JIIIHAAA!! Jokohan olis tokaks viimeinen postaukseni Kityyn?
EveryWoman kirjoitti:Gattaca:
a) vastavuoroisuutta: vastataan toisen kysymyksiin kunnolla, vaikka ne olisivatkin itselle turhan oloisia, eikä käytetä uudelleen niitä argumentteja jotka opponentti on kumonnut (= ei jankuteta),
Sulla on tuossa PIKKU virhe.
Käsität, että jos LUULET, että olet kumonnut toisen argumentit, ne on absoluuttisesti kumottu. Mikä NARSISTINEN itsetärkeys sinulla! Petrikin on "kumonnut" minun argumenttini monta kertaa, omasta uskonnostaan käsin. Minä taas LUULEN, että olen kumonnut kaikki sinun argumenttisi (I might be wrong, i might be right), joten on helvetin turha jatkaa.
Ero on siinä, että minä käsitän, että sinun argumenttisi ovat päteviä sinun näkökulmastasi, sinä taas kuvittelet olevasi Jumala ( tai hänen "nöyrä palvelijansa") ja sinun näkökulmasi absoluutti. Minä olen vain Jumalasta Seuraava
So Easy kirjoitti:Gattaca, jos kenelle tahansa psykologian ammattilaiselle näytettäisiin minun edellinen viestisi sinulle ja sitten sinun vastauksesi siihen, olisi diagnoosi aina sama: elät harhassa. Kokeillaanko?
Tuo on itsestäänselvää.
Mutta miksi kuvittelet, että koulutettu pingviinipsykologi omaisi riittävän syvyyden tai hänen koulutuksensa antaisi kyvyn arvioida minua??
Etkö tajua, että joka ainoaa systeemin rakenteiden yli näkevää neroa on pidetty hulluna tai harhaoppisena? Buddha, Jeesus, Galilei, Bruno, Kepler, Mozart jne..
Nykyaika on pysähtynyt, palvoo noita vanhoja, Enemmän ja sivistyneempiä ihmisiä kuin koskaan ennen, suhteessa vastaavia "neroja" pitäsi olla satoja tuhansia. Mutta nykyään ei uskota että neroja olivat muut kuin nuo vanhat. Nykymaailma on menettänyt uskon itseensä.
Ei mitään jumalallista noissa vanhoissakaan, ikonosoitu vain jotta tavikset ei ottaisi vastuuta ajatuksistaan, korotettu erilleen ryhmäkuvaa pilaamasta.
Ja nyt varmaan ajattelet, että minä olen hullu, ja jokainen hullu ei ole nero.
Mutta jotkut ovat. Ja minä en voi mitään sille, että ajattelen niinkuin ajattelen.
Ja minä en ole joissakin asioissa nähnyt ajatuksiani ylitettävän, Eihän sinullakaan viimeaikoina ole perusteluihini ollut mitään muuta sanottavaa kuin tuo hulluksi väittäminen. Heikkoa. Sinä vaan pikkujätkä pelkäät paskasi puolesta.
Mitä minä ihmettelen, on että kaltaisesi tyhmä rahvas, joka kuitenkin tottelee auktoriteetteja ja ylhäältä annettuja malleja, ei oikean neron edessa polvistu.
No joo liian kopeasti sanottu minulta. Ja tällä kertaa oikeasti VITSI.
Mutta oireellista, että mielipiteisiin Kityssä ei useinkaan oikeasti vastata, heitetään vaan hätääntynuttä "samaa vanhaa paskaa"- ja "luuseri" -syytöstä
So Easy kirjoitti:
Minulle ei kuitenkaan makseta tästä mitään, ja kun, kuten EW:kin tuossa totesi, sinun tarkoituksesi ei tunnu olevankaan asiallinen keskustelu vaan lähinnä kai teini-iässä riehumatta jääneiden angstien purkaminen, niin saat minun(kin) puolestani tehdä sen jossain muualla.
Murrosiän kapinallisuus on parempi toteuttaa vasta nelikymppisenä, jolloin oikeasti se mitä tietää ja sanoo, ei ole vain tyhmän ja tietämättömän kersan höpinöitä.
--------
So Easy kirjoitti:
Ihmisen onnellisuus ON itsensä toteuttamista. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, päättyykö ihmisen elämä nyt sitten vaikkapa marttyyrikuolemaan vai autuaana omassa sängyssä nukkuen. Taas näitä aivan tyrmistyttäviä loogisia virheitäsi, joita et todellakaan tekisi, JOS olisit niin älykäs kuin millaisena tunnut itseäsi pitävän. Totta puhuen annat itsestäsi älyllisesti varsin keskinkertaisen kuvan.
Se, että sanot että joojoo toteutat itseäsi mutta et voi olla onnellinen kun olet ristiriidassa maailman kanssa, kertoo nimenomaan siitä, että ET kokonaisvaltaisesti toteuta itseäsi. Se, että muu maailma näin rajoittaa onnellisuuttasi, kertoo siitä että olet siitä riippuvainen. Ei sinun tarvisi olla. Mutta tuolla nykyisellä toiminnallasi et kyllä tule kasvamaan ihmisenä, toteuttamaan kokonaisvaltaisemmin itseäsi, etkä siten vapautumaan riippuvaisuudestasi muusta maailmasta. Eikö tähänastinen elämäsi ole tätä muka vielä riittävän vahvasti todentanut?
Ongelma on se, että sinunkaltaisesi ihmiset SEISOVAT TIELLÄ, jos yritän toteuttaa itseäni.
Etkö muka tee sitä nytkin? Ja muillakin asenteillasi? Joihin toivot minun yhtyvän.
Onnellisuuden olen nyt saavuttanut, sillä lailla että en välitä paskaakaan teistä tai sinusta. Jos kuolisin tähän paikkaan? So what?
So Easy kirjoitti:
Ja oikeesti, jos "filosofian myyttien murskaaminen" todella on ollut yksi keskeisimpiä tavoitteitasi elämässäsi, niin en voi kuin ihmetellä, että et ole saanut otettua edes ensiaskeleita sen toteuttamisessa. Siis mennyt yliopistolle filosofian osastolle, valmistunut maisteriksi, väitellyt, pitänyt luentoja, kirjoittanut kirjoja. Ei voi olla niin vaikeaa. Ja sinä sanot, että tämä on ollut keskeisimmistä tavoitteistasi? Totuus taitaakin olla se, että sinulla ei älysi puolesta oikeasti olisikaan rahkeita tähän, ja koska pelkäät tämän asian ilmituloa julmetusti, et uskalla edes yrittää. Tietenkään et ikipäivänä voi myöntää, että kyse on vain pelkuruudestasi (vaikka se on lähes ilmiselvää), vaan keksit mitä naurettavimpia sepityksiä siitä, miten SINUN saamattomuutesi onkin mukamas JONKUN TOISEN syy.
Jaah.. on mulla yksi ylipiston/tekoälyseuran julkaisema filosofiaa tosi syvältä kaiveleva julkaistu artikkeli. Sen johdosta tapasin "ainoan rakkauteni" ANNEN ja sen mentyä kaikki on ollut rappiota.
Mutta perustelusi paljastavat kaksiulotteisuutesi.
Länsimainen filosofia on USKONTO.
Pohjautuen perustelemattomiin oletuksiin, kuten kaikki uskonnot.
Näennäisongelmia.
Itse olen lähestynyt sitäkin kirkkoa ulkopuolelta,
Vasta muuten asioita mietittyäni olen vertaillut akateemiseen filosofiaan.
Ja sen tyhjäksi havainnut.
Ja minunko olisi ensin pitänyt opiskella tuon uskonnon teologia ja tenttiä se?
Ja miten helvetissä menestyisin uskonnossa, sen koulutuksessa tai saisin sen opin piirissä ääneni kuuluville, jos sen gordionin solmun avaamiseni on, että kaikki se on paskanjauhantaa?
No.. Wittgenstein teki samantapaista, sinä aikana kun oikeasti sai luoda uutta, eikä akateeminen filosofia ollut menneiden kumartamista. Mutta miten Wittgensteinin kävi? Hänet kanonisoitiin kuten joku Buddha tai Jeesus, kanonisoijien mitään ymmärtämättä. Edes oppilaansa von Wright ei tajunnut, mutta ratsasti opettajansa maineella.
Luulen koettavani väitöskirjaa jostain pikkujutusta, kuten positivismin ja konventionalismin luullusta "ristiriidasta". Mutta arvaan en pääse tekemään, kun en ole sitä pappiskoulua käynyt .Eikä nykyfilosofia yliopistossa ole uuden luontia tai vanhan kyseenalaistamista, vaan vanhojen filosofien referointia.
Vain arvosanan vuoksi.
varsin hyödytöntä lapioida paskaläjää, jota ei pitäisi olla olemassakaan.
Ei tuota mitään uutta.
Ja jos peruslähtökohtani on, että länsimaisen filosofian Jumalaa, eli absoluuttista ainoaa oikeaa Ontologiaa ei ole olemassakaan, niin minkäs teen.
Mene itse Petrin lahkoon, opettele sen opit ja sitten koeta saada saarnaajan virka kun sanot, ettei heidän Jumalaansa ole olemassakaan
So Easy kirjoitti:
Tunnen myös ihmisiä jotka ovat enemmän tai vähemmän omistautuneet "eläinten pelastamiselle". Ero heidän ja sinun välillä on se, että sinä et ole konkreettisesti saanut tehtyä eläinten eteen juuri paskan vertaa -- ellei karhupullojen hyväilyä sitten lasketa. Voit selitellä itseksesi tästäkin ties mitä, mutta fakta on että tuolla menolla siinä vaiheessa, kun sinut lasketaan hautaan, ei kukaan voi todeta muuta kuin että siinäpä oli kaveri joka ei tosiaan eläinten eteen mitään saanut tehtyä, kun ei saanut otettua itseään niskasta kiinni ja ryhdyttyä hommiin, vaan keksi ties mitä tekosyitä ja syytteli saamattomuudestaan muita. Surullinen tapaus.
Nyt arvaan pidät eläinten pelastamisena jotain oman maailmankuvasi sisäistä orpokoirien ruokkimista. Se on aivan helvetin tarpeen kyllä.
Mutta MINUN lahjakkuuteni ja velvollisuuteni olisi olla eläinoikeusfilosofi kuten Regan tai Singer, paremmin kuin he. Se olisi minun panokseni asiaan. On tarpeen tehdä käytännön työtä, mutta siinä takana on ihmisten eläinkäsitysten purkaminen ihan helvetin syvällä tasolla. Se, etten ole sitä jaksanut tehdä, on suurin syyllisyyteni.
Olen Kityssä heittänyt asiasta juttua, ja siinä tulee ongelma:
Ihmiset ovat liian tyhmiä ymmärtääkseen, mistä edes puhutaan.
--------
So Easy kirjoitti:
Täten siis niin kauan kuin tuo teinimäinen vastuuton riehumisesi jatkuu eikä asiallisesta keskustelusta ole tietoakaan, taidan tehdä samoin kuin jo muutamat ennen minua ja ignorata nuo samaa toistavat vasta-argumentteja huomioon ottamattomat jorinasi. Ei se nyt ole sinulle itsellesikään hyväksi, että voit täällä rellestää miten sattuu. Johonkin ne rajat on vedettävä -- vaikka vanhempasi eivät niitä sinun lapsuudessasi olisi osanneetkaan asettaa.
Toivon, että ymmärtäisit hakeutua terapiaan. Tilasi vaikuttaa siinä määrin patologiselta, että ilman apua tuskin merkittävää parannusta elämänlaatuusi on odotettavissa. Mitään hyötyä siitä ei kuitenkaan ole, ellet itse ymmärrä tarvivasi apua. Sen tajuaminen ei selvästikään ole vielä tapahtunut, mutta toivottavasti joskus. Itsesi vuoksi.
Sinä pidät asiallisina perusteluina vain niitä, jotka ovat oman maailmasi sisällä.
Viimeaikaisiin perusteluihini sinulla ei ole ollut mitään sanottavaa.
Olet yksi siitä roskajoukosta, joka karjuu "roviolle, roviolle!" tai "ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" tai nykyään "hoitoon, hoitoon!" kun oma järkesi ei riitä itse asiaan. HÄPEÄ!
--------
nojoojust kirjoitti:....
Suuri kiitos kommentistasi, joka kerrankin oli ymmärtävä, ja haluaisin nähdä sinut nakuna
Mutta mitä narsismiväitteisiisi tulee..
Eikö sinusta ole ihan mahdollista, että ON ihmisiä, jotka TODELLA ovat maailman normien ulkopuolella ja yläpuolella? Luin tuossa artikkelin Mozartista, josta sanottin, että hän koki tajuavansa musiikinteon paremmin kuin kukaan muu. Ja että aikalaiset, establisment, piti Mozartia ylimielisenä nykykielellä kai narsistisena rääväsuuna?
Eikös Mozart kuitenkin oikeasti ollut jotain ihan oikeasti muuta korkeampaa?
Miten hänen olisi pitänyt suhtautua noihin syyttelyihin ja alas painamisiin?
Itse olen tuuminut, että vähän helvetin paljon mahdolllista, että olen sairas narsistisen harhan vallassa oleva runkkari. Mutta en voi kokea tätä maailmaa kenenkään muun pään kautta. Joten asenteeni on, että olen kuin yksi haulikon hauleista, jotkut osuu, useimmat ei, mutta laukaista pitää.
On sanonta (en tiedä pitääkö reaalimaailmassa paikkansa): Jos sammakoita laitetaan saaviin, siinä ei tarvita kantta. Koska jos yksi sammakko yrittää ylös, muut vetävät sen alas.
Miksi niin tekevät, en ymmärrä. Oman itsetunnon puutetta, ei käsitetä että joku SAATTAISI päästä ulos? Ns. "nero" ei ole mitään muuta kuin tavis, joka on saanut toisen sieraimensa paskan yläpuolelle. Tai silmäpuoli sokeitten maassa.
Minulle toissa-aamuna alkoi kiteytyä omanlainen "mielen teoria", siitä miksi kaikki vedetään henkilökohtaisuuksiin, miten eettisestä keskustelusta tulee pyhyys/tekopyhyys -syyttelyä, miksi väittely koetaan toisen yksilön "nujertamisena" eikä hätänä siitä millainen MAAILMA on...
Vähän sinnepäin, että "normaali" ihminen se liian minäkeskeinen on, ja näkee kaiken sen kautta..
Jos ja kun kiteytyy, saatan laittaa lisää.
Öitä.