Uusi, raikkaampi vitutusketju, nyt 15% enemmän vitutusta!

[prosessi]

Voihan pylly.

Ovela taktiikka: Kehitänpäs tässä hyvän halvan tuotteen, jota on helppo myydä. Alle satasen tuote ei kirpaise, joten rahat on helppo saada about keneltä tahansa ilman sen kummempia kommervenkkejä.
Lopputulos: Yksi asiakasehdokas ilmoittaa haluavansa ainakin 10 000 kpl kyseistä tuotetta. Lähes miljoonan kauppa kirpaisee ketä tahansa, joten rahojen saaminen muuttuu mutkikkaaksi ja vaatii miljardi kommervenkkiä ja tuhat lakimiestä.

En ala, aivosärky tulee ja tappaa. Ja kun katteetkin on vedetty mahdollisimman alas, ei hyöty tuosta kaupasta kata sen aivosäryn määrää.

[Bhven]

^ Myy sille kymmenen tuotetta kerrallaan.

[prosessi]

^ Myy sille kymmenen tuotetta kerrallaan.

Niin minä yritin, mutta kun sillä on liikaa rahaa, jolle se ei keksi mitään käyttöä. Ja silti isojen rahojen liikuttelu on tietty lakimiesarmeijan valvottavaa. Sinänsä koomista, että useampikin taho on ihmetellyt tuon asiakkaan intoa aloittaa tuolla laajuudella, jopa yrityksemme ulkopuoliset rahoittajat, mutta kyllä tässä on vähän vaikea ilmoittaa, ettemme suostu myymään kerrallaan noin paljoa. Koska sitten siellä päässä herkästi voisi herätä epäilys, johtuuko kieltäytyminen toimituskyvyttömyydestä, vaikka syynä on vain kommervenkkien aiheuttama aivosärky. Syön siis särkylääkettä.

[masa]

Saunailta ja kaksi hysteerisesti kiuasta pelkäävää vaimoa.


Voi helvetti miten kaipaan sitä hetkeä Olarin kämpillä kun saunassa yksin istuessa radiosta soi: "All by my self".

Ja minä tyhmä luulin silloin että menee huonosti

[exPertti]

^ kiuas on ihan uusi termi sille. *rumpusoolo*

Juu, kannattaa aina varoa mitä toivoo, toive voi toteutua.

[annepa]

Vittu mitä paskaa, nyt ei voi ees käyttää lyhenteitä!

Pari vuotta sitten metsästysseuramme sihteeri, olkoon nimeltään Paavo, kuoli. Kävin isäni kanssa Paavoa katsomassa sairaalassa eräänä torstaina. Viivyimme huoneessa 5-10 minuuttia, hän oli niin huonossa kunnossa. Alun perin isäni ei edes meinannut lähteä sairaalaan, mietti että "kehtaako sinne mennä". Minä tulistuin ja sanoin että mieti, jos olisit itse kuoleman kielissä lasaretissa eikä kukaan tuttu tai ystävä tulisi katsomaan koska "ei saa häiritä". Se oli viimeinen kerta kun Paavon näin, sunnuntaina hän kuoli. Sanoin vanhemmilleni, että minulle pitää kertoa sitten kun hautajaisten pvm on tiedossa, tulen jos vain suinkin töiltäni pääsen (ja olisin päässyt, olisin ottanut vaikka palkatonta vapaata, Paavo oli suurmies minulle). Minulle sanottiin että joojoo, kerrotaan.
No sitten eräänä kauniina syyskuun päivänä soitin kotiin ja kysyin että koskas on Paavon hautajaiset. Äiti sanoi "ne oli viime sunnuntaina". Olin ihan järkyttynyt että aijaaha, mullehan piti kertoa, miksi ei kerrottu. Äiti ohitti asian minun mielestä olan kohautuksella tyyliin "aijaa eikö sulle kukaan kertonut". No kukas vittu mulle kertoo muuta kuin mun vanhemmat, jotka asuu samassa kunnassa edesmenneen Paavon kanssa??? STT?? Tuskin... No asia tavallaan unohdettiin kuitenkin, ajattelin että ehkä he vain unohtivat. Isä ajatteli, että äiti kertoo ja äiti ajatteli, että isä. Itse he toki olivat menneet sanomaan hyvästit, isä ystävälle jonka oli tuntenut monta kymmentä vuotta ja äitikin oli Paavoon tutustunut isän kautta monta vuotta sitten.

Tänään tuli puhetta asioista. Äiti "ei ollut hoksannut" kertoa siskolleni että olemme menossa syömään yhteen Suomen maineikkaimmista ravintoloista. Vittuilin hiukan ja sanoin "niin, tehän unohtelette, niinkuin kertoa hautajaisista". Äiti näytti hiukan kysyvältä ja tarkensin että "niin, ette kertoneet silloin Paavon hautajaisista". Tähänpä äiti repäisi, että "niinkö siinä oli semmoinen, että et sinä ois kestäny". Se oli kuin märkä rätti kasvoille. Hän oli ilmeisesti ihan keskenään tehnyt sen päätöksen, että minä "en kestäisi osallistua hautajaisiin" ja minulle ei kerrota päivämäärästä, vaikka siis itse halusin mennä osoittamaan kunnioitusta pidetyn miehen muistolle. Mitä vittua??? Vaikka olin pyytänyt ihan erikseen kertomaan monttubileiden ajankohdasta. Jos tämä nyt on oikeasti se mitä tapahtui, niin kyllä oli sutkia! Mua itkettää ja vituttaa ihan hirveästi. Mitä se ees tarkotaa että "ei ois kestäny"?

Toisaalta en kyllä tiedä mitä pitäisi uskoa. Siskoni sanoi että "niinno, tarinat muuttuu ajan myötä", että voi olla, että äiti ajattelee nyt noin ja kyseessä oli oikeasti unohdus, mutta toisaalta miksi tuollaisen unohtaisi muuta kuin tahallaan, varsinkin kun on vasiten pyydetty asiasta ja ajankohdasta kertomaan.
Kyseessähän on jo pari vuotta vanha tapahtuma, mutta se on jäänyt minua kyllä kaihertamaan ja nyt tällainen asia paljastui tai sanottiin, niin kyllä se vähän pistää miettimään.
Siskoni totesi että joo, äiti on minusta kyllä koko ajan huolissaan (miksi???) ja isä ei tod näk ois sen huolen takia jättänyt asiaa kertomatta. Mulla on samat tuntemukset.
Nyt en voi asiaa nostaa esille, koska tämän mainitun ravintolakäynnin jäljiltä olen hiukan huppelissa, mutta kyllä tämä vitutti minua jo ihan heti kuin kuulin , vielä kun olimme kotona, ihan ennen ensimmäistäkään viinilasillista. Pitänee palata asiaan huomenna. Tappeluhan siitä tulee, mutta jos asia on tosiaan niin, että minulta pimitetään asioita, koska "en kestä" ja "minusta ollaan huolissaan", niin onhan se ihan perseestä. En minä mikään holhouksen alainen ole!
Ja ihan tiedoksi vaan, mulla on paljon terveempi tapa suhtautua kuolemaan ja menetykseen kuin äidilläni. Että se siitä kestämisestä.

Oisko jollain nyt jotain muuta näkökantaa ylihuolehtivan äidin tekoihin? Minä en keksi mitään muuta kuin tämä "suojelunhalu" tms, joka siis loukkaa minun itsemäärämistäni ihan vitusti.

[Kottarainen]

Välimatkaa. Ei niiden aivoituksista ota selvää.

Mua on alkanut vituttaa pikku hiljaa lisääntyvästi oman äidin uteliaisuus ja tavallaan jopa tunkeileva suhtautuminen mun elämään. Se ei ymmärrä että mitä enemmän se kyselee/utelee niin sitä enemmän mä otan etäisyyttä. Ilmeisesti se ei myöskään ymmärrä että 37-vuotias on aikuinen.

[exsu]

Mun äiti on annepan äidin vastakohta. Mulle ilmoitetaan läheisten yllättävästä kuolemasta tekstiviestillä kesken työpäivän. Tosin tuo Kottaraisen mainitsema uteliaisuus löytyy kans, ja on laajennettuna myös mun ystäviä ja puolison sukulaisia koskien.

[annepa]

Välimatkaa on 830 km. Ei näytä riittävän. Isäkin on hiukan horisko, mutta se puhuu suoraan, enkä ole ikinä kokenut, että hän ois multa mitään pimittänyt.

Minä tavallaan ymmärrän tuon äidin huolen, koska silloin kun mulla oli se masennus, niin mahtoi olla tosi kädetän olo kun minä olin Hgissä ja hän Napsulla, eikä mitään voinut sieltä tehdä. Mutta haloo, siitä on 10 vuotta ja olen sanonut, että tarkkailen itseäni sen varalta, että vastaava toistuisi. Enkä ole enää Hgissä niin yksin kuin silloin, mulla on hei paikallinen turvaverkko. Ja minähän hoidin itseni kuntoon, ihan itsenäisesti menin lääkäriin! Ja ihan tosi, jos (kuin myös) aikuinen kohta 37-vuotias ihminen päättää tappaa itsensä, niin kyllähän se sen tekee, oli lähisuku sitten samalla paikkakunnalla tai ei. Turha huolehtia, jos asialle ei voi mitään tehdä.

Ja minä erikseen pyysin kertomaan koska ne monttubileet on.

Kottarainen, onko sun äiti yksinäinen? Olen ymmärtänyt, että jos elo käy yksinäiseksi, niin käyttäytyminen käy (joidenkin mielestä) tunkeilevaksi. Selittäis asiaa.

[annepa]

Exsu, kuolemahan oli tiedossa jo, olin Rollossa kun Paavo kuoli ja hänen veljensä soitti isälleni. Hautajaisiin olisin halunnut heittämään hyvästit, mutta niistä ei voitu kertoa. Tekstari ois ollu ihan ok.

Ehkä se tekstari on silleen aateltu, että ei voi puhua kun itkuntyrskinnästä ei sais mitään selvää? Tai vaikea puhua, helpompi kirjoittaa?

[exsu]

Mun mielestä sen tekstarin ajankohtaa vois pohtia. Kuollut kun kuollut, ei se siitä herää jos odottaa sen viestinsä kanssa iltaan.

[annepa]

Joo totta tuokin.

[Pulkannaru]

Mun vanhemmat pistää kyllä txtarin heti kun asia on tullut heille tietoon. Oli sitten vaikka keskiyö.
Muuten heillä tuppaa käymään viestinässä kuten annepa:lle, mutta oikeasti unohduksen takia.

[Kottarainen]

Kottarainen, onko sun äiti yksinäinen? Olen ymmärtänyt, että jos elo käy yksinäiseksi, niin käyttäytyminen käy (joidenkin mielestä) tunkeilevaksi. Selittäis asiaa.

Enmä oikein usko, on sillä mies, jokunen ystävä ja sisaruksia, vaikka onkin eläkkeelle aika hiljattain jäänyt. Sitä paitsi oli aika samanlainen jo ennen eläkkeelle jääntiä. Meillä on käynyt paljon tyttöä hoitamassa. Aina sillä tuntuu kuitenkin ennemmin olevan kiire kotiin kuin jäädä vaikka kahville. Kyllä meille on aina saanut muutenkin tulla. Mutta kun olisi silleen normaalisti, eikä koko ajan yrittäisi dyykata minun/meidän yksityiselämää. Juu, exsu, on utelias myös mm. minun ystävistäni jne. Kyselee kummastuttavan tarkasti asioita, joiden ei pitäisi kuulua hänelle tai edes liikuttaa häntä millään lailla. Suoraan sanottuna en olisi ihan absoluuttisen yllättynyt jos joku kerta olisi kaivelemassa vaikka roskista tai tietokoneen sivuhistoriaa. Olenkin ottanut tavaksi poistaa sen, mikä tosin on toivon mukaan turha varotoimenpide.

Oon kyllä helpottunut kun tyttö menee päiväkotiin ja saa sitä etäisyyttä.

[annepa]

^Tympiää. Otan osaa

[Kottarainen]

No ei se läpeensä paha ole Tää on vaan viime aikoina ollut vähän pinnassa ja ärsyttänyt.

[annepa]

No ei munkaan äiti läpeensä paha ole, mutta vittu toisten aikuisten ihmisten puolesta ei tehdä päätöksiä näiden tahtoa vastaan! Saatana!!!

[exsu]

Oon kyllä samaa mieltä, että väärä tapa osoittaa välittämistä. Kuten tuo kyttäyskin. Ei mukaan äiti ole paha, mutta välillä turhauttaa miten varpaillaan sen kanssa saa olla. Mainitset kerran, että on ollut vähän rankkaa viime aikoina, niin saat sen jälkeen todistella sille puhelimessa kahdesti päivässä olevasi reipas ja toimintakykyinen, jotta saa rauhan pohtia niitä oikeita ongelmia itsekseen. Ja ei, niiden jakaminen hänen kanssaan ei ole vaihtoehto.

[Manzel]

Mua vituttaa aivan suunnattomasti, että äidilläni on pitkälle edennyt neurologinen sairaus, johon ei ole keinoa parantua. Joka perkeleen kerta, kun hänen rakastamansa lapsenlapsi tulee kylään, asetamme lapsen tarkasti hänen syliinsä hänen ollessa istumassa, muuten ei uskalla. Asialle ei voi mitään, mutta kiristää kyllä paljon.

[Riemumieli]

Äidit ja tyttäret, ei siitä tule mitään. Hyvä äiti on parasta, mitä ihmiselle voi elämässä tapahtua. Jos vähän kurkkii ja kyselee, voi se johtua siitä, että on huolissaan. Kottiskin tilittää kurjaa työtään ja rahavirtoja, jotka valuvat tulvan lailla pankkitilille. Se näkyy naamasta, kun vituttaa, joten miksi äiti ei kyselisi?

[Diddley Bow]

Vituttaa että luomiturvan ryöstöjengi kolas ittensä finaaliin. Spevelle tsempit, joo. Nähty ja koettu. Tuliskohan telkkarista mitään?

[masa]

Paskafirma ja sen johto järjestää peukut pystyssä jo kesäjuhlia, samalla kun käydään YT-neuvotteluita ja leikataan lomarahoja.

Millaisia vitun tahvoja noilla johtapalleilla oikein istuu?

[So Hard]

Paskafirma ja sen johto ei johto järjestä edes kesäjuhlia, vaikka on saatana jo käynnissä YT-neuvottelut ja leikataan lomarahoja.

Millaisia vitun tahvoja noilla johtapalleilla oikein istuu?

Kaikkia ei vaan voi koskaan miellyttää.

[masa]

Kaikkia ei vaan voi koskaan miellyttää.

En kyllä tajua ketä tässä tilanteessa pitäisi miellyttää kesäjuhlien merkeissä kun firman alamäki on päätä huimaava.

Paskapulju on YT-neuvotellut viimeiset 5 vuotta 4 kertaa vuodessa, laittanut tän vuoden puolella kaikki laitehankinnat jäihin, viestinyt että asiakasneuvotteluiden kahvipullahankinnoille tulee hakea esimiehen lupa, yrittää leikata lomarahoja samalla kun pyörittelee yt-neuvoteluita jotka koskee tällä kertaa 87 henkilöä.

Ei tajua, eikä tajua kyllä kukaan mukaan kollega.

[Bluntly]

Syömään lähtiessä lasit oli päässä, ruokapaikkaan saapuessa lasit eivät ole päässä.

Mitähän helvettiä nyt taas tapahtui?