Koiraketju

[annepa]

Siitä kyllä on pakko olla hiukan samaa mieltä että Dave on chihun tassun alla, kun olet kertonut siitä räksytyksestä lenkillä...

Se on se pienempi, joka räksyttää. Kait sen saisi loppumaan, jos nappaisi pillistä kiinni. Muu ei auta. Tai no, kerran painoin pään maata vasten ja pidin siinä. Hiljeni.

En halua tehdä niin.

Harhauta sitä! Kun se alkaa räksyttään niin käänny mitään sanomatta kävelemään reippaasti toiseen suuntaan. Sit kun koira alkaa seuraan kiltisti niin kehu.

Jos Tuike sekoilee lenkillä kun toinen koira tulee vastaan niin istutan sen maahan ja otan poskivilloista kiinni ja katson syvälle silmiin. Tai sitten menen vauhdilla toisen koiran ohi. Kun tilanne on ohi ja koira rauhallinen niin kehuja satelee. Muutaman kerran se on sekoillu oikein kunnolla, leikkiärissy mulle ja hyppiny päälle. Silloin olen keikauttanut sen selälleen ja ottanut kurkusta kiinni (ei kovaa, mut pitänyt kiinni) ja ollut siinä niin kauan että se rauhoittuu. Sen jälkeen kehutaan vuolaasti.

Ei noista tempuista mikään tehoa kerrasta, sitä valitsemaansa metodia pitää toistaa toistamasta päästyään.

[Manaaja]

^Ihquu. Jauhopussin painoinen koira on teillä THE Pomo

Ostatko sä jotain niitä erikoisluomujauhoja vai mistä oot löytänyt noin pieniä jauhopusseja?

[annepa]

Ilmoitin koiran näyttelyyn. Sisko toimii handlerina, koska se osaa. Nyt aletaan molemmat, siis koira ja minä, näyttelykuurille. Koiralta vois tippua pari kiloa ja multa 6. Koira ei ole lihava, mutta jos näytelmissä on aktiivisia metsäkoiria niin kyllä se joukosta erottuu. Kuurin ohjelmassa on pitkää (=pitempää ko nyt) reipasta lenkkiä ja metsästystä (joka myös on pitkää reipasta lenkkiä).

Koira ei voi saada näytelmistä parasta arvosanaa koska sillä on "vakava värivirhe" O.o. Mutta käytetään nyt kerran kun kasvattaja sitä toivoo.

Ja ohitukset sujuu tätä nykyä erinomaisesti, viitaten edelliseen viestiini. Kaikenlaiset seljälleen kääntämiset olen hyljännyt ja nyt opetellaan asioita ihan vaan herkkujen ja kehujen voimalla.

[annepa]

Eilen koira lötkötti lattialla ja hoksasin, että sillä oli jotain ruskeaa molemmissa etujaloissa. Ajattelin ensin, että missä paskakasassa se nyt on ryynännyt, mutta se olikin kuivunutta verta. Molemmista etujaloista ne anturat, mitkä on noin välikämmenen yläosassa, oli riekaleina. Eikä koira kertonu esim. äänellä missään vaiheessa, että nyt sattuu. Molemmat vammat oli samanlaiset, eli se musta anturaosa oli osittain revenny ja irronnu "alustastaan" palkeenkielimäisesti. Pesin varovasti märällä pumpulilla veren pois, sen jälkeen hellu otti koiran selälleen syliin ja minä leikkelin karvoja haavojen ympäriltä ja puhistin mekaanisesti haavat, siis ihan pinseteillä poistin hiekanjyvät ja karvat sieltä palkeenkielen alta. Sen jälkeen suihkuttelin desinfiointiainetta, kuivasin hiustenkuivaajalla, laitoin haavarasvaa ja teippasin palkeenkielet paikoilleen päälipuolelta leukoplastilla. Teippiä ei ollut muissa kohissa kuin siinä palkeenkielen päällä, eli haava jäi toiselta reunalta (sieltä mistä palkeenkieli ei ollut kiinni) avonaiseksi. Sitten lopuksi itsetarttuva idealside päälle ja teipillä kiinni siteen yläosasta (-> alaosa on avoin eli ilma kiertää). Koira antoi KAIKEN tehä ilman, että ilmekään värähti! Välillä vähän kopristi tassuja, esim. ko suihkutin putsaria. Ei mitään muuta. Ihme tyyppi, haavat oli varmassti kipeät!

Tänään aukaisin paketit ja kas, haavat oli ihan kuivia ja punaista ei näkynyt yhtään! Puhistin taas suihkeella ja laitoin haavarasvaa, mut nyt jätin teipit anturan päältä pois. Sen laittaminen eilen oli vähän virhe, koska kun sitä tänään otti pois niin piti taiteilla että se palkeenkieli ei lähe uudestaan irti. No ei lähtenyt, onneksi. Nyt on jaloissa värikkäät idealisteet taas suojana, yöksi laittanen sideharsot.

En voi ymmärtää, missä se on ittensä telonu ja miten :/ Onneksi ei vaikuta kävelemiseen ainakaan näkyvästi ja koira on muutenki ihan normaali, eli ei ainakaan tosi kipeä ole.

[Bhven]

Koiria ja Patrick Swayzea yhdistää "Pain don't hurt" -asenne.

[annepa]

Koiria ja Patrick Swayzea yhdistää "Pain don't hurt" -asenne.

Se on totta siihen asti kun sitä kipeää kohtaa aletaan sörkkimään. Sitten kyllä huudetaan, rimpuillaan ja pahimmassa tapauksessa pureskellaan hoitajaa.

Ensimmäinen nöffi meillä loukkasi hankeen toisen etujalkansa viidennen varpaan ja sen kynnen. Kynsi meni aivan halaki niin, että kynsiaihio näkyi ja veri lensi. Kynsi otettiin kokonaan roikummasta pois niin, että ensin lääkäri yritti sorkkia, mutta kun siitä ei tullu mitään, haki isä työkalupakistaan tongit ja nykäs sen roikkuvan kynnenriekaleen irti. Koira oli ilman mitään puudutteita ym ja tyynen rauhallisesti antoi tehdä toimet, vaikka varmasti sattui.

Viimisin nöffi antoi ottaa keuhkoröntgenin (joka otetaan niin, että koiraa on selällään kourussa röntgenkamerahuoneessa) ilman nukutusta, nooou problems. Lääkäri sanoi, että ei oo ikinä moista nähny. Näitä koiria yhdistää se, että niitä kaikkia on pennusta asti sorkittu ja totutettu käsittelyyn. Lääkärit on aina ihan ihmeissään, kun niiden luona pitää käydä, kun koirat on kuin viilipyttyjä, vaikka tekis semmosta, mihin muille koirille tarvii suunnilleen nukutuksen. Aivan mahtavaa!

Pönterin jalat on parantunu, eli palkeenkielet on kiinnittyny alustaansa. Eipä menny kauan

[exsu]

Pikkukoira on toipunut avioerolapsen osastaan eikä enää kriiseile ainakaan tässä osoitteessa.

Eilen koiruudet pääsivät ekan kerran mukaan purjehtimaan. Molemmat olivat sekaisin innostuksesta jo pelastusliivejä puettaessa, vaikka ainakaan pienempi ei ole koskaan vesillä ollutkaan. Veneessä pikkukoira selvästi nautti olostaan; katseli rentona maisemia ja nosti nenää tuulenvirettä päin. Vanhempi koira vähän jännäsi, pyrki syliin heti kun mentiin vähänkään kovempaa ja kallistusten aikana alkoi vinkumaan. Maisemista kiinnostivat lähinnä aallot, katse oli veteen koko ajan.

[annepa]

Pönterin ensimmäinen ja näillä näkymin viimeinen näyttelykokemus saatiin sunnuntaina Seinäjoella. Sisko näytti koiran, koska se osaa. Arvostelu oli just sitä mitä odotin ja toivoin ja arvosana on "hyvä". Kravatti kuulema tiputtaa palkintosijoja, mikä on ihan oikeen verrattaessa rotumääritelmään. Olen tyytyväinen. Ja taas kerran pitää kehua pönterin matkustus-, sosiaalisia ja kaikkia taitoja. Se on niin helppo! Ainoastaan se vehje, millä mitataan koiran korkeus sai aikaan väistöä. No kai kun se ei ole ikinä semmoista nähnyt, ois pitänyt harjoitella silläkin etukäteen. Mutta ei vaikuttanut arvosteluun, joten no probs.

Valitut palat: "Erittäin kookas, ylärajalla. Miellyttävä luonne."

Vähän niinkö minä

[Kiukkutipu]

Ilmoitin omat pörröotukset pieneen näyttelyyn...
Hyvä aloittaa huipulta, suunta on selkeä

[annepa]

Me taktikoitiin. Tai siis sisko taktikoi, minähän en koiranäytelmistä juurikaan mitään ymmärrä. Tarkoituksella valittiin pieni näyttely, jossa on vähän saman rodun koiria. No kappas, pönteri oli luokassaan yksin

Onnea ja menestystä vaan ens kesän hulinaan, ilmeisesti meiltäkin on sinne tulossa erinäisiä karvaturreja. Ei kuitenkaan pönteri.

[McJanne]

Myöki ollaan kuulema menossa Helsinki Winnerii tms, 13.12. taitaapi olla. Siinä ois larstaakina jotkut vielä isommat kekkerit, mutta jumppapäivälle ei viiti.

http://fb.com/vidalocaferdinand

[Kiukkutipu]

Mähän ilmoitin noi tuonne Maailman Voittajaan siksi, että kotimaisten rotujen osallistumismaksu on pyöreä 0 €.
Realistinen tavoite on T tai enintään H, urosyksilö voi napata harmaan ei-rotutyypillisestä aggressiosta

[McJanne]

^Kappas, siinä missä ton mistä ensin puhuin, juoksee hankalampi osapuoli, kuulin just että tossa sun mainittemassa juoksen mie. Perkule. Pitänee ettiä tolle joku kolmen päivän tunturivaellus kostoksi valjakkourheilun nimissä. Oppii tavoille, saablarsssss!

[Kiukkutipu]

Jos on vapaaehtoista handleria tarjolla, niin otan ilolla vastaan!!!

[annepa]

^Voin kysyä siskolta. Se on näyttäny useita eri rotuja, mm. suomen ajokoira, jämti, afgaani, kultainen noutaja, ranskan bulldoggi, pitkäkarvanen weimaraner. Se kyllä vissin velottaa.

[Kottarainen]

Voi olla että meille muuttaa taas setteri, omistajan sairauden vuoksi. Olen täpinöissä, toivottavasti pilvilinna ei romahda.

[exsu]

Russelistiryhmässä fb:ssä joku kertoi, että heidän asuinalueensa koirapuistossa oli vieraillut säännöllisesti rouva, jolla oli mukana joku keskikokoinen vesikoira ja supi hihnassa ja pannassa. Oli kysellyt puistossa ainoana koirana olevan russelin omistajalta, että onko OK, että supi tulee leikkimään koirien kanssa. Sen olisi kuulemma voinut nostaa pöydälle jos koira on liian riistaviettinen.. Sama supi oli kuulemma nähty useasti muulloinkin koirapuiston pöydällä seiskoskelemassa koirien leikkiessä.

Voisin veikata, että nämä omat pikkumussukat keksisi monta kivaa leikkiä supin kanssa, tosin yhdenkään niistä jälkeen se supi ei olisi hengissä. Riistaeläin! Koirapuistoon!

[annepa]

Mesosin pönterin kanssa pihalla, niin vanha rouva (afgaani, 10v) innostu kans leikkimään ja juoksi korvat suorana ympäri pihaa. Awww

[exsu]

Joudun vetämään takaisin aiemman supikoiralausuntoni. Mun pienisuurimetsästyskoira sai viime lauantaina myyrän kiinni pellolla. Teki siis havainnon, juoksi perään teki hyökkäyksen ja tökkäsi myyrää kuonolla. Sen jälkeen jäi aloilleen katsomaan, kun kohmeinen myyräraukka lyllersi koloon turvaan. Tätä yksilöä ei tarvinne tarjota kenenkään navetan hiiriongelman ratkaisijaksi.

[annepa]

Lol

[Kottarainen]

Monilla koirilla riistan määrittelyyn vaikuttaa eläinlajin lisäksi käyttäytyykö riista kuten riista.

Toi exsun myyrä kyllä käyttäytyi kuten riista, joten metsästäjä ei ehkä ollut ihan täysiverinen

Kissoissa ainakin homma menee useimmiten niin, että itsevarma kissa jätetään rauhaan ja pakoon juoksevaa ajetaan.

Kaverin venäjänvinttikoirat on melkoisia metsästyskoneita mutta eivät uskaltaneet vihaista sähisevää ja kohti tuijottavaa näätäeläintä (minkki?) yrittää pyydystää.

Veikkaan että aika moni koira jättää supin rauhaan jos se on itsevarma eikä koiraa ole erikseen koulutettu supia ajamaan. Ymmärrän kyllä exsun huolen sinänsä, en mäkään laittaisi noita venakoita samaan karsinaan. Ei olisi kiva jos oma koira söisi supin.

Ketun haju on toisaalta ollut sellainen joka on koirien päät sekoittanut vaikkeivät ole koko elukkaa nähneet. Ei noista aina tiedä.