NuoriD kirjoitti:huima kirjoitti:Vagabondo kirjoitti:Puolustusvoimathan tyhjentää vanhoja varuskunta-alueita. Valtio voisi muuttaa niitä pakolaiskeskuksiksi. Kaikki tarvittavat toiminnot vaatetuksen, ruuan ja majoituksen suhteen valmiina. Pakolaisille voitaisiin vielä järjestää liikunta, työ ja suomenkielen harjoituksia firman tutuilla metodeilla. Täysylläpito kohtuu hinnalla, eikä voitaisi valittaa syrjinnästä, kun suurin osa Suomen miehistä on käynyt saman läpi
Toihan on mainio idea.
Firmakin saisi pidettyä kalustoa hyvässä kierrossa.
Kaikki voittaisivat.
Tai jos saman tien annettaisiin jokaiselle taistelijan peruskoulutus. Kohta Suomen armeija olisi Euroopan vahvin!
Ainakin somalit palaisivat tod.näk. koulutettuina Somaliaan perustamaan uuden sotilasjuntan...
Mutta se perusongelmahan on ja pysyy, jota olen tässäkin ketjussa toistellut, että väärinkin perustein maahan tulleita ei tiettyihin paikkoihin voi palauttaa, ja jos näitä ihmisiä halutaan pitää kaidalla tiellä ja noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, ei perheenyhdistämisiä oikein voi lopettaa. Erityisen paljon tämä tilanne varmasti pännii ihmisiä, jotka tekevät töitä asian parissa, ja Halla-aho kumppaneineen ei edes yritä löytää ratkaisua näihin konkreettisiin ongelmiin, koska hän keskittyy vain luomaan mielikuvaa siitä, miten vihreät naiset väen vängällä haluavat Suomeen värillisiä ihmisiä, ottamatta selvää totuudesta.
Tästä keskustelusta tuli mieleeni myös eräs tapaus jokin aikaa sitten, kun päädyin vahingossa kahvilassa kuulemaan keskustelun jota ei ollut minun korvilleni tarkoitettu. Istuin yksin naapuripöydässä, joten oli mahdotonta olla kuulematta koko keskustelua. En ainakaan löytänyt kuvausta kyseisestä keskustelusta täältä kitinästä, vaikka muistelin sellaisen kirjoittaneeni, joten ilmeisesti koin epäsopivaksi kertoa täällä minulle kuulumattomasta keskustelusta. Tuo Vagabondon varuskunta-alue -ehdotus palautti sen kuitenkin mieleeni ja sai minut muuttamaan mieltäni kertomisen suhteen, koska kyseisestä keskustelusta seurasi omassa mielessäni ihan mielenkiintoinen ajatusketju.
Keskusteluun osallistui kolmen ison kaupungin (ei naapureita) kotouttamistoimien toteutukseen/suunnitteluun sekaantunutta henkilöä, kaksi nuorta suomalaista ja yksi nuorehko maahanmuuttaja. Keskustelu alkoi siitä, kun suomalaiset pohtivat, minkä kansalaisuuksien edustajia täällä yleensäkään pitäisi kotouttaa, ja olivat pokkana sitä mieltä, ettei esim. venäläisiä tarvitse, koska heitä on täällä niin paljon. Maahanmuuttaja totesi, että hänen näkökulmastaan sitä tärkeämpää toimiva kotouttaminen on, mitä suuremmasta väestöryhmästä on kyse. Suomalaiset mukautuivat tähän käsitykseen hieman vastahakoisesti, heitä kiinnostivat enemmän afgaanien ja somalien kotouttamistoimet. Seuraavaksi sitten pohdittiin millä tavalla tätä kotouttamista oikein pitäisi tehdä, ja taas suomalaiset alkoivat intoilla, tällä kertaa siitä, miten somaleja voisi viedä vanhainkoteihin, koska heidän kulttuuriinsa kuuluu vanhusten kunnioittaminen. Maahanmuuttaja totesi, että yhteisen kielen puute saattaisi luoda aikamoisia ongelmia tämän suunnitelman toteuttamisessa. Suomalaiset eivät kuitenkaan antaneet periksi. Tässä vaiheessa keskustelua poistuin kahvilasta, joten en tiedä miten se jatkui, mutta kyllä tuosta aika karmaisevan kuvan sai suomalaisesta pakolaispolitiikasta. Suomessa asuu yli 100 000 ulkomaalaista, ja kotouttamismallit ovat tuolla tolalla.
Itselleni kuitenkin jäi mieleen ajatus siitä, että paikalla ollut maahanmuuttaja oli niin hyvin perillä tosiasioista juuri koska hän itsekin oli maahanmuuttaja, jolla varmasti nämä kielitaito- ja kotouttamistarvekysymykset olivat itselläänkin olleet ajankohtaisia. Siitä sitten syntyi ajatus, että parhaiten kotouttamistoimien suunnittelu luonnistuisi ihmisiltä, jotka itse ovat kotoutuneet hyvin, koska he tietävät miten se onnistuu. Toisaalta myös huonosti kotoutuneilta olisi mahdollista saada tietoa siitä, mitä he itse olisivat tarvinneet, jotta tilanne olisi toinen. Niinpä mietinkin, että ensimmäinen rikosoikeudellinen tuomio voisi ehdollisen tuomion sijaan olla määräaikainen sijoittaminen laitokseen, jossa rikoksiin sortuneiden maahanmuuttajien voimin mietittäisiin keinoja maahanmuuttajarikollisuuden ehkäisyyn. Joukosta löytyisi väkisinkin ennemmin tai myöhemmin yksilöitä, joilla olisi ihan toteuttamiskelpoisia ideoita. Tällaisen systeemin toteuttaminenkin olisi mahdollista jollain korvessa olevalla tyhjällä varuskunta-alueella. (Ja jotta kyseessä ei olisi syrjintä, samaan paikkaan voisi passittaa myös rikollisen uransa aloittaneita isänmaan toivoja.)
Eivät. Syyt harkitsemattomuudelle tuskin kuitenkaan liittyvät kustannuksiin, vaan lasten syömistottumusten ohjaamiseen kansantaloudelle edullisempaan suuntaan. (Eikä kyseisestä kunnasta sitäpaitsi löydy mäkkäriä, hesekin on vasta parivuotias...)
