sivustahuutaja kirjoitti:NuoriDaavid kirjoitti:Sulla on se perusvirhe, että oletat tässäkin, että ihmiset ovat aina itsekkäitä ja rationaalisia toimijoita.
Ihmiset saavat olla mieleltään 90% irrationaalisia. Emme kuitenkaan voi huomioida tuota irrationaallista osaa mitenkään, joten kaikki toiminta täytyy suunnitella sen 10% rationaalisen aivomassan perusteella.
Mielestäni esim. ovet toimivat aika hyvin. Kaikki ihmiset eivät rationaalisesti kulje ovista, mutta silti ovet on saatu toimimaan varsin mallikkaasti niiden ihmisten kohdalla, jotka ovia käyttävät.
Toisaalta kannattamassasi sosiaalisessa insinööritaidossa on sekin riski, että ihmisten käyttäytyminen mukautuu hyvin sille annettuihin syötteisiin.
Jos siis Dave on oikeassa, että ihmiset eivät tyypillisesti maksimoi omaa etuaan vaan ovat vaikkapa jonkinlaisia solidaarisia altruisteja (sopii vähän huonosti tähän rikosesimerkkiin, josta asia lähti liikkeelle, mutta menkööt), mutta koska kognitiivisesti rajoittuneille ekonomisteille on helpompaa mallintaa itsekkäille ja instrumentaalisesti rationaalisille toimijoille perustuvaa sosiaalisista vuorovaikutusta, niin saatamme vahingossa tulla rakentaneeksi yhteiskunnan, jonka rakenteet ohjaavat ihmiset käyttäytymään ekonomistin mallin mukaisesti. Näin alunperin virheellisestä mallista tulee itseään toteuttava ennuste, ja sivutuotteena olemme muokanneet ihmisistä itsekkäitä paskiaisia, aka oman elämänsä KTM:eita.
Tässä mielessä ekonomistien sosiaalinen insinööritaito (miten käännetän engineering?) on heikompaa kuin varsinainen insinööritaito, jossa sentään vallitsee järkevä työnjako: varsinaiset luonnontieteilijät tutkivat lukemattomista toisiinsa vaikuttavista kausaaliprosesseista koostuvaa maailmaa, ja eristävät sitten laboratorioidensa keinotekoisissa ympäristöissä näitä kausaaliprosesseja toisistaan sen selvittämiseksi, miten ne toimisivat, jos ne (tai ainakin hallittavan rajallinen määrä niitä) olisivat ainoat johonkin ilmiöön vaikuttavat kausaalitekijät (mitä siis luonnossa ne eivät koskaan ole). Kun tämä sitten onnistuu, niin paikalle tulee insinööri rakentamaan myös laboratorion ulkopuoliseen maailmaan keinotekoisia ympäristöjä, joissa luonnontieteilijän analysoimat kausaaliprosessit ovat ainoita vaikuttavia tekijöitä. Veturi on aika huono kulkuneuvo luonnollisella alustalla.
Yhteiskuntatieteen puolella ekonomisti ei kysy sosiologilta, antropologilta, sosiaalipsykologilta tai muulta empiiriseltä käyttäytymistieteilijältä, minkälaisia ihmiset ovat, vaan pohjaa omaan a priori -idealisaatiomalliinsa ja rakentaa yhteiskuntaa sen mukaan. Tämä onnistuu, koska ihmiset, toisin kuin elottomat kappaleet, mukauttavat käyttäytymistään odotuksien mukaan. Hinta vain voi olla korkea.
