Status-päivitys

[Georgina]

Tiedätkö SH että tuo sun toistuva tyyli asettautua toisten yläpuolelle keskustelussa ja tietää toisten motiivit ja mielipiteet kanssakeskustelijaa itseään paremmin, tekee susta ei toivottavan keskustelukumppanin. Jos sä et osaa yhtään ajatella ulos (omasta) laatikosta niin se keskustelu on yhtä hedelmällinen kuin jos sen kävis pahvilaatikon kanssa.

[Riemumieli]

Toki tulee mietittyä omia virheitä, mutta kyllä tekee mieli vetää kolmatta osapuolta kunnolla turpaan. Ja se taitaa olla ihan geeneissä, niin miehillä kuin naisilla. Naiset eivät ole antaneet kumppaneille, jotka jäivät munattomina sateeseen, vaan niille, jotka ottivat omansa ja puolustivat kunniaansa. Mustasukkaisuus on hyve, muuten sitä ei olisi olemassa. Sairaalloiset tapaukset sitten erikseen.

[So Hard]

Tiedätkö SH että tuo sun toistuva tyyli asettautua toisten yläpuolelle keskustelussa ja tietää toisten motiivit ja mielipiteet kanssakeskustelijaa itseään paremmin, tekee susta ei toivottavan keskustelukumppanin. Jos sä et osaa yhtään ajatella ulos (omasta) laatikosta niin se keskustelu on yhtä hedelmällinen kuin jos sen kävis pahvilaatikon kanssa.

Kuule, jos mä sun mielestä asettaudun sun yläpuoelle sillä, että musta ei ole ok bongata varattuja, eiköhän se ole ihan ongelma siellä vastaanottavassa päässä.

[So Hard]

^

Saavun parhaan asiakkaan aulaan. Elämä hymyilee. Kohta se taas ostaa lisää ja hiton kivalla katteella.

Sitten näen asiakkaan kättelevän jotain vitun niljaketta. Paljastuu, että mitään diiliä ei tule ja asiakas on vaihtanut toimittajaa!? Että osaa olla kusipäinen kilpailija? Mun paras asiakas! Joo, valittihan se jo viidettä paskaa palvelua ja kovia hintoja, mutta en koskaan olis uskonut sen vaihtavan. Saatanan kilpailija? Miten se kehtas tarjota parempaa? Eikö se yhtään tajuu, että ei siihen väliin saa tunkea kun mulla on elämä lokoisaa.

Mitä mä nyt teen tehdään? 30% vaihdosta ja 80% voitoista kävelee pihalle noin vain? Tuotekehitys on ollut jäissä 10v ja hallinnollista läskiä paikat täynnä. Kuka muu mun paskaa suostuu ostamaan? Toi vitun kilpailijakin vaan trimmaa ja trimmaa, haalii vielä mun loputkin asiakkaat.

Ei hitto, mun on pakko kerjätä tää asiakas takaisin. Nyt mä keksin! Mä rupeen syytteleen ja mustamaalaan tota kilpailijaa nuorkauppakamarilla. Saavat kuulla mikä kaksnaamanen toisten asiakkaita ryöstävä paska se on. Sit jos se ei toimi, niin sit vasta mä paan välit poikki tähän asiakkaaseen, kun eihän se enää oo minkään arvonen, jos ei elätä mua.

Vai miettisinkö sittenkin näin:
- miksi vitussa meillä ei ole ollut säännöllistä asiakastyytyväisyyden seurantaa?
- miksi me ei reagoitu vuosia jatkuneeseen tyytymättömyyteen?
- miten me voitiin lopettaa tarjonnan kehittäminen ja luottaa yhden asiakkaan ikuiseen kuppaamiseen?
- miksi me ei benchmarkattu meidän tarjontaa asiakkaan muihin vaihtoehtoihin?
- olisiko vielä mahdollista käydä asiakkaan kanssa avoin keskustelu ja katsoa millä myönnytyksillä saataisiin edes osa pelastettua?
- pystytäänkö me hankkiutumaan lähemmäs tota kilpailijaa ja katsomaan mitä se tekee paremmin?

Olisko tässä kitinähistorian huonoimpia analogioita?

[Riemumieli]

Olisko tässä kitinähistorian huonoimpia analogioita?

Ei kai siinä mitään, jos suhtautuu työhön ja parisuhteeseen yhtä suurella intohimolla. Eivätkä tunteet tule turhaan kummankaan väliin.

[Kottarainen]

Sivustahuutajalla on nyt kyllä ehdottomasti aikuisin lähestymistapa asiaan.

Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi syyttää kolmatta osapuolta siitä mitä oma puoliso on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Vielä kun pääsee sille asteelle, että osaa tarkastella mikä siinä omassa suhteessa meni pieleen, kun asiat meni niin kuin meni, ja jopa kantamaan oman osansa vastuusta tässä, niin sitten on jo aika hyvä.

[Riemumieli]

Eihän kyse ole järkijutuista, vaan tunteista. Jos tekee mieli vetää turpaan, kuka tulee rationalisoimaan sen olevan väärin. Jos mikään ei liikuta millään lailla, mikäpä siinä.

[Dynamo]

^^
Toi pätee mielestäni kaikkiin ihmissuhteisiin kaikissa yksityis- ja työelämän tilanteissa, on siten kyseessä pari- tai joku muu suhde.

[Kottarainen]

Mulla ei edes ylpeys antaisi periksi reuhkata kolmannelle. Mies siinä olisi tiensä valinnut, ja fiilikset sen mukaiset. Ei varmasti vähään aikaan kovin rakentavat. Luultavasti vaan korjaisin tavarani, muksun ja koiran ja muuttaisin pois jäätävän rauhallisena.

[So Hard]

Sivustahuutajalla on nyt kyllä ehdottomasti aikuisin lähestymistapa asiaan.

Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi syyttää kolmatta osapuolta siitä mitä oma puoliso on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Vielä kun pääsee sille asteelle, että osaa tarkastella mikä siinä omassa suhteessa meni pieleen, kun asiat meni niin kuin meni, ja jopa kantamaan oman osansa vastuusta tässä, niin sitten on jo aika hyvä.

Mun ajatus on se, että jokainen on vastuussa omasta käytöksestään ja pitää kohdella muita sillä tapaa kun haluaa itse tulla kohdelluksi. Siitä on aika helppo johtaa se ajatus, että miten haluaisi muiden suhtautuvan omaan avioliittoonsa. Ja vice versa - jos tietoisesti ei kunnioita muiden parisuhdestatusta, niin silloin ei sovi tuplastandardein odottaa minkäänlaista kunnioitusta omaakaan parisuhdettaan kohtaan. Puhe on erityisen halpaa tässäkin jutussa. Käytännön elämässä tennisopettajan vaimon sängystä tai sihteerin selällään miehen pöydältä löytävä taho tuskin ryhtyy pohdiskelemaan omaa panostaan parisuhteen onnellisuuteen ja rupeaa pohtimaan että miten mä ottaisin paremmin suihin kuin tuo sihteeri, jos sen kanssa vaikka ystävyistyis ja kysyis vinkkiä.

Toki voi olla että netti on yhtä täynnä Suuria Ihmisiä kuin suuria kulleja. Kukaan ei ole alle keskikokoinen.

[Riemumieli]

On se kyllä outoa ylpeyttä, kun odottaa perse pystyssä koivuhalkoa kakkoseen mieli tyynenä. Miksi padota tunteitaan tai ylipäänsä olla tuntematta mitään?

[KoliikkiVauva]

Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi syyttää kolmatta osapuolta siitä mitä oma puoliso on tehnyt tai jättänyt tekemättä.

[Georgina]

...miten haluaisi muiden suhtautuvan omaan avioliittoonsa. Ja vice versa - jos tietoisesti ei kunnioita muiden parisuhdestatusta, niin silloin ei sovi tuplastandardein odottaa minkäänlaista kunnioitusta omaakaan parisuhdettaan kohtaan.

Musta sä suhtauduit alentuvasti yhtä lailla sivustahuutajaan joka kertoi varsin hyvällä vertauksella miten hän parisuhteensa hoitamisen kokee. "oispa hauska nähdä tositilanteessa nönnönnnöö" Tsiisus miten ärsyttävää. Toinen mikä käytti mittaria punaisella oli se että sä arvostelit mun moraalia löyhäksi. Mä en ole ikinäikinä eläissään pettänyt missään parisuhteessa. Se että mulla alko tätä ko. henkilöä kohtaan olemaan ei kaverillisia tunteita, jotka ei menneet ohi, jo sen mun olemassaolevan parisuhteen aikana oli yksi syy siihen että mä lähdin menemään. Musta siinä parisuhteessa oleminen ei ollut enää reilua kun teki mieli tehdä jotain ihan muuta. Joten lähdin, vaikka pidänkin todennäköisenä että tämä mun nykyinen kuvio ei johda mihinkään enkä arvosta tuota hänen valitsemaansa toimintamallia. Erosta kertoessani myös sä otit tuommosen samanlaisen "tiedän paremmin miten sun asiat menikään" asenteen.

Silti tämä kuvionti sopii mulle enempi kuin hyvin tähän elämäntilanteeseen. Kyseessä on ihminen jonka seurassa mä loistavasti viihdyn, me ajatellaan hyvin samalla tapaa elämän pienistä ja suurista asioista (myös lapsista, joita ei siis ole kuvioissa) ja mua ei ehkä ikinä eläissään ole näin paljoa huomioitu ja hemmoteltu. Mulla ei ole velvollisuuksia eikä toinen kiirehdi tätä suhdetta eteenpäin, mä en tällä haavaa olisi valmis sitoutumaan enempää.

Syy miksi mä lainasin tuota ylläolevaa kohtaa on se että mä en kyllä odota kenenkään muun kunniottavan mun parisuhdetta, en ole koskaan odottanut. Kyllä se on niiden parisuhteessa olevien asia sitä kunniottaa, muut hoitaa omat asiansa.

[aasi]

Miksi padota tunteitaan tai ylipäänsä olla tuntematta mitään?

Saatko vielä itkupotkuraivareita jos ei karkkipussia saanutkaan kauppareissulla?

[Riemumieli]

Miksi padota tunteitaan tai ylipäänsä olla tuntematta mitään?

Saatko vielä itkupotkuraivareita jos ei karkkipussia saanutkaan kauppareissulla?

No minä olen padottujen tunteiden erikoismies, joten en saa enkä saanut silloinkaan. Asiantuntijana tiedän, ettei tämä ole erityisen miellyttävä tapa elää, ainakin jos ei ajattele saavansa sydäriä ihan kohta tai kuolevansa vain vitutukseen.

[Vagabondo]

Aika pieni toi vastuu kuitenkin on verrattuna siihen pariskuntaan verrattuna. Jos meikäläisen vaimo lähtee jonkun jampan matkaan, niin ekana joutuisin katsomaan peiliin, sitten vaimoon ja jos energiaa piisaisi, niin saattaisin sille jampallekin jonkun ajatuksen. Todennäköisin selitys olisi, että olen tehnyt liian vähän parisuhteen eteen ja vaimo on vain leipiintynyt ja lämmenyt toiselle. Toki en tykkäisi siitä, jos vaimo on touhuillut jotain salaa, mutta en kyllä pitäisi sitä jamppaa raportointivelvollisena minulle.

Mä en oikein eilen ehtinyt keskittyä aiheeseen, mutta mä olen sivustahuutajan kanssa samalla linjalla. Jos parisuhde on kunnossa, niin ei siitä lähdetä minkään uuden ihastuksen perään. Jos puolisolla on hyvä olla suhteessa ja alunpitäen suhde perustunut siihen, että se on mielestään valkannut parasta, niin aika vaikea siinä on kilpakosijoiden todistella, että niillä olis jotain parempaa tarjolla.

Jos taas puoliso aidosti kokee, että olis onnellisempi jonkun muun kanssa, niin eikö silloin ole parempi, että lähtee sen toisen matkaan? En mä ainakaan halua tehdä puolisostani onnetonta tai että se olisi jotenkin säälistä mun kanssa. Kyllä ainakin mun egolle on tärkeää, että mä olen selvästi se paras mahdollinen kumppani eikä parempaa löydy vaikka hakis.

Sitten on toki se näkökanta, että jos itsestä alkaa tuntumaan, että oma suhde tökkii ja maailmasta saattaisi löytyä parempi kumppani kuin nykyinen, niin mitä hittoa jäädä siihen suhteeseen kyyhöttämään ja toisen selän takana seukkailemaan. Eikö se nyt olis jo ihan ajankäytöllisesti hemmetin hankalaa, joten olisihan se järkevämpää laittaa kattilat jakoon suosiolla ja katsella sitten maailmaa vapaana ihmisenä. Mutta ymmärrän, ettei moisen ratkaisun tekeminen välttämättä ole ihan helppoa. Varsinkaan, jos on yhteisiä lapsia.

Mutta vaikka mä yritän tarkastella asiaa kummalta kannalta tahansa, niin mun on vaikea nähdä mikä sen kolmannen osapuolen vastuu tossa olisi. Kyllä parisuhde on ihan niiden suhteen osapuolien vastuulla.

[So Hard]

Musta sä suhtauduit alentuvasti yhtä lailla sivustahuutajaan joka kertoi varsin hyvällä vertauksella miten hän parisuhteensa hoitamisen kokee. "oispa hauska nähdä tositilanteessa nönnönnnöö" Tsiisus miten ärsyttävää.

Minusta se taas oli ihan paska analogia. Huonoin mitä sh on koskaan esittänyt. Saankohan mä ylipäänsä neidin mielestä esittää mitään mielipidettä joka ei ole neidin mieleen ilman että neidin mielestä se on milloin ylentyvää, milloin alentuvaa? Taitaa olla niin, että pikkuisen omatunto kolkuttaa ja vituttaa kun joku sanoo ääneen sen minkä itsekin todeksi tiedät.

Toinen mikä käytti mittaria punaisella oli se että sä arvostelit mun moraalia löyhäksi.

No mun näkökulmasta se onkin, joskin en ole sinun henkilökohtaiseen moraalisi ennen tätä ottanut minkäänlaista kantaa - että taas se koira älähti johon kalikka kalahti! Sekoilet naimisissa olevan kanssa, koeta vaikka elää sen kanssa että se ei kaikista ole ok, esimerkiksi nettipalstalla. Se on ihan hyvää harjoittelua siihen, miten muut osapuolet todennäköisesti tulevat sut näkemään. Jos sun mielestä keskustelua on vain samanmielinen hymistely ja ymmärtely, niin paina ignorea. Saat rationalisoida omaa spedeilyäsi itsellesi miten haluat, mutta markka vetoa että tosipaikan tullen sinäkin, jos olisit sen toisen naisen asemassa, olisit silleen ihan pikkasen vittuuntunut sillekin.

[Vagabondo]

Toinen mikä käytti mittaria punaisella oli se että sä arvostelit mun moraalia löyhäksi.

No mun näkökulmasta se onkin, joskin en ole sinun henkilökohtaiseen moraalisi ennen tätä ottanut minkäänlaista kantaa - että taas se koira älähti johon kalikka kalahti! Sekoilet naimisissa olevan kanssa, koeta vaikka elää sen kanssa että se ei kaikista ole ok, esimerkiksi nettipalstalla.

Mitä sitten. Sähän et olettanut, että muut eläis sun ahtaan moraalikäsitykses mukaan, joten ei luulis haittaavan sua.

[So Hard]

Toinen mikä käytti mittaria punaisella oli se että sä arvostelit mun moraalia löyhäksi.

No mun näkökulmasta se onkin, joskin en ole sinun henkilökohtaiseen moraalisi ennen tätä ottanut minkäänlaista kantaa - että taas se koira älähti johon kalikka kalahti! Sekoilet naimisissa olevan kanssa, koeta vaikka elää sen kanssa että se ei kaikista ole ok, esimerkiksi nettipalstalla.

Mitä sitten. Sähän et olettanut, että muut eläis sun ahtaan moraalikäsitykses mukaan, joten ei luulis haittaavan sua.

Ei se mua haittaakaan, toinen osapuoli se tässä vikisee punaisen näkemistä ja vetää palkoja sieraimiin kun ollaan väärää mieltä.

[sivustahuutaja]

Eihän kyse ole järkijutuista, vaan tunteista. Jos tekee mieli vetää turpaan, kuka tulee rationalisoimaan sen olevan väärin. Jos mikään ei liikuta millään lailla, mikäpä siinä.

Ei ne tunteet tyhjästä kumpua. Jos on ottanut sen asenteen, että mä vaan vapaamatkustan tässä suhteessa, niin vituttaahan se jos joku saatanan mulkku kehtaa tarjota puolisolle parempaa.

Senkin selitin, miksi se viha ei kohdistu puolisoon niin kauan kuin on toivoa uhkailla, kerjätä tai painostaa se takaisin paskaan parisuhteeseen. Puolison syyttely alkaa vasta kun se on perustanut onnellisen perheen sen toisen kanssa eikä taatusti ole tulossa takaisin. Sitten voikin keskittyä mahdollisten yhteisten lasten mielen raiskaamiseen, ihan vaan siksi kun tunteita vituttaa ja tekee mieli vahingoittaa muita.

[Vesper]

...kohdella muita sillä tapaa kun haluaa itse tulla kohdelluksi.

Liittymättä juuri tähän keissiin, tämä on itseasiassa aika huono elämänohje. Jos ja kun haluaa olla maailmaa syleilevä rakkaudenlähettiläs, tulee muita kohdella kuten he haluavat tulla kohdelluiksi.

[KoliikkiVauva]

[James Potkukelkka]

^sä oot kasvanu!

[Kottarainen]

Eihän kyse ole järkijutuista, vaan tunteista. Jos tekee mieli vetää turpaan, kuka tulee rationalisoimaan sen olevan väärin. Jos mikään ei liikuta millään lailla, mikäpä siinä.

Ei ne tunteet tyhjästä kumpua. Jos on ottanut sen asenteen, että mä vaan vapaamatkustan tässä suhteessa, niin vituttaahan se jos joku saatanan mulkku kehtaa tarjota puolisolle parempaa.

Senkin selitin, miksi se viha ei kohdistu puolisoon niin kauan kuin on toivoa uhkailla, kerjätä tai painostaa se takaisin paskaan parisuhteeseen. Puolison syyttely alkaa vasta kun se on perustanut onnellisen perheen sen toisen kanssa eikä taatusti ole tulossa takaisin. Sitten voikin keskittyä mahdollisten yhteisten lasten mielen raiskaamiseen, ihan vaan siksi kun tunteita vituttaa ja tekee mieli vahingoittaa muita.

Hyvä sh, osut erittäin naulan kantaan! Ja Vagabondo myös.

Olen niin nähnyt tuon sivusta kun itsekästä ihmistä todella vituttaa, niin siinä lapsillakin on asema vain koston välineenä. Oksettavaa.

[Kottarainen]

^^^ Kuka on antanut vauvalle maustettuja naksuja!? James, perkele!!