Luin kirjan

[Homeboy65]

Gunter Grass: Kirjailijakokous

[Mirkku]

Blaine Harden - Escape from Camp 14. Aika hurjaa luettavaa. Jotkut tarinat esim. leirin esikoulusta jäivät mieleen myllertämään kaikessa kauheudessaan. Todellakin karumpi opus kuin Chol-Hwanin Pjongjangin Akvaariot.

[exPertti]

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja.

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun menin jäiden lähdön jälkeen rantaan.

Osuva kuvaus vanhemman ihmisen sielunelämästä olematta tylsä.

[annepa]

Fifty Shades of Grey on luettu, ja nyt luvussa on jatko-osa Fifty Shades Darker. Hyllyssä odottaa tietenkin kolmososakin
Pidin kirjasta todella paljon, mutta pitää tosiaan muistaa, että se on vain genrensä edustaja, ei mikään Nobel-ehdokas. Sekä romantiikka että BDSM-pehmoilu lämmittivät kehoa ja mieltä.

No eihän siinä edes ole mitään BDSM-pehmoilua. Ihan hirveetä paskaa, tosin viihdyttävässä ja helppolukuisessa paketissa. Luen jatko-osatkin, jospa vaikka Darkerissa päästäis edes siihen BDSM-osaan

Luettelenko vielä mikä siinä oli paskaa?

[NuoriDaavid]

^Lukisin jos kehtaisin!

[So Hard]

^Lukisin jos kehtaisin!

Miksi et kehtaa? Osta kirja vaimollesi ja tee paljonpuhuvia kulmakarvaliikkeitä antaessasi sen!

[NuoriDaavid]

^Lukisin jos kehtaisin!

Miksi et kehtaa?

No en kait mä nyt kehtaa mitää jornoa lukea

[Kottarainen]

^Ostin just ton ekan jornokirjan. Saas nähdä.

[elco]

Luin Stev-o Jobsin elämäkerran. Oli todella hyvä. Kirja jota ei pitäisi päästää yhdenkään toimarin käsiin.

[NuoriDaavid]

Luin Stev-o Jobsin elämäkerran. Oli todella hyvä. Kirja jota ei pitäisi päästää yhdenkään toimarin käsiin.

Joo x2. Hyvä kirja ja kyllähän se oli hullu nero. Mielenkiintoista kirjassa oli sekin, kun SJ:n kanssa paljon työtä tehneet miettivät, olisiko se saanut yhtä hyviä tuloksia, jos ei olisi ollut aivan niin vittumainen ja päätyivät, että olisi.

[Kottarainen]

50 shades of grey

Voi kökkiäinen mitä kornia paskaa. Siis mua on kusetettu, tämähän on joku isomman Ö-kertoimen versio Twilightista ja vielä huomattavasti huonompi kielellisesti. Järkyttäviä kielikuvia, jatkuvaa toistoa. BDSM:ää tämä ei myöskään ole nähnyt unissaankaan.

Miten kummassa tämä voi olla niin paljon myynyt ja puhuttu opus?

[Manaaja]

BDSM:ää tämä ei myöskään ole nähnyt unissaankaan.

Soot vaan liian kinky pitämään sulle normaaleita asioita BDSM:nä!

[McJanne]

Luinpas vähän poikkeuksellisen kirjan sotakamreeri Reino Lehväslaiholta; s/s Bombata niminen oopus vuodelta 1959.

Jos on miehen tuotantoon vähääkään perehntynyt, niin voi sanoa kyllä, että todella, todella erilainen lukukokemus. Avataan nyt sen verran, että pääasiassa mies on kirjoitellut sotajuttuja, tämä on merimiesten arkea liippaava kuvaelma.

Suosittelen isosti!

[nowaysis]

Michael Cunning..ham? Ewww. By Nightfall. Ei perinteisille ihmisille. Lolitalle suosittelen ja Urpsulle, jos ei miekkosen tuotanto ole jo tuttua. Ja Kreitsulle tiettis.

Bret Easton Ellis: Less than Zero. Ihan vitun masentava, mutta tosi hyvä. Koksua nokkaan ja sitä sinne, ihan sama kenen. Sävy kuitenkin hyvin hienovaraisesti muuttuu kohti loppua. Ja tämä 20-vuotiaalta. Panisin.

[nowaysis]

Tulitkin mieleeni hieman jälkijunassa Minä tykkäsin tuosta Home at the.. ihan ältsisti, kuvittelin vielä molemmat poitsut näyttämään eräiltä irl ihmisiltä, en tiedä miksi Tuosta Nightfallista tuli alussa kovasti Auster mieleen, varmaan johtui osittain siitäkin, miten kuvaili New Yorkia.

Vielä yksi: Dennis Lehanen Shutter Island. En ollut nähnyt leffaa ennen kuin luin, mikä oli hyvä. Kirja oli aivan mieletön. Se oli mulla rantalukemisena 50 shadesin sijaan, kun päätin vastustaa trendiä Leffakin oli hyvä, mutta silti jätti mielestäni liian paljon olennaista ja selittävää pois. Tiedä sitten toimiiko niin, että on nähnyt leffan ja sitten vasta lukee kirjan.

Miksihän Urpsu ei tykännyt? Voit laittaa myös privana että oikeesti tykkäsit, jos et tänne viitsi

[annepa]

50 shades of grey

Voi kökkiäinen mitä kornia paskaa. Siis mua on kusetettu, tämähän on joku isomman Ö-kertoimen versio Twilightista ja vielä huomattavasti huonompi kielellisesti. Järkyttäviä kielikuvia, jatkuvaa toistoa. BDSM:ää tämä ei myöskään ole nähnyt unissaankaan.

Miten kummassa tämä voi olla niin paljon myynyt ja puhuttu opus?

No niinhän minä just sanoin, et vaan uskonut. Olihan siinä sitä masterointia hiukan mutta ei minusta kyllä muuta BDSM:ää. Kakkososassa yritettiin hiukan enemmän siihen suuntaan, siltikään onnistumatta kovin hyvin.

Kaikki, jotka tuon on lukenu ja jopa se kääntäjä on sitä mieltä että hirveetä paskaa. Kuka sua on muka kusettanut jos kaikki on samaa mieltä?

[nowaysis]

Hmm, ehkä me kaikki tulkitsemme ko. kirjaa omista lähtökohdistamme. En minä ajatellut sitä minään sexuaalimanifestona. Kuten en Middlesexiäkään. Marriage Plot jumitti sivulle 37. Olen 99% varma, että tykkään kunhan jaksan jatkaa loppuun. Liikaa luettavia odottamassa vuoroaan, ja ensisijaisina olis tällä hetkellä tenttikirjat... Duck!

Minä pidän Cunninghamin hahmoista. Toki, ovat usein kliseisiä tavallaan, mutta kukapa meistä ei olisi? Minusta niissä tulee esille juurikin se, että ihmisistä löytyy useita ulottuvuuksia.

Mulla taitaa itse asiassa olla toi Digging to America, taisin saada veljeltä joululahjaksi joitain vuosia sitten. Ei ole kiinnostanut vielä tarpeeksi, että olisin lukenut. Takakannen perusteella muistelen sen vaikuttaneen kolmosella lauantai-iltapäivisin esitettävältä perhedraamalta.

Tsekautin, muistin oikein

[urpiainen]

Voi kiesus mitä kaikkea tänne on tullutkaan kirjoiteltua.

Tää on kyllä joo pikkaisen, sanoisinko, kiusallista. Mutta Marriage Plot oli kyllä minusta taas ihan hyvä, kuten myös muutkin kunnon perhedraamat, tulivat kolmoselta eli eivät! Lisäksi treenasin just horjuvaa virkamiesruotsiani tahkoamalla Monika Fagerholmin Den amerikanska flickanin alkukielellä. Mä olen kyllä varovaisesti innossani siitäkin.

[nowaysis]

Kenpä ties korrektimpaa olisi ollut antaa sinun itsesi vastata kysymykseen tämänhetkisen tietämyksesi ja tuntemuksesi valossa

[Kottarainen]

Annepa: Juu, tästä ei Kitinää voi syyttää mutta mediaa kylläkin. Tai sitten pitäisi ehkä harjoittaa aktiivisempaa lähdekritiikkiä:-)

[Homeboy65]

Ksantippa: Mies on välttämätön

Pakinakokoelma. Ei hassumpi.

[NuoriDaavid]

Voi kiesus mitä kaikkea tänne on tullutkaan kirjoiteltua.

Tää on kyllä joo pikkaisen, sanoisinko, kiusallista. Mutta Marriage Plot oli kyllä minusta taas ihan hyvä, kuten myös muutkin kunnon perhedraamat, tulivat kolmoselta eli eivät! Lisäksi treenasin just horjuvaa virkamiesruotsiani tahkoamalla Monika Fagerholmin Den amerikanska flickanin alkukielellä. Mä olen kyllä varovaisesti innossani siitäkin.

Äpyh, itse tietenkin punastelin omalle ältsin kikkailevalle lörpöttelylleni viiden vuoden takaa. Tarkoitus ei ollut millään muotoa urpsua mollata, muistelin vain joskus lukeneeni sen Cunningham- disautuksen ja siksi kaivelin viestin esiin. Vinkki: ei kannata lukea omia tuotoksiaan, öö, koskaan tuolta muutaman vuoden takaa.

Kun lukee tuoreita kirjoituksiaan, tulee aina tunne, että onpas fiksua tekstiä. Kun lukee muutaman vuoden vanhoja, tulee tunne, että kukas tämä ärsyttävä nilkki on.

[Homeboy65]

John Grisham: Joulua pakoon

Romaani tai tarina, joka ilakoi Jouluun liittyvän hössötyksen kustannuksella.

[Lolita]

Carol Anne Davis: Children Who kill - Profiles of Pre-Teen and Teenage Killers

Nimen perusteella voisi kuvitella kyseessä olevan tapahtumia revittelevän ja kauhistelevan kirjan, mutta todellisuudessa tämä oli todella hyvä. Asiat kerrotaan kiihkoilematta niinkuin ne tapahtui ja etsitään syitä tapahtumille. Tietenkin hieman puuduttavaksi käy se, että syy löytyy aina samasta paikasta, mutta uskon että siinä on kuitenkin vahvasti totuus taustalla. Lapsi, joka tappaa tulee rakkaudettomasta kodista, jossa on joutunut hyväksikäytetyksi tavalla tai toisella. Häntä on kiusattu, pilkattu, alistettu, pahoinpidelty, tukahdutettu, hänen ei ole annettu olla lapsi ja hänet on altistettu asioille, joista hänen ei pitäisi tietää mitään.

Toinen hyvä pointti kirjassa oli, että lasta pidetään aina pahana. Yksikään lapsi ei synny pahaksi, vaan ympäristö, elämä muokkaa. Kun vuosia pahoinpidelty ja kaltoin kohdeltu puoliso tappaa kumppaninsa, riittää ymmärrystä ja tappaja nähdään todellisena uhrina. mutta kun lapsi tappaa häntä kiduttaneen ja hyväksikäyttäneen vanhemman, on lapsi paha.

Täydet viisi tähteä tälle kirjalle.

[KKK]

Sami Parkkonen: "Lainsuojattomat - Villiintynyt Legenda"

Kirjoittaja pyrkii kirjoittamaan "auki" outlaw-bikerlegendoja ja osoittamaan että ne ovat osittain liioiteltuja.

Tykkäsin:
- "erilainen näkökulma" aiheeseen
- suomalaisten bikerien haastattelut
- esittää joitakin hyviä kysymyksiä virkavallan toimien laillisuuteen liittyen

En pitänyt:
- kirjoittaja sortuu samaan mistä muita toimittajia moittii - valmiiksi pureskellun tiedon julkaisemiseen sellaisenaan. Suurin osa lähteistä on aiheesta jo aikaisemmin julkaistua tekstiä, joka toki lainausten yhteydessä mainitaan. Jää väistämättä sellainen maku, että suurin osa tutkimustyöstä on tehty nojatuolista käsin. Paperinmakuista, vaikka itselle uusiakin juttuja löysin.
- kerhoviitteiden ja henkilöiden "sumentaminen". Kuka tahansa aiheeseen vähääkään perehtynyt osaa yhdistää "suomen ensimmäisen Karhuosaston rynnäkön kerhotiloihin" HA:hin ja "karismaattisen biker-bändin nokkamiehen" Marko Hirsmaan, joten miksi niitä ei voinut mainita? Kysehän ei ole salaisesta tai uudesta tiedosta.
- suomalaisten bikereiden ANONYYMIT haastattelut. Kaikki henkilöllisyydet ja kerhoviitteet poistettu. Kriittinen lukija kysyy itseltään, ovatko nämä autenttisia vai osittain sepitettä? Kuvaliite varsin suppea.
- teksti olisi kaivannut lisää toimittamista. Puhekielisyys ja sivistyssanat samassa lauseessa syövät tehoa toisiltaan. Taitto osittain huolimatonta (käsin tehtyjä rivinvaihtoja keskellä lausetta) ja kohtuullisen paljon kirjoitusvirheitä ("MCarthy" ym)

Tuomio:
Kiinnostava lukukokemus aiheesta kiinnostuneelle. Ihan tämän perusteella en ole valmis "valkopesemään" prosenttikerhoja, mutta kiitän silti kirjaa minulle suositelleita.