Uskotko, että usean miljoonan lottovoitto lisäisi onnellisuu
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Uskotko, että usean miljoonan lottovoitto lisäisi onnellisuu
Tämä aihe on käsitelty aiemminkin, mutta so not.
Uskotko, että usean miljoonan lottovoitto lisäisi onnellisuuttasi pysyvästi.
Avainsana on pysyvästi
Uskotko, että usean miljoonan lottovoitto lisäisi onnellisuuttasi pysyvästi.
Avainsana on pysyvästi
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Pallotin tietenkin "Ei lisäisi onnellisuuttani pysyvästi".
En kerta kaikkiaan tajua, millä mekanismilla usean miljoonan lottovoitto tekisi minusta onnellisemman.
Koska kitinä on akateeminen keskustelukerho ja "muistaakseni" on hyvä lähde, niin muistaakseni varallisuuden tutkitusti ei ole todettu lisäävän onnellisuutta pysyvästi. Muistaakseni ainoa korrelaatio tulee tilanteessa, jossa henkilön tulotaso nousee tilanteessa, jossa hän aiemmin on elännyt aidolla nälkärajalla. Kun on noustu sen yläpuolelle (kuten kaikki suomalaiset ovat), tulotason nousu ei tutkimusten mukaan pysyvästi lisää onnellisuutta.
En kerta kaikkiaan tajua, millä mekanismilla usean miljoonan lottovoitto tekisi minusta onnellisemman.
Koska kitinä on akateeminen keskustelukerho ja "muistaakseni" on hyvä lähde, niin muistaakseni varallisuuden tutkitusti ei ole todettu lisäävän onnellisuutta pysyvästi. Muistaakseni ainoa korrelaatio tulee tilanteessa, jossa henkilön tulotaso nousee tilanteessa, jossa hän aiemmin on elännyt aidolla nälkärajalla. Kun on noustu sen yläpuolelle (kuten kaikki suomalaiset ovat), tulotason nousu ei tutkimusten mukaan pysyvästi lisää onnellisuutta.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
No tuo "pysyvästi" on toki vähän hankalaa, koska olen muistelevinani samansuuntaisia tutkimustuloksia kuin sinäkin. Toinen hankaluus pysyvyyden vaatimuksessa on toki se, että itsekin olet muistutellut Keynesistä:
Mutta kyllä Vagabondon argumentti on minusta aika vastaansanomaton:Dave kirjoitti:Muistan myös Keynesin viisauden "pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleita".
Vagabondo kirjoitti:Mä olen onnellisimmillani harrastusten parissa tai vapaalla perheen ja/tai kavereiden seurassa, joten jäisin mielelläni pois palkkatöistä.
Pari miljoonaa riittäis, niin voisin elellä koroilla loppuelämäni. Kai sen Bugatin voi myydä?
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Itse itsenäni lainaten:urpiainen kirjoitti:Mutta kyllä Vagabondon argumentti on minusta aika vastaansanomaton:Vagabondo kirjoitti:Mä olen onnellisimmillani harrastusten parissa tai vapaalla perheen ja/tai kavereiden seurassa, joten jäisin mielelläni pois palkkatöistä.
Pari miljoonaa riittäis, niin voisin elellä koroilla loppuelämäni. Kai sen Bugatin voi myydä?
Pitsansyönti joka perjantai oli kivaa ensimmäiset kymmenen vuotta.NuoriDaavid kirjoitti:Ne harrastukset on nyt kivoja, koska sulla ei ole nyt rajattomasti aikaa/resursseja niille. Mihin tahansa kyllästyy.
Kyllä mä näen, että harrastukset ovat kivoja juurikin sen takia, että niitä ei pysty tekemään koko aikaa.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
Hanki parempia harrastuksia:NuoriDaavid kirjoitti:Itse itsenäni lainaten:urpiainen kirjoitti:Mutta kyllä Vagabondon argumentti on minusta aika vastaansanomaton:Vagabondo kirjoitti:Mä olen onnellisimmillani harrastusten parissa tai vapaalla perheen ja/tai kavereiden seurassa, joten jäisin mielelläni pois palkkatöistä.
Pari miljoonaa riittäis, niin voisin elellä koroilla loppuelämäni. Kai sen Bugatin voi myydä?
Pitsansyönti joka perjantai oli kivaa ensimmäiset kymmenen vuotta.NuoriDaavid kirjoitti:Ne harrastukset on nyt kivoja, koska sulla ei ole nyt rajattomasti aikaa/resursseja niille. Mihin tahansa kyllästyy.
Kyllä mä näen, että harrastukset ovat kivoja juurikin sen takia, että niitä ei pysty tekemään koko aikaa.
Mulla kun on vielä tämä perversio siitä, että tykkään lueskella läpi erinäisiä kirjastoja, niin elämä on joka tapauksessa liian lyhyt tyydyttävään harrastamiseen - saati sitten nyt, kun pitää käydä töissäkin.masa kirjoitti:Höpö höpö. Kun metsästys alkaa puuduttamaan, voi lähteä kalalle. Kun kalastus puuduttaa, voi lähteä metsästämään. Kun molemmat puuduttavat, voi alkaa rakentamaan kyttäyskoppia. Kun koppi on valmis, voi vetäytyä sinne kyttyylle ja ottaa viskipullon mukaan.NuoriDaavid kirjoitti: Ne harrastukset on nyt kivoja, koska sulla ei ole nyt rajattomasti aikaa/resursseja niille. Mihin tahansa kyllästyy.
Harrasteisiin kyllästyminen on mielikuvituksen puutetta.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Elämänlaatu paranisi. Luultavasti eläisin stressittömämmin, pidemmän aikaa ja terveempänä kuin konttorikumaraisena paperimaakarina. Vaikka serotoniinitaso vakiintuisikin ajan myötä kun paremmasta tulisi arkea, voisin aina verrata aiempaan (työ)elämään ja todeta alles ist gut. Elämänlaatu on onnea.
Avioliitto on ihmeellinen asia. Sen avulla kaksi olentoa kestää vaikeudet joita heille ei olisi tullutkaan jolleivät he olisi menneet naimisiin! -Lucky Luke
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Kun olin töissä julkisen sektorin suolakaivoksessa, ajattelin, miten mahtavaa tulee olemaan, kun siirryn privaattiin; liksa nousee ja työmäärä pienenee. Muistan mm. miten hehkutin ajatusta, että voin käydä salilla joskus iltapäivällä, kun muut ovat vielä töissä.
No, esim. eilen olin salilla vähän kahden jälkeen. Ei se tuntunut mitenkään ihmeelliseltä. Viikottainen työaika on merkittävästi pienempi ja palkka on merkittävästi parempi, kuin suolakaivosaikoina, mutta niistä jaksoi iloita muutaman vuoden. Nyt yli kymmenen vuoden jälkeen ei se enää tunnu miltään.
Ihan oikeasti: on lapsellista luulla, että muutama miljoona lisää rahaa pysävästi lisäisi onnelisuutta. Toki se voi tuntua hienolta muutaman vuoden. Mutta miksi se enää esim kahdenkymmenen vuoden jälkeen tuntuisi miltään?
Jos käsi on kuumalla levyllä, niin toki ajattelee, että kun saan käden tästä pois, olen ikionnelinen. Ei sitä kuitenkaan enää kymmenen vuoden päästä muista.
No, esim. eilen olin salilla vähän kahden jälkeen. Ei se tuntunut mitenkään ihmeelliseltä. Viikottainen työaika on merkittävästi pienempi ja palkka on merkittävästi parempi, kuin suolakaivosaikoina, mutta niistä jaksoi iloita muutaman vuoden. Nyt yli kymmenen vuoden jälkeen ei se enää tunnu miltään.
Ihan oikeasti: on lapsellista luulla, että muutama miljoona lisää rahaa pysävästi lisäisi onnelisuutta. Toki se voi tuntua hienolta muutaman vuoden. Mutta miksi se enää esim kahdenkymmenen vuoden jälkeen tuntuisi miltään?
Jos käsi on kuumalla levyllä, niin toki ajattelee, että kun saan käden tästä pois, olen ikionnelinen. Ei sitä kuitenkaan enää kymmenen vuoden päästä muista.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
Ei nyt millään pahalla Dave, mutta susta on helppo uskoa että mikään määrä rahaa ei nostaisi sun onnellisuustasoa. Eikä duuninkaan lopettaminen, koska joutuisit hengaamaan perheen kanssa enemmän. Silsti suurin osa ihmisistä kokee että työnsä on penaalista ja tekee sitä vain rahasta. Jotenkin veikkaan, kaikista tutkimuksista huolimatta, että Monacon ja Luxemburgin masennuslääkkeiden kulutus, alkoholismi, itsemurhaluvut jne. konkreettiset onnellisuusmittarit näyttävät toista kuin Kontulassa tai Hyrynsalmella.
Avioliitto on ihmeellinen asia. Sen avulla kaksi olentoa kestää vaikeudet joita heille ei olisi tullutkaan jolleivät he olisi menneet naimisiin! -Lucky Luke
Koska ei tarvitsisi tehdä mitään rahaa ansaitakseen, vaan tekemisensä voisi vapaasti valita mielenkiinnon pohjalta. Iso omaisuus antaa aikaa ja varallisuutta tehdä elämällään mitä haluaa mukavalla elintasolla. Mä valitettavasti haluaisin puuhastella asioita, joista ihmiset eivät ole kovin innokkaita maksamaan.NuoriDaavid kirjoitti:Ihan oikeasti: on lapsellista luulla, että muutama miljoona lisää rahaa pysävästi lisäisi onnelisuutta. Toki se voi tuntua hienolta muutaman vuoden. Mutta miksi se enää esim kahdenkymmenen vuoden jälkeen tuntuisi miltään?
Mulla ei ole hajuakaan mitä 20 vuoden päästä haluisin tehdä, mutta voin varmuudella sanoa, ettei se ainakaan ole 37,5h/viikko palkkatöissä. Mulla olis kyllä pitkä lista mitä tahtoisin tehdä lähiaikoina. Kyllä niiden parissa menis helposti 5-10 vuotta ja eiköhän siinä ajassa ehtis jo tulla uusia. On kyllä ihan mahdollista, että 20 vuodenkin päästä haluaisin edelleen puuhastella samoja asioita.
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
But only because we thought
That everything good always would remain
Olisin takuulla pysyvästi onnellisempi jos saisin jättää jokaisesta arkipäivästäni 1,5 tunnin työmatkan pois ja voisin senkin ajan viettää lasteni kanssa, tai tallissa hitsipillin kanssa.NuoriDaavid kirjoitti:
Ihan oikeasti: on lapsellista luulla, että muutama miljoona lisää rahaa pysävästi lisäisi onnelisuutta.
Minusta sinun taipumuksesi synkkyyteen on kyllä jotenkin ilmiömäistä.NuoriDaavid kirjoitti:En kerta kaikkiaan tajua, millä mekanismilla usean miljoonan lottovoitto tekisi minusta onnellisemman.
Tietty onhan se niinkin, että suomalainen ei osaa olla onnellinen. Pitää heti keksiä jotakin joka on pielessä.
Came here for school, graduated to the high life
- Haemaeraemies
- Kitisijä
- Viestit: 3484
- Liittynyt: 14.08.2005 18:34
Ilman mitään kysymystä: kyllä olisin onnellisempi, myös pitkässä juoksussa.
Voisin matkata minne vain, kuinka pitkäksi aikaa tahansa, harrastaa lajeja joiden harrastamiseen ei muuten ole varaa ( laskuvarjohyppy/freefall, paintball, surffaus kunnon maisemissa), ja olisi muutenkin vapaus olla ja mennä ilman huolta huomisesta.
Voisin matkata minne vain, kuinka pitkäksi aikaa tahansa, harrastaa lajeja joiden harrastamiseen ei muuten ole varaa ( laskuvarjohyppy/freefall, paintball, surffaus kunnon maisemissa), ja olisi muutenkin vapaus olla ja mennä ilman huolta huomisesta.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Mä taas veikkaan, että kyseessä on evoluution myötä meihin rakentunut ominaisuus, jonka takia kuvittelemme, että eteenpäin pyrkiminen tekee meistä onnellisempia. Ilman tuota sisäänrakennettua ominaisuutta asuisimme maakuopassa.So Hard kirjoitti:Ei nyt millään pahalla Dave, mutta susta on helppo uskoa että mikään määrä rahaa ei nostaisi sun onnellisuustasoa. Eikä duuninkaan lopettaminen, koska joutuisit hengaamaan perheen kanssa enemmän. Silsti suurin osa ihmisistä kokee että työnsä on penaalista ja tekee sitä vain rahasta. Jotenkin veikkaan, kaikista tutkimuksista huolimatta, että Monacon ja Luxemburgin masennuslääkkeiden kulutus, alkoholismi, itsemurhaluvut jne. konkreettiset onnellisuusmittarit näyttävät toista kuin Kontulassa tai Hyrynsalmella.
Em. ominaisuus kyllä parantaa geenieen eteenpäin vientiä (se siis tuo evolutiivista valintaetua), mutta ei se onnellisuuden kanssa ole tekemisissä.
Mä en olisi lainkaan vakuuttunut siitä, että Monacossa ollaan sen onnelisempia, kuin Hyrynsalmellakaan.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Ja tämä siis lisää onnellisuutta? Ihmiset, joiden ei tarvitse tehdä mitään ovat onnellisia? Arkipäivän havainnothan pikemminkin kertovat, että ihmiset, jotka kokevat, että heiltä odotetaan jotain ovat onnellisempia.Vagabondo kirjoitti: Koska ei tarvitsisi tehdä mitään rahaa ansaitakseen, vaan tekemisensä voisi vapaasti valita mielenkiinnon pohjalta.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Mä olen jotenkin pettynyt sihen, että te kaikki fiksut ihmiset olette tässä niin yksinkertaisia. Mutta kuten sanottua, muutaman miljardin vuoden evoluutio tähän on johtanut, eli ei pitäisi hämmästyä.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
- Haemaeraemies
- Kitisijä
- Viestit: 3484
- Liittynyt: 14.08.2005 18:34
Mä olen jotenkin hämmästynyt, ettet oman ankeuteusi (?) takia, tai minkä ikinä takia, kykene ymmärtämään, miten ihmiset eri tavalla hahmottavat elämää ja sen haastavia sekä joskus vittumaisia osioita.NuoriDaavid kirjoitti:Mä olen jotenkin pettynyt sihen, että te kaikki fiksut ihmiset olette tässä niin yksinkertaisia. Mutta kuten sanottua, muutaman miljardin vuoden evoluutio tähän on johtanut, eli ei pitäisi hämmästyä.
Monella se rajoittava tekijä ihan oikeasti on raha. On tuolla hippejä jotka on super-onnellisia ilman hynkkyäkin, mutta monella ihmisellä raha luo ne rajat mitä voi tehdä, missä, ja missä mitassa.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Onnellisuus on vaikeimmin mitattava ja tutkittava asia. Olen tavattoman tyytyväinen arkeeni, mutta kaikki siinä ärsyttävät elementit, kuten aamuherätykset, konttorityö ja typerysten sietäminen työyhteisössä antaisivat ymmärtää, että oman itseni herrana viihtyisin paremmin. Taloudellinen turva on kuitenkin niin tärkeää, etten voi tehdä niin. Vaikka onnellisuustasoni (endorfiineja ei voi erittyä aivoissa jatkuvalla syötöllä) pysyisi suhteellisen vakiona, nauttisin silti arjesta enemmän.
Avioliitto on ihmeellinen asia. Sen avulla kaksi olentoa kestää vaikeudet joita heille ei olisi tullutkaan jolleivät he olisi menneet naimisiin! -Lucky Luke
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
^^Miten selität tän:
Tietysti olisi parempi, jos olisi muu lähde, kuin muistaakseni. Täytyy yrittää kaivaa esiin. Mullahan on aikaaNuoriDaavid kirjoitti:Koska kitinä on akateeminen keskustelukerho ja "muistaakseni" on hyvä lähde, niin muistaakseni varallisuuden tutkitusti ei ole todettu lisäävän onnellisuutta pysyvästi. Muistaakseni ainoa korrelaatio tulee tilanteessa, jossa henkilön tulotaso nousee tilanteessa, jossa hän aiemmin on elännyt aidolla nälkärajalla. Kun on noustu sen yläpuolelle (kuten kaikki suomalaiset ovat), tulotason nousu ei tutkimusten mukaan pysyvästi lisää onnellisuutta.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
Toivoitko sä joskus, että sitten kun on tarpeeksi massia niin kaikki on paremmin, ja jouduit pettymään? Sä suhtaudut tähän vähän samoin kun jotkut eronneet avioliittoon; loppuu se joskus kuitenkin ja käsiin jää vain paskaa, joten ei kannata edes yrittää. Ne jotka väittävät muuta, eivät tiedä totuutta, mutta kokevat sen vielä joskus.NuoriDaavid kirjoitti:Mä olen jotenkin pettynyt sihen, että te kaikki fiksut ihmiset olette tässä niin yksinkertaisia.
NuoriDaavid kirjoitti:
Ja tämä siis lisää onnellisuutta? Ihmiset, joiden ei tarvitse tehdä mitään ovat onnellisia? Arkipäivän havainnothan pikemminkin kertovat, että ihmiset, jotka kokevat, että heiltä odotetaan jotain ovat onnellisempia.
Tunnen hyvin erään varsin menestyneen yritysjohtajan. 40 vuotta sillä oli missio ja pyrkimys takoa rahaa niin paljon kuin ehtisi. Jok'ikinen aamu se pakotti itsensä heräämään klo 5.00, voimisteli,venytteli ja lähti töihin.
60 vuotta täytettyään se myi 95% liiketoiminnastaan pois ja keskittyi metsästämiseen. Nyt se kulkee ympäri maapallon metsästäen ja relaten. Katuu kuulemma ainoastaan sitä, ettei tehnyt kyseistä ratkaisuaan jo aiemmin. Klo 5.00 heräämisestä se ei ole luopunut. Se kun pitää kuulemma miehen oikeilla raiteilla.