Lopettakaa perseily ja.. Sepalus Kiinni! Keskiviikko

[Kreitsu]

Vittumaisen koiran voi viedä aina piikille.

Vittumainen koira on lähes aina omistajansa vika. Ei koiraa, jos ei ole kykyä sitä kasvattaa ja kouluttaa. Pilatkaa jonkun muun elämä!!!!

[Kottarainen]

Paraskin puhuja kun et edes lapsia halua(?) Luulisi sen perusteella että voisit sitten kuvitella mitä on olla pikkulapsen kotivanhempi, mutta väärin luultu siis.

Mulla on ihan hyvä kuva siitä, mitä on olla kotivanhempi. En siis edelleenkään ole sitä miksikään lepolomaksi sanomassa, vaikka jotkut naispuoliset kollegani ovat halunneet jäädä kotiin koska työelämä on raskasta. Mulla on myös hyvä kuva siitä, mitä on tehdä raksaa ja olla töissä samaan aikaan. Jälkimmäiseen minua ei saisi pakotettua millään. Jonkun toisen preferenssit voivat olla toisenlaisia eikä omasta terveysongelmaisesta lapsesta ehkä saa parasta kuvaa siitä mitä se normikotiäitiys sitten on.

Eli koti-isäksi voisit kuvitella ryhtyväsi muutamaksi vuodeksi?

Totta toki ettei mulla välttis ole hehkeintä kuvaa asiasta. Muistot on lähinnä ahdistavia, huolimatta siitä miten haluttu ja rakas lapsi on ollut koko ajan.

Terveen ja rauhallisenkin lapsen kanssa tulisi varmaan aika pian eteen se tosiasia etten oikein voi hyvin jos mulla ei ole mitään älyllisiä haasteita tai virikkeitä, ja tietty 24/7 sitovuus syö mua aika vauhdilla. Kotiäitiys 9 kk pidempään ei ikinä olisi ollut mun valinta puhtaasti omalta kannaltani katsottuna.

[So Hard]

Eli koti-isäksi voisit kuvitella ryhtyväsi muutamaksi vuodeksi?

Miksei, jos vaan perheen tulorahoitus on järjestetty. Ei minustakaan ole erityisen hauskaa olla duunissa.

Terveen ja rauhallisenkin lapsen kanssa tulisi varmaan aika pian eteen se tosiasia etten oikein voi hyvin jos mulla ei ole mitään älyllisiä haasteita tai virikkeitä, ja tietty 24/7 sitovuus syö mua aika vauhdilla. Kotiäitiys 9 kk pidempään ei ikinä olisi ollut mun valinta puhtaasti omalta kannaltani katsottuna.

Ei ole mitään järkeä sovittaa samaa hattua kaikille. Osa kotona koska haluaa ja tykkää, osa on koska on pakko tai velvollisuudentunto lasta kohtaan, osa on kun ei ole vaihtoehtoa. Silti, on tietty joukko naisia (ja varmaan miehiäkin) jotka haluavat jäädä kotiin nimenomaan siksi, että se on kliffempaa kuin olla duunissa.

[sivustahuutaja]

Mulla ei ole kokemusta "normi"kotiäitiydestä, vain alta 3-vuotiaan vatsakipuisen kotihoidosta. Rajoitti kummasti suunnitelmia. Ei ole järin nautinnollista lähteä liikkeelle kun lapsi huutaa, kipuilee ja ripuloi vuorotellen päivä toisensa jälkeen.

Paska mäihä. Mutta ei tuollaisen lapsen hoivaamisen vaihtoehtona oikein ole töihin meneminen. "Mieluummin olisin töissä..." on siis samanlaista haaveilua kuin halvaantuneen korkeushyppyunelmat.

Olen varmaan huono verkostoitumaan muutenkin kun en edes viihdy useimpien ihmisten seurassa. Meillä päin valinnanvaraa ei juuri edes ollut, ei täällä ole lapsia eikä mulla ole ystäviä ihan naapurissa. Viikottaiset vierailut samassa tilanteessa olleen ystävän luona olivat kalliimpi kultaa, mutta eivät silti riittäviä.

Aika kiven alla nuo henkireiät ovat kaikilla. Pitää vain systemaattisesti käyttää mahdollisimman monia saatavilla olevia. Landelle muuttavan tuttavaperheen äiti on seurakunnassa ja martoissa, koska ei siellä muutakaan ole.

[Kottarainen]

Miksei, jos vaan perheen tulorahoitus on järjestetty. Ei minustakaan ole erityisen hauskaa olla duunissa.

Perustetaan perhe!!1

Ei ole mitään järkeä sovittaa samaa hattua kaikille. Osa kotona koska haluaa ja tykkää, osa on koska on pakko tai velvollisuudentunto lasta kohtaan, osa on kun ei ole vaihtoehtoa. Silti, on tietty joukko naisia (ja varmaan miehiäkin) jotka haluavat jäädä kotiin nimenomaan siksi, että se on kliffempaa kuin olla duunissa.

En kiistä. Sehän vaan tässä riepoo kun tuo velvollisuudentunto ilmeisesti usein tulkitaan niin että kotona on kliffempaa.

Kyllähän se kotonaolo saattaa toki muuttua ajan mittaan houkuttelevammaksi töihin verrattuna kun lapset kasvaa ja kotihommat helpottuu ja samalla työhönpaluun kynnys kasvaa. Mahdollisuus hyvään työpaikkaan kun useimmilla pienenee ajan funktiona, ja monella varmaan pitkän tauon jälkeen voi työhönpaluu pelottaakin.

Yksi keski-ikäinen sukulaistäti muuten juuri erosi. Aikanaan jäi akateemisesta ammatista kotiäidiksi "perheen yhteisestä sopimuksesta" jotta hyvätuloinen puoliso pystyi täysillä tekemään uraa. Nyt lapset lensivät pesästä ja mies halusi eron, koska löysi uuden. Nyt tää täti on palannut töihin, 30 vuoden tauon jälkeen, pienipalkkaiseen hanttihommaan toki. Tappelevat omaisuudesta nyt sitten lakimiesten välityksellä. Ei käy kateeksi.

[Kottarainen]

Landelle muuttavan tuttavaperheen äiti on seurakunnassa ja martoissa, koska ei siellä muutakaan ole.

Mä en pystyisi tohon, mieluummin olisin ilman. My bad.

[So Hard]

En kiistä. Sehän vaan tässä riepoo kun tuo velvollisuudentunto ilmeisesti usein tulkitaan niin että kotona on kliffempaa.

Mä en yleensä harrasta tulkintaa muiden tekemisistä, mutta jos joku itse sanoo niin, en väitä vastaankaan.

[Gat]

Vittumaisen koiran voi viedä aina piikille.

Vittumainen koira on lähes aina omistajansa vika. Ei koiraa, jos ei ole kykyä sitä kasvattaa ja kouluttaa. Pilatkaa jonkun muun elämä!!!!

Niinhän se on. Toki voi olla synnynnäisesti umpihulluja koiria, mutta se on harvinaista.
Sitten kun idiootit omistajat pitävät elukkaa vain leluna tai hyöty- tai koriste-esineenä, ja kyllästyvät, he vievät vastaamansa elukan piikille tai vanhan kansan tyyliin ampuvat. Sitten vielä tämäkin, mihin yksi mulkunpuutteessa oleva Kitinämisukin on syyllistynyt: Jos ei tykkää uroskoiran käytöksestä, leikkautetaan siltä pallit. Onhan sitä humaanimpiakin kasvatustapoja, jopa lyöminen ennen kuin kuohitseminen!

Edit: Ei kenellekään voi suositella koiran hankkimista muuten kuin varoituksella, settä se on niinkuin ihmislapsen tekis. 10-15 vuotta vastuuta, ja tosiaan vastuuta.
´
Amerikkalaissarjoissa näkee, että noin vain yllättäen lahjoitetaan jollekin niiiin ihana koiranpentu. Ei jumalauta helvetti niin pidä tehdä!

[exPertti]

Eilen tabletilla näitä lukiessa illalla tuli montakin ajatusta mieleen, mutta kivasti on pää tyhjentynyt yöllä.

Mutta sen verran kärjistetyt kommenttini (tai lähinnä sanavalinnat) ovat herättäneet ajatuksia, että ehkä puhuminen "jalan alle tamppaamisesta" olivat hieman turhan kärjistetty tapa kuvata tietynlaista parisuhteen epätasapainoa. Sellaista jossa toinen osapuoli onkin tasa-arvoisempi kuin toinen. Ja se kehtaaminen liittyi juuri siihen kohtuuteen, kun tajuat olevasi niskan päällä.

Manala on oikeassa, että parisuhteessa pitäisi olla siten ettei toinen koko aikaa ajattelisi karkuun juoksemista. Olen vaan ollut huomaavinani, että mitä isomman yhteisen viitekehyksen pariskunta ympärilleen kasaa (on se sitten yhteistä omaisuutta tai pieniä ihmisiä vaikka) niin sitä helpommin tämä asia tuntuu unohtuvan.

Urpsu voisi kertoa vielä, että pitääkö minun laittaa se mekko päälle ja pyllistää hänelle?

[sivustahuutaja]

Olen vaan ollut huomaavinani, että mitä isomman yhteisen viitekehyksen pariskunta ympärilleen kasaa (on se sitten yhteistä omaisuutta tai pieniä ihmisiä vaikka) niin sitä helpommin tämä asia tuntuu unohtuvan.

Yleensä noissa on sen verran epäsymmetriaa, että nuo voivat jopa pahentaa tilannetta. Jos vaimo todennäköisesti 'saa lapset' erossa, niin mikä motiivi vaimolla on panostaa parisuhteeseen jos toisen huomioiminen ei muuten nappaa? Sama pätee taloon, koska yleensä vaimo hyötyy jos avioehtoa ei ole.

[urpiainen]

Urpsu voisi kertoa vielä, että pitääkö minun laittaa se mekko päälle ja pyllistää hänelle?

Saisitko rauhan näiltä ilmeisesti levotonta unettomuutta aiheuttavilta fantasioiltasi jos myöntäisin, että ehkä minun ei tosiaan olisi pitänyt lisätä nimimerkkiäsi samaan seuraan muiden kanssa? Se korostamasi samanlainen vaimosuhde kuin Masalla johti minua harhaan, muuten et tämän ketjun perusteella tosiaan samaan seuraan kuuluisi.

[urpiainen]

Vanhaa kunnon urpiaista johon aikanaan rrrrrakastuin!

[urpiainen]

Tappelevat omaisuudesta nyt sitten lakimiesten välityksellä. Ei käy kateeksi.

Ei tosiaan käy kateeksi, pikemminkin säälittää: lakimies-parat joutuvat puurtamaan hommia vaikka mieluummin laiskottelisivat lapsilauman kanssa kotona!

[urpiainen]

Nää valtataisteluläpät on kyllä ihan käsittämättömiä.

Nimenomaan. Eikös lähtöolettama ole, että molemmat tekevät mitä lystäävät? Sitten jos haluttaisin kollektiivisesti tehdä jotain, niin asiasta voidaan neuvotella ja tarvittaessa ratkaista asia kolikolla, toisen kompensoinnilla tai ylipäätään millä tahansa muulla tavalla kuin riitelemällä ja 'taistelemalla'.

Muutenkin olettaisin, että toimivassa parisuhteessa molemmat haluavat pitää toisen hyödyt kokonaisuutena plussalla, jotta toinen ei lähde kävelemään. Näin ollen jokaisesta yksittäisestä nippelista ei tarvitse vääntää peistä.

Aivan liian individualistinen ja egoistinen analyysi! Kyllä sun ekonomistina pitäisi tietää, että avioliittoa tulee analysoida Michael Bacharach -vainaan framing theoryn käsitteistöllä!

[exPertti]

Olen vaan ollut huomaavinani, että mitä isomman yhteisen viitekehyksen pariskunta ympärilleen kasaa (on se sitten yhteistä omaisuutta tai pieniä ihmisiä vaikka) niin sitä helpommin tämä asia tuntuu unohtuvan.

Yleensä noissa on sen verran epäsymmetriaa, että nuo voivat jopa pahentaa tilannetta. Jos vaimo todennäköisesti 'saa lapset' erossa, niin mikä motiivi vaimolla on panostaa parisuhteeseen jos toisen huomioiminen ei muuten nappaa? Sama pätee taloon, koska yleensä vaimo hyötyy jos avioehtoa ei ole.

Tavallaan tosiaan jotkut ääneen lausumattomat lainalaisuudet voivat pahentaa tilannetta.

[exPertti]

Urpsu voisi kertoa vielä, että pitääkö minun laittaa se mekko päälle ja pyllistää hänelle?

Saisitko rauhan näiltä ilmeisesti levotonta unettomuutta aiheuttavilta fantasioiltasi jos myöntäisin, että ehkä minun ei tosiaan olisi pitänyt lisätä nimimerkkiäsi samaan seuraan muiden kanssa? Se korostamasi samanlainen vaimosuhde kuin Masalla johti minua harhaan, muuten et tämän ketjun perusteella tosiaan samaan seuraan kuuluisi.

Höh, minä näyttäisin takuulla hyvältä kukkamekossa.

[exPertti]

Aivan liian individualistinen ja egoistinen analyysi! Kyllä sun ekonomistina pitäisi tietää, että avioliittoa tulee analysoida Michael Bacharach -vainaan framing theoryn käsitteistöllä!

Mikä vika Porterin viiden kilpailuvoiman mallissa on?

[Nergal]

Ja tämän ketjun myötä menetin lopunkin uskoni teihin.

[exPertti]

Ja tämän ketjun myötä menetin lopunkin uskoni teihin.

Olen shokissa. Siitä, että jollakin on ollut jotakin uskoa meihin tähän asti.

[huima]

Aivan liian individualistinen ja egoistinen analyysi! Kyllä sun ekonomistina pitäisi tietää, että avioliittoa tulee analysoida Michael Bacharach -vainaan framing theoryn käsitteistöllä!

Mikä vika Porterin viiden kilpailuvoiman mallissa on?

Riippuu miten sitä käyttää ja millaista toimintaa / ajattelua saat sillä aikaiseksi.

http://www.forbes.com/sites/stevedennin ... y-matters/

[Stadinarska]

Katsoin hiukan näitä postauksia täällä. Ja erityisesti tuota, että jonkun läheisen pitää mennä pois kun on bileet!

Se taitaa olla nykyajan juttu!

Mulla ei ikimaailmassa ole ONNEKSI ollut näin. Mun suhteissani kaikki olivat ilman muuta yhdessä ja sitten voidaan tutustua toisiinsa. Onkos se mahdotonta. Kyllä mä tiedän, että näitä kodistapoistumisia on ollut- jotenkin sen ymmärtää, että lapset ovat muualla tai keskenään, että voidaan keskustella, mutta että aikuiset...

Ei kiva ainakaan, ei! Mutta tuo individualistinen asenne elämässä tämän on tehnyt. Halutaan säilyttää itsenäisyys ja elää sinkkuelämää liitossakin. Edelleen ei kovin innostavaa.

Jos yhdessä ollaan niin ei tuo erilläänolo ole millään mittarilla MUKAVAA tai energiaa tuovaa tai kaunista...

Eikä ainakaan sovi minulle! Nykyajan mukanaan tuomaa itsekkyyttä ja kylmyyttä...HUI

Tai sanotaan, että sopii, jos molemmat osapuolet sen selvittävät kauniisti toisilleen ja osaavat keskustella, mutta jos toinen ilmoittaisi, että sinä muuten sitten menet sinne ja sinne sillä ja sillä päivämäärällä ja kellonajalla...

se olis varmaan halki poikki ja pinoon...?

STADINARSKALAINEN