sivustahuutaja kirjoitti:Itse asiassa väittämäni oli ihan oikein, koska eihän 4-10 asteikon käytössä ole järkeä, jos kaikki saavat kympin. Jos tavoiteena olisi vain noteerata hyväksytty suoritus, niin asteikko olisi binäärinen: hyväksytty / hylätty. Tuo numeroväli pitää siis kalibroida aina siten, että molemmat päät tulee käytettyä. Varsinaisen vaatimustason kertoo hylättyjen raja ja jatkoopiskelupaikkoihin vaaditut arvosanat.
Väittämäsi on edelleen väärin, etkä ymmärtänyt mitä yritin selittää. Esittämäsi tavan lisäksi voidaan luoda kiinteä arvosteluasteikko, jolla arvostelu suoritetaan.
Esimerkki: Kokeesta saa maksimissaan 30 pistettä. 15 pisteellä saa 4:n, joka on hyväksytyn raja. 27 pisteellä saa 10:n, joka on maksimiarvosana. Jaetaan väli lineaarisesti jolloin jokainen lisäpiste parantaa arvosanaa puolella numerolla.
Kun tehtävien pisteytysperusteet on etukäteen sovittuna, on täysin kokeen tekijöiden tietotasosta kiinni minkälaisia numeroita kokeesta saadaan. Kaikki voivat saada kymppejä siinä missä ne voi saada myös hylättyjä. Yleensä tuloksissa on suurempaa hajontaa.
Suuri osa kokeista on itseasiassa tällä menetelmällä toteutettuja, joten tämän olisi luullut olevan itsestään selvää. Itseasiassa ei mulla koulumaailmasta tule äkkiseltään muita gaussin käyrälle skaalattuja tuloksia mieleen kuin ylioppilaskirjoitukset.