Tekeekö raha onnelliseksi
Joo, mutta avioliiton kesto taas korreloi melko hyvin talousvaikeuksien puuttumiseen.. kuten totesin, yleisimmät riidanaiheet ovat raha ja seksi.Zeb kirjoitti:Jos muistan oikein niin onnellisuustutkimuksissa (jotain mitä lie kyselytutkimuksia, ei ollut ees antureita päässä!) ainoat kaksi selkeästi onnellisuuteen positiivisesti korreloivaa tekijää olivat pysyvä parisuhde/avioliitto ja uskonnollisuus.
-
- Kitisijä
- Viestit: 7640
- Liittynyt: 15.08.2005 0:29
Noista rahaan auttaa raha ja seksiin tuo Zebin uskonnollisuus -> onnellisuuden tuottavaan kolminaisuuteen tarvitaan siis rahaa, parisuhde ja uskonnollisuutta.Tix kirjoitti:Joo, mutta avioliiton kesto taas korreloi melko hyvin talousvaikeuksien puuttumiseen.. kuten totesin, yleisimmät riidanaiheet ovat raha ja seksi.Zeb kirjoitti:Jos muistan oikein niin onnellisuustutkimuksissa (jotain mitä lie kyselytutkimuksia, ei ollut ees antureita päässä!) ainoat kaksi selkeästi onnellisuuteen positiivisesti korreloivaa tekijää olivat pysyvä parisuhde/avioliitto ja uskonnollisuus.
Vadim jo heittikin kausaliteetin peliin. Todetaan kuitenkin nimenomaan rahan _lisääntymisen_ lisäävän onnellisuutta. Pelkkä rahan olemassaolo ei tee samaa. Kertapotin ilo saattaa sulaa nopeastikin, mutta tasaisesti lisääntyvä materia auttaa pysymään onnellisuuden lisäämisessä. Mikäli materia ei havaittavasti lisäänny, materia alkaa vähitellen menettää onnelliuutta tuottavaa vaikutustaa. Tämä selittää miksi tasaisen rikkaat tai äkkirikkaat voivat olla hyvinkin onnettomia. Kannattaa siis tähdätä tasaisesti kasvavaan kulutukseen.
Ehdottomasti kyllä. Jos minulla olisi runsaasti enemmän rahaa käytettävissä, pystyisin käyttämään huomattavasti enemmän energiaa Maslowin tarvehierarkian korkeimman tason tarpeiden tyydyttämiseksi. Tavoitemallina voisin pitää eksentristä 1800-luvun englantilaista loordia, jolla hyvin toimiva palveluskunta ja muutama nätti piika.
Tasan ei mene muumit kanootissa.
Jos mulla olis sen verran rahaa että saisi nykyisellä elintasolla maksettua kaikki laskut, ostettua ruokaa ja bensaa tekemättä helvetisti ylitöitä selvitäkseen niin väittäisin että raha olennaisesti vähentäisi mun stressiä, parantaisi jaksamista ja antaisi enemmän vapaa-aikaa. Olisin onnellisempi.
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
Tämä tieto teki minut onnettomaksi. Käsittämätöntä, miten joku mielikuvitusolentoihin uskominen lisäisi ihmisen onnellisuutta.Zeb kirjoitti:Jos muistan oikein niin onnellisuustutkimuksissa (jotain mitä lie kyselytutkimuksia, ei ollut ees antureita päässä!) ainoat kaksi selkeästi onnellisuuteen positiivisesti korreloivaa tekijää ---uskonnollisuus.
Toivon, että hihhulit vain valehtelevat. EIvät uskalla myöntää olevansa onnettomia, ettei Jumala iske salamalla.
Nääh. Kyse on, kuten yleensäkin, siitä, että paitsi sotket selvää asiaa venkoilulla niin myös pistät vielä paremmaksi briljeeraamalla pseudo-akateemisilla heitoilla - jotka vain sattuvat menemään täsmälleen väärin tukien juuri sitä kantaa, jota koetat vastustaa. Itse asiastahan olen vaihteeksi kanssasi varmaan aika samaa mieltä. Ajattelin vain huomauttaa keisarin uusista vaatteista ennen kuin joku piruparka oikeasti vaikuttuu höpinöistäsi koskien kausaaliväitteiden statusta. "Raha tekee onnelliseksi" on vähän samankaltainen kausaaliväite kuin "tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää" tai "kuiva keli ehkäisee liikenneonnettomuuksia".EveryWoman kirjoitti:Kyse on käsitteenmäärittelystä, kuten yleensäkin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Tuntemissani uskovaisissa on kahta sorttia. Niitä jotka ovat onnellisia ja kiittävät aidosti sydämestään jumalaa vaikkapa perheestä jne. ja sitten on niitä karmeimpia lastensuojelutapauksia, henkisen väkivallan uhreja ja mielenterveysongelmaisia.NuoriDaavid kirjoitti:Toivon, että hihhulit vain valehtelevat. EIvät uskalla myöntää olevansa onnettomia, ettei Jumala iske salamalla.
Mutta esim. moni vanki joka tulee uskoon, muuttuu oikeasti toisenlaiseksi. Jonkinlaisen sisäisen rauhan löytäminen, vaikka se perustuisi satuolentoihin, on varmasti onnellisuutta lisäävä tekijä.
Tämähän onkin ollut juuri se argumentti, jolla tuo onnellisuustutkimusten tulos on pyritty kumoamaan: Uskovat eivät katso sopivaksi myöntää olevansa onnettomia uskovaisuudestaan huolimatta. Mene ja tiedä, onnellisuutta on kai vaikeaa mitata objektiivisesti.NuoriDaavid kirjoitti:Tämä tieto teki minut onnettomaksi. Käsittämätöntä, miten joku mielikuvitusolentoihin uskominen lisäisi ihmisen onnellisuutta.Zeb kirjoitti:Jos muistan oikein niin onnellisuustutkimuksissa (jotain mitä lie kyselytutkimuksia, ei ollut ees antureita päässä!) ainoat kaksi selkeästi onnellisuuteen positiivisesti korreloivaa tekijää ---uskonnollisuus.
Toivon, että hihhulit vain valehtelevat. EIvät uskalla myöntää olevansa onnettomia, ettei Jumala iske salamalla.
Sovellan tähän kaksifaktoriteoriaa; raha on ns. hygieniatekijä, jonka puute voi aiheuttaa tyytymättömyyttä, mutta tämän puutteen poistaminen/poissaolo ei sellaisenaan saa aikaan onnellisuutta. Ja toisaalta, mitä enemmän rahaa jollakin on, sitä vähemmän sen lisäyksestä on asianomaiselle iloa. Tätä kautta saatiinkin sitten linkki sinne Maslowin tarvehierarkian korkeamman asteisiin tarpeisiin.
Don't Panic!
Luulisin, että osa uskovaisista on ihan tyytyväisiä, kun eivät muuta ymmärrä. Nykyään vähemmistökulttuuri, mutta kuitenkin niin iso, että sinne voi upottautua muuta maailmaa näkemättäkään. Ainakin jos on niihin piireihin syntynyt ja siellä kasvatettu. Uskovaissukujen ulkopuolelta aikuisena uskoon tulijoita en oikein ymmärrä. Lyhyesti sanoen puuttuu yleissivistys, rehellinen uteliaisuus maailmasta ja omaksuttavan maailmankuvan moraalin miettiminen.Zeb kirjoitti:Tämähän onkin ollut juuri se argumentti, jolla tuo onnellisuustutkimusten tulos on pyritty kumoamaan: Uskovat eivät katso sopivaksi myöntää olevansa onnettomia uskovaisuudestaan huolimatta. Mene ja tiedä, onnellisuutta on kai vaikeaa mitata objektiivisesti.NuoriDaavid kirjoitti:Tämä tieto teki minut onnettomaksi. Käsittämätöntä, miten joku mielikuvitusolentoihin uskominen lisäisi ihmisen onnellisuutta.Zeb kirjoitti:Jos muistan oikein niin onnellisuustutkimuksissa (jotain mitä lie kyselytutkimuksia, ei ollut ees antureita päässä!) ainoat kaksi selkeästi onnellisuuteen positiivisesti korreloivaa tekijää ---uskonnollisuus.
Toivon, että hihhulit vain valehtelevat. EIvät uskalla myöntää olevansa onnettomia, ettei Jumala iske salamalla.
On kyllä paljon uskiskotiin syntyneitä, jotka alkavat kipuilla uskonnon takia pahasti. Kenties ovat samoista geeneistä huolimatta sittenkin vanhempiansa fiksumpia tai avarakatseisempia ihan luonnostaan? Sitten eivät jaksa.
Esmes. Huitsinnevadassa näkee niitä juttuja.
Vaikka tämä:
http://huitsinnevada.info/foorumi/index ... pic=3750.0
Huitsinnevadan uskontotopicit tässä:
http://huitsinnevada.info/foorumi/index.php?board=7.0
-
- Kitinän väärinkäyttäjä
- Viestit: 196
- Liittynyt: 19.02.2008 1:15
- Paikkakunta: Varsinainen Suomi
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Nyt tajusin vielä aiempaakin paremmin, mikä ongelma tässä meidän kommunikaatiossamme on: sinä selvästi oletat minun pyrkivän luomaan itsestäni jotenkin "akateemista" kuvaa - ehkä siksi, että sinun maailmankuvasi mukaan se on jotakin kaikkien ihmisten mielestä oletusarvoisesti tavoiteltavaa (tai sitten jostain aivan muusta syystä). Ja kun minä tosiasiassa pyrin valitsemaan kansantajuisen esitystavan akateemisen yli milloin suinkin mahdollista, seuraa tällaisia söpöjä väärinkäsityksiä.urpiainen kirjoitti:Nääh. Kyse on, kuten yleensäkin, siitä, että paitsi sotket selvää asiaa venkoilulla niin myös pistät vielä paremmaksi briljeeraamalla pseudo-akateemisilla heitoilla - jotka vain sattuvat menemään täsmälleen väärin tukien juuri sitä kantaa, jota koetat vastustaa.EveryWoman kirjoitti:Kyse on käsitteenmäärittelystä, kuten yleensäkin.
Raha tekee onnellisemmaksi on minulle enisijaisesti arkikielen lause, sinulle tieteellinen tutkimusväittämä. Minä käsittelen sitä arkikielen lauseena (aukikirjoitettuna kuten jo aiemmin esitin), ja huomautan ettei raha itsessään oikeastaan takaa mitään. Sinä taas, kuvitellessasi minun lausunnollani loukkaavan edustamasi Väärinymmärretyn Akateemisen Tutkijaeliitin käsienheilutteluja (sitä ainoaa, joka sinulle näyttäisi olevan pyhää - ja kuinkas muuten olisivat pienet uskontovertaukset tähän kohtaan, pannaanko pakettiin?), ryntäät paikalle käyttämään hyväksesi oivan tilaisuuden korostaa kuinka paljon enemmän lukeneisuuspointseja sinulla itselläsi oikein olikaan.
Harmi vain, että - aivan kuten jo linkittämässäsi ketjussakin taisin mainita - meistä ainoa joka tuota lukeneisuuden, sivistyneisyyden ja akateemisuuden ylivertaisuusajatukselle perustuvaa röyhentelytanssia tanssii, olet sinä itse.
Äsken vielä rinnastit sen fysiikan lakeihin, vieläpä samassa postauksessa jossa yritit käydä briljeeraamaan ajattelusi akateemisuudella.Ajattelin vain huomauttaa keisarin uusista vaatteista ennen kuin joku piruparka oikeasti vaikuttuu höpinöistäsi koskien kausaaliväitteiden statusta. "Raha tekee onnelliseksi" on vähän samankaltainen kausaaliväite kuin "tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää" tai "kuiva keli ehkäisee liikenneonnettomuuksia".
No, tämä meni jo hieman paremmin, mutta ei kuitenkaan osu maaliin ainakaan oman näkemykseni mukaan. Jos yritän yksinkertaistaa, niin osatakseen olla onnellinen ihmisellä tulisi olla ominaisuusrypäs A. Kun ihminen, jolla A on, saa riittävän määrän rahaa, se saattaa tiettyyn rajaan asti mahdollistaa hänen tulemisensa aiempaa onnellisemmaksi. Mutta jos ihminen, jolta puuttuu A, saa rahaa, se ei mahdollista oikeastaan muuta kuin lyhytaikaisen mielihyväntunteen, tai kuluttamisen kautta näiden sarjan, joka kuitenkin omassa sanakirjassani on onnellisuuteen verrattuna varsin erilainen juttu. A myös vaikuttaa siihen keinovalikoimaan, jota henkilö on taipuvainen hyödyntämään rahaa saadakseen. Niinpä veikkaan, että tietyillä tavoilla rikastuneet eivät ole kokeneet olettamaasi rahan onnea tuovaa vaikutusta, mutta saattavat toisaalta olla taipuvaisia viestimään ympäristöönsä päinvastaista, kun taas toisilla tavoilla rikastuneet saattaisivat sanoa olleensa onnellisia ennen rikastumistakin. Ja sitten on se osa ihmisistä, jonka elämänlaatu on noussut rahan tasaisen lisääntymisen seurauksena, mikä ei varsinaisesti pitkäkestoisesta onnellisuudesta kerro mitään, mutta on kuitenkin omiaan kallistamaan ihmisten määritelmiä oman onnellisuutensa tasosta myönteiseen suuntaan (tietysti tuokin tunne voidaan määritellä onnellisuudeksi, mutta itse en sitä määritelmää allekirjoita). Lopputuloksena, jos asiaa tutkitaan muuttujina yksinomaan rahan määrä ja itse ilmoitettu onnellisuus, saadaan sekavaa puuroa joka ei kerro mistään mitään.
Liikenneonnettomuusriskiä sen sijaan voivat ihan kaikenlaiset ihmiset vähentää samalla tavalla, ja keuhkosyöpäriskiä samoin (siis vaikka lähtökohtaisissa riskitasoissa onkin eroja).
Olen onnellinen puolestasi, eikä se maksanut minulle mitään. Eli toistenkin raha voi tehdä onnellliseksi.BettyB. kirjoitti:Kimmen kirjoitti:Rahan kuluttaminen tekee ainakin onnelliseksi. Esimerkkinä tulee mieleeni eräs hyvä ystäväni, joka kerta toisensa jälkeen tuntuu olevan onnesta soikeana jos shoppaillessa on tarttunut mukaan uudet kengät tai vaikkapa käsilaukku.
Ps. ostin eilen laukun, olen siis onnellinen!
Älä löi! En ole hurrit!