt siitä että on ns. taken), mutta niitä varattuja vikittelijoitä onkin sitten semmonen kasa, että jos sen yhdistää Bonerin kokemuksiin niin.... ei tässä maailmassa taida uskollisia naisia/miehiä ollakkaan ;)

RP kirjoitti:niitä varattuja vikittelijoitä onkin sitten semmonen kasa,

Onon ja ihan helvetin paljon omissakin tuttavapiireissäni. Varmaan 90% miehistä.

Mitä korujen lahjoitteluun tulee, niin johan siitä osasi Marilyn laulaa:

The French were bred to die for love
They delight in fighting duels
But I prefer a man who lives
And gives expensive jewels
A kiss on the hand may be quite continental
But diamonds are a girl's best friend
A kiss may be grand but it won't pay the rental
On your humble flat, or help you at the automat
Men grow cold as girls grow old
And we all lose our charms in the end
But square cut or pear shaped
These rocks don't lose their shape
Diamonds are a girl's best friend

Mähn olen suorastaan magneetti, kun puhutaan varattujen miesten vikittelyistä. Ehkä musta huokuu joku ei-se-kerro-vaimolle-feromoni.

urpiainen kirjoitti:Ja mitä lahjoihin tulee, niin minusta tuollaiset pikkuasiat, olivatpa kuinka ankkalinnamaisia tahansa, kuten matkoilta tuodut hajuvedet, suklaat, kukat ja jopa timanttisormustasoa vaatimattomammat korut jne. ovat ihan mukavia piristyksiä arkipäivään, vaikka ei kovin vakiintunut suhde olisikaan. Lisäksi ne ovat heterosuhteissa aika tasa-arvoisia siinä mielessä, että niitä voivat ostella niin mies kuin nainenkin.

Tuliaiset ja satunnainen lahjonta onkin eri juttu

On aika vaikeasti määriteltävissä missä kohtaa tuo menee naurettavuuksiin, mutta kyllä sen sitten tietää kun se menee. Been there.

Vesper kirjoitti:Mähn olen suorastaan magneetti, kun puhutaan varattujen miesten vikittelyistä. Ehkä musta huokuu joku ei-se-kerro-vaimolle-feromoni.

Ymh, etkös sä juuri kertonut?

Manaaja kirjoitti:

Vesper kirjoitti:Mähn olen suorastaan magneetti, kun puhutaan varattujen miesten vikittelyistä. Ehkä musta huokuu joku ei-se-kerro-vaimolle-feromoni.

Ymh, etkös sä juuri kertonut?

Ai kaks vuotta sitten? Joo, kerroin.

Pahoittelen epätarkkaa ilmaisuani. Juuri = nimenomaan tuossa yhteydessä, en siis viitannut aikaan tuolla vaan siihen että eikös niiden feromonien pitäis nimenomaan viestittää päinvastaista.

Manaaja kirjoitti:Pahoittelen epätarkkaa ilmaisuani. Juuri = nimenomaan tuossa yhteydessä, en siis viitannut aikaan tuolla vaan siihen että eikös niiden feromonien pitäis nimenomaan viestittää päinvastaista.

Ehkä tähän pätee se ei kerta homoa tee-kortti.

^ Nyssä annat sellasen kuvan jo että varattujen polkeminen ois ihan normipäivää. Hys!

Manaaja kirjoitti:^ Nyssä annat sellasen kuvan jo että varattujen polkeminen ois ihan normipäivää. Hys!

En mä sitä käräytettyäkään polkenut.

Vesper kirjoitti:

Manaaja kirjoitti:^ Nyssä annat sellasen kuvan jo että varattujen polkeminen ois ihan normipäivää. Hys!

En mä sitä käräytettyäkään polkenut.

Emmä tiedä. Ei pitäis olla, ellei sit vaan oo joku täys nymfo, jonka on pakko panna useita kertoja vrk. Ja jos se oma puolisko ei ihan joka kertaan taivu..

En hyväksy pettämistä. Olen edellisessä suhteessa pettänyt, ihan vaan surutta ja toisen tunteista piittaamatta. Olin törkeä ja sikamainen. Nykyään en vois kuvitellakaan moista.. Tosin nykyinen mieskin on täys 10 (toivottavasti se ei petä mua!)