Mammailu 2.0

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10700
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Meillä on nyt sitten vyöhyketerapia-aika maanantaina klo 14.15. Puhuin terapeutin kanssa puhelimessa Sakun hurjasta pulauttelusta, jota ei siis tapahdu vain ruokailun jälkeen, vaan kokoajan, oli missä asennossa tahansa. Öisin herätään vähintään tunnin välein, ja kun pieni nukkuu vieressä niin tunnen aina ennen heräämistä sellasen pienen nytkähdyksen vatsassa. Ennen refluksilääkkeitä (ihan tarpeeksi syönyt nyt lääkkeitä virustaudin ja korvatulehduksen myötä) ajattelin kokeilla, hoitsu oli tosiaan sitä mieltä että eiköhän me edes jonkinlainen apu hoidolla saada vatsanseudun kramppeihin.
The great club outshines the individual, always and forever.
RP

Viesti Kirjoittaja RP »

On se kumma kun ei saa enää nykyään siivota omalla tutulla kaavalla. Mies on opettanut tytsälle "tuiman katseen", jonka saan aina laskeskellessani ärräpäitä. Ärräpäät kuuluvat oleellisena osana siivousrituaaleihini. Jos jotain inhoan niin sitä, joten luonnollisesti haluan tehdä siitä mahdollisimman ison numeron. Ja toki nauttia samalla sen suomasta ns. omasta ajasta.

Nyt tuo pieni pain in the ass hyppii tuimine katseineen silmille, ja siivous ei etene sitten millään, ja mikä muu kuin se saa ärräpäät liikkeelle kymppi potenssilla. Noidankehä.

Kamalan vaikeaa tämä mun elämä.
Avatar
Kottarainen
Kitisijä
Viestit: 2081
Liittynyt: 18.01.2011 23:14

Viesti Kirjoittaja Kottarainen »

^Suosittelen lämpimästi osa-aikaista. Paras päätös mitä olen vähään aikaan tehnyt. Laskujen maksu vähän kyllä takkuaa mutta lapsi on vain kerran pieni. Sitä on muutenkin aika eri ihminen kun ei ole valmiiksi tappanut itseään liialla työnteolla.
Kottarainen on luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
RP

Viesti Kirjoittaja RP »

Jos osa-aikainen työnteko ei ole mahdollista niin jos taloudellinen tilanne salliin niin jää kotio, töihin voit aina palata jos siltä tuntuu ja tuon ajan voi myös käyttää samalla siihen "mitä minä haluan tehdä isona" pohdiskeluun. Eikö sulla ollut jotain tuon tapaisia mietteitä?

Itse tein myös ratkaisun siltä osin, että tytsä menee vain osa-aikaiseen päivähoitoon eli kolme päivää hoidossa ja neljä päivää kotona. En minä kykene eroilemaan siitä pidemmäksi aikaa vaikka satasella uhoankin, almost päivittäin.
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10700
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Mä ilmoitin Sakun hoitoon 1.8.2012 alkaen, eli vajaan vuoden päähän (ikää silloin 1v2kk), olis 7h/pvä ryhmäperhepäivähoito veljensä kanssa. Tehtiin miehen kanssa diili että saisin tehdä 6h päiviä. Nyt pitäis vaan fiksusti funtsia että miten selitän tän nykyiselle työnantajalle. Ellei hyväksy, ainahan sitä duunia voi vaihtaa.
The great club outshines the individual, always and forever.
RP

Viesti Kirjoittaja RP »

Elppis kirjoitti:Mä ilmoitin Sakun hoitoon 1.8.2012 alkaen, eli vajaan vuoden päähän (ikää silloin 1v2kk), olis 7h/pvä ryhmäperhepäivähoito veljensä kanssa. Tehtiin miehen kanssa diili että saisin tehdä 6h päiviä. Nyt pitäis vaan fiksusti funtsia että miten selitän tän nykyiselle työnantajalle. Ellei hyväksy, ainahan sitä duunia voi vaihtaa.
No sanot ettet halua jäädä hoitovapaalle kolmeksi vuodeksi vaan tehdä töitä, mutta kun muksu on vielä vauva niin lyhyempi työpäivä olisi jeesh.
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10700
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

^Tätä vähän pohjustin jo :D
The great club outshines the individual, always and forever.
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10700
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Snadia yh-meininkiä tää elämä nykyään; mies on töissä toisella puolella Helsinkiä, joten Kehää pitkin työmatkat kestää melkein tunnin suuntansa, eli on poissa kotoa 7-18 vähintään. Kuskailen esikoista kerhoonsa neljänä päivänä viikossa vauvan kanssa, ja tuntuu että homehdun kohta! Nytkin Liverpool-porukan kaverinsa (myöskin "hallituksen jäsen") tuli Turusta meille ja lähtivät Kotkaan katsomaan saunatiloihin 14.45 alkavaa matsia, kotiutuvat KAI joskus illalla, kaveri jää yöksi. Taas koko lauantai kolmistaan lasten kanssa - ei autoa - ei ajorkottia - ei kylään tulevia mailla halmeilla. Ulkoilua kai luvassa iltapäiväksi; jos tuo pikkuinen hammaskivuiltaan suostuu vaunuissa olemaan/nukkumaan.

Valivali, anteeks. Vähän ummehtunut olo vaan.. Huomenna pitäis tulla sit iltapäivästä miehen äiti, täti, eno ja enon vaimo kakkukahville; tasan ostan kaupasta kaiken tarjoiltavan. Sais edes nukkua öisin niin ei valituttaisi näin kauheasti.

Oh well, itepähän tähän lähdin..
The great club outshines the individual, always and forever.
RP

Viesti Kirjoittaja RP »

^Tähän klassisen korni olalle taputus ja lausahdus "kyllä se siitä". Asioilla on tapana onneksi selvitä. Tuo kurssittelu olisi varmaan ihan hyvä juttu, pääsisi hieman saamaan esimakua tulevasta, mutta noilla aikatauluilla ymmärrän sen olevan hankalaa. Työn ohella opiskelu oli mielestäni huomattavasti helpompaa aikoinaan kuin lapsen kanssa kotona ollessa. Lapsi kun tarvitsee ja vaatii sen huomionsa kun kotona ollaan. Yö on opiskelijan aikaa!

Tänään meillä ollut hempeilypäivä, paljon halimista ja suukottelua. Tytsä otti jopa päikkärit äidin kainalossa. Sitä ei ole sitten vauva-ajan tapahtunut. Ihan herkistyy tässä.

Kysyin tytsältä onko se äidin kulta. Kiia on äidin kulta, Kiia on äidin aurinko, Kiia on äidin auringonsäde. Niin on, sanoin. Siihen lisäsi lopuksi Kiia on äidin lemupilvi. En pystynyt hillitsemään huutonaurua, nimittäin mulla ei ole hajuakaan (hmm) mistä on tuon kehittänyt. Hämärä muistikuva on että isänsä on saattanut joskus mainita "lemupilvistä" kun tytsällä on ollut hieman aktiivisempaa peräpään päästökautta.

Söpö <3
RP

Viesti Kirjoittaja RP »

Meillä on nämä sukupuoliasiat tulleet vahvasti mukaan kuvaan tässä kolmen viimeisen viikon aikana. Aikoinaan otin asenteen että rehellisyydellä ja totuudella mennään eteenpäin jos kysytään niin vastataan.

Nyt se on sitten sitä jauhamista päivittäin tytsän suulla "Kiialla on pimppa, äitillä on pimppa, iskällä on pimppeli, pissa tulee pimpasta, kakka tulee pepusta, äiti käyttää vaippoja koska äiti on iso tyttö, äitillä tulee verta pimpasta, kiialla tulee kun on iso tyttö ja käyttää vaippoja kun on iso tyttö, pieni tyttö ei käytä vaippoja, kiia on pieni iso tyttö, kiia on tyttö pimppa iskä poika pimppeli".

Tämä on jotakuinkin tulosta sukupuolelinten ja kuukautisten tuomien kysymysten vastauksista :S
Avatar
Mida
Kitinän uhri
Viestit: 531
Liittynyt: 15.09.2006 12:10

Viesti Kirjoittaja Mida »

Meidän pojat ovat nyt useampaan kertaan hämmästyneet tajutessaan, että äidillä ei vieläkään ole pippeliä. Tarvii varmaan ruveta rehvastelemaan vauvojensynnytyskyvyllä enemmän.
Avatar
Mirkku
Kitisijä
Viestit: 1286
Liittynyt: 20.08.2008 12:54

Viesti Kirjoittaja Mirkku »

5-v kakara kysyi päivänä eräänä, kun istui sohvalla mun kainalossa: ".... miten ne vauvat sitten tulee sinne äidin mahaan...?". Hieman jouduin nikottelemaan, koska kysymys tuli niin puskista. Siinä sitten käytiin läpi näitä juttuja, mutta melko pintapuolisesti. Ilmeisesti selitys hyväksyttiin, kun jatkokysymyksiä ei ole vielä seurannut :roll: .

Ja kakara on alkanut katselemaan tyttöjä. Uimahallin pukuhuoneessa eräänä päivänä posket punaisena hihitteli, kun ohi kirmasi muutaman vuoden vanhempia tyttöjä :lol: .
"To infinity... and beyond!"
"Oh, I'm detecting nuttiness!"
Avatar
par-sky
Kitisijä
Viestit: 2439
Liittynyt: 14.09.2005 17:11
Paikkakunta: Hämpton

Viesti Kirjoittaja par-sky »

Meillä on menossa tutista vieroitus. Jo aiemmin on luovuttu tutista päivällä, joka meni ihan hyvin.

Nyt sitten pitäisi nukkua ilman tuttia. Tämä on taas lapsen mielestä kovin harmillista. Ei käy, ei sovi. Ensimmäisenä iltana huutoa tuli piiiiitkään, silmät ei meinannu pysyä auki mutta pässinpäisesti vaan ei suostuta nukahtamaan.

Ei oo ainakaan mitään pelkoa siitä että ois vaihtunu sairaalassa, tommosta itsepäisyyttä ei ilman sukurasitetta synny.

Toinen ilta meni jo paremmin, mutta yhä harmitti. Samoin yöllä saatetaan ruveta huutelemaan, jos unissaan yritetään viedä kädellä tutti suuhun, mutta tuttia ei olekaan.

On se ikävä kuunnella toisen huutoa. Ja kun mieli tekisi antaa se tutti. Toisaalta, sitten olisi kiusannut toista ihan turhaan. :(
Me transmitte sursum, Caledoni!
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Viesti Kirjoittaja exPertti »

par-sky kirjoitti:Meillä on menossa tutista vieroitus. Jo aiemmin on luovuttu tutista päivällä, joka meni ihan hyvin.

Nyt sitten pitäisi nukkua ilman tuttia. Tämä on taas lapsen mielestä kovin harmillista. Ei käy, ei sovi. Ensimmäisenä iltana huutoa tuli piiiiitkään, silmät ei meinannu pysyä auki mutta pässinpäisesti vaan ei suostuta nukahtamaan.
Täällä ei ole ollut tuttia ollenkaan. Riepu ja peukku ovat tuoneet tarvittavan lohdun.
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
par-sky
Kitisijä
Viestit: 2439
Liittynyt: 14.09.2005 17:11
Paikkakunta: Hämpton

Viesti Kirjoittaja par-sky »

^me taas ei alun alkujaankaan haluttu että rupeaa imemään peukaloa.
Me transmitte sursum, Caledoni!
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 5971
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

Tutti pois ja tsup, niin se hoituu. Peukaloa ei saa pois ja riepuja on maailma täynnä.
Paras päivä ikinä.
RP

Viesti Kirjoittaja RP »

Vauvoissa on eroja, käsittääkseni tutti on hyvä antaa jos vauva tosiaan on imuhalukas. Jos ei ole, ei kannata totuttaa. Näin olen monesti kuullut sanottavan. En tiedä.

Meillä ei tytsä huolinut tuttia, eikä ole peukaloakaan imenyt. Mutta iltapullosta luopuminen teki tiukkaa.
masa

Viesti Kirjoittaja masa »

exPertti kirjoitti: Täällä ei ole ollut tuttia ollenkaan. Riepu ja peukku ovat tuoneet tarvittavan lohdun.

Meillä järsi kuivaalihaa ja joi pontikkaa jo puolvuotiaasta lähtien.
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10700
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

par-sky kirjoitti:Ja kun mieli tekisi antaa se tutti. Toisaalta, sitten olisi kiusannut toista ihan turhaan. :(
Joo tätä ei kannata tehdä :D Mies meillä toisena iltana MELKEIN luovutti ja oli antamassa tutti, piti ihan väkivalloin tunkea äijä ulos huoneesta tutteineen ja sanoa että häipyy nyt, tämä hoituu laulamalla :D Kyllä se sitten simahti ja rauhoittui, kun aikani hyräilin ja kerroin tuttisatuja.
The great club outshines the individual, always and forever.
Melnais
Kitisijä
Viestit: 2199
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Melnais »

Kuumottaa. Tyttö nukahti eilenkin vasta puoli kahdeltatoista, nukkuu meidän välissämme ja heräilee lukemattomia kertoja yössä. Raivostuttaa ja turhauttaa. Kaupan päälle jotain epämääräistä huonouden tunnetta, sillä eihän nyt omaa seksielämää sovi arvottaa korkeammalle kuin lapsen jatkuvaa turvallisuudentunnetta.

On kyllä Ongelma. Viikon päästä onneksi aikuisten yöloma edessä mutta vähän jo etukäteen tuntuu kuin nälkiintyvälle annettaisiin puolikas hapankorppu.
Elämä kantaa, jos sen antaa
Avatar
Mida
Kitinän uhri
Viestit: 531
Liittynyt: 15.09.2006 12:10

Viesti Kirjoittaja Mida »

Laps voi hyvin. Ei vihjaustakaan siihen suuntaan, että syöpä olisi palannut. Vielä vajaa kuukausi ennen kuin kurkataan tilannetta kehon läpi.

En suostu jännittämään ihan vielä. Tää on hyvä nyt.
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 9426
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

Mida kirjoitti:Laps voi hyvin.
Kiva kuulla.
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
masa

Viesti Kirjoittaja masa »

Mida kirjoitti:Laps voi hyvin. Ei vihjaustakaan siihen suuntaan, että syöpä olisi palannut. Vielä vajaa kuukausi ennen kuin kurkataan tilannetta kehon läpi.
Hieno homma. Toivotaan että jatko menee hyvin.




Ei nyt mitenkään Midalle suoranaisesti, mutta tutustuin Jäähyväiset Einolle -kirjaan. Hyytävää luettavaa kerrassaan..
Avatar
Mida
Kitinän uhri
Viestit: 531
Liittynyt: 15.09.2006 12:10

Viesti Kirjoittaja Mida »

Joo, olen lukenut Jäähyväiset Einolle ja oli melko ravisteleva kirja. Uskomatonta jutttua paikoin sairaalabyrokratiasta, vastuusta, kaikesta.
masa

Viesti Kirjoittaja masa »

Ok. Johanna oli meidän naapuri ja mun monivuotinen luokkakaveri. Sai juuri kaksoset, joten elämä jatkuu..
Vastaa Viestiin