Me haluttiin hyvissä ajoin ennen kagosta totuttaa yksin nukahtamiseen, jottei sitten tule iltaisin kahden kanssa ongelmia.masa kirjoitti:Kagosen kanssa mennään samaa rataa.
Mammailu 2.0
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
Pidin sitä niin itsestään selvyytenä, että uskoin sun näkevän sen itsekin. Lapset ovat yksilöitä. Se, mikä toimii teidän Erkkipetterin kohdalla ei välttämättä toimi jollain muulla. Jos Erkkipetteri nukahtaa rauhassa ilman itkuja, niin helvettiäkö siinä sängyn vierellä hääräämään ihan muodon vuoksi. Jos toinen lapsi kokee tilanteen erilailla ja on itkuisempi ja rauhattomampi, niin sen kanssa kannattaisi ehkä kokeilla jotain toista toimintatapaa.Mirkku kirjoitti:No kerropa ero?
Meillä ei ole lapset kertaakaan saaneet mennä nukkumaan itkien ilman, että allekirjoittanut ei olisi ollut tavalla tai toisella paikalla.
Eivät sitten usein ole sitä tehneetkään.
Äh, juuri tänään on vähän huono omatunto. Kuulemma juniori oli viime yönä käynyt kyselemässä kaveria, mutta isänsä oli kuulemma ollut niin sikeässä unessa ettei herännyt. Äh.
Eivät sitten usein ole sitä tehneetkään.
Äh, juuri tänään on vähän huono omatunto. Kuulemma juniori oli viime yönä käynyt kyselemässä kaveria, mutta isänsä oli kuulemma ollut niin sikeässä unessa ettei herännyt. Äh.
Came here for school, graduated to the high life
Mä ymmärsin Masan esimerkin niin, että jos lapsi itkee itsensä yksin uneen joka ilta, niin voi tulla äitiriippuvainen. Tosin oon siitäkin noin yleistyksenä eri mieltä, mutta uskon, että jonkinlaista turvattomuutta se suurella todennäköisyydellä lapselle tuottaa.Mirkku kirjoitti:^no tietenkin on eroja. Höh. En sitä tarkoittanutkaan. Mutta myös Masan esimerkki oli "yleistävä" siitä, että jos nukkuu yksin, omassa huoneessa, lapsesta tulee äitiriippuvainen. Annoin esimerkin siitä, että näin ei välttis käy.
Mirkku kirjoitti:^no tietenkin on eroja. Höh. En sitä tarkoittanutkaan. Mutta myös Masan esimerkki oli "yleistävä" siitä, että jos nukkuu yksin, omassa huoneessa, lapsesta tulee äitiriippuvainen. Annoin esimerkin siitä, että näin ei välttis käy.
Rautalankaa. Kyse oli siitä, että itkevä lapsi olisi, ehkä, tarvinnut vanhempien rauhoittelua.
Ei sun mukulasi nukuttamisessa IMO ole ollut mitään vikaa, koska se ei tarvinnut apua nukahtamiseen.
Niin, ei se varmaankaan turvallisuuden tunnetta lisää, jos pääsääntöisesti aina jätetään itkien nukkumaan. Tätäkin tosin tapahtuu paremmissakin piireissä, aina ajoittain. Varsinkin jos on todellisia ongelmia siellä päin, eli vauvaa pitää kanniskella 24/7 että pysyy rauhallisena, silloin lasta todennäköisesti huudatetaan ihan pakostakin.
Noin muuten olen sitä mieltä, etten itse ole koskaan nähnyt sisaruksia jotka olisivat toistensa kopioita luonteiltaan, riippumatta millä kasvatusmetodilla on kasvatettu. Ja hyvä niin. On ujoa ja vilkasta jne. saman perheen sisällä, hyvä niin.
Onhan jo ihan vauvojen luonteissa eroa synnäriltä asti, ehkä silloin ei ole vanhempikaan vielä päässyt "sössimään" lapsensa päätä. On jatkuvaa syliä kaipaavaa, on rauhallista, on itkevää, on sitä ja tätä. Kaikki itku ei aina ole aina vatsakipua.
Kyllähän se alussa huolestutti itselläkin kun tytsä on syntymästään asti ollut ns. ei niin kovin läheisyyttä kaipaava persoona ja myös suhteellisen itsenäinen siltä osin ettei edes halua nukkua vanhempiensa kanssa, joskus äitee on ihan haluammalla yrittänytkin josko päikkiä yhdessä kuorsattaisiin. Tai kaipaa läheisyyttä mutta ei samoin tavoin kuin useimmat vauvat mitä olen tavannut. Ei esim. pidä juuri laisinkaan sylittelystä, vieläkään, vaan läheisyytensä haluaa mieluiten vierekkäin olemalla ja silittelemällä. Joskus ihan kaipaa että saisi sylihalia enemmän, mutta näillä mennään. Läheisyys haetaan sillä että halutaan leikkiä, tullaan halimaan (yleensä pyynnöstä, lol) ja pussutellaan. Mutta syli on aika nou nou.
Noin muuten olen sitä mieltä, etten itse ole koskaan nähnyt sisaruksia jotka olisivat toistensa kopioita luonteiltaan, riippumatta millä kasvatusmetodilla on kasvatettu. Ja hyvä niin. On ujoa ja vilkasta jne. saman perheen sisällä, hyvä niin.
Onhan jo ihan vauvojen luonteissa eroa synnäriltä asti, ehkä silloin ei ole vanhempikaan vielä päässyt "sössimään" lapsensa päätä. On jatkuvaa syliä kaipaavaa, on rauhallista, on itkevää, on sitä ja tätä. Kaikki itku ei aina ole aina vatsakipua.
Kyllähän se alussa huolestutti itselläkin kun tytsä on syntymästään asti ollut ns. ei niin kovin läheisyyttä kaipaava persoona ja myös suhteellisen itsenäinen siltä osin ettei edes halua nukkua vanhempiensa kanssa, joskus äitee on ihan haluammalla yrittänytkin josko päikkiä yhdessä kuorsattaisiin. Tai kaipaa läheisyyttä mutta ei samoin tavoin kuin useimmat vauvat mitä olen tavannut. Ei esim. pidä juuri laisinkaan sylittelystä, vieläkään, vaan läheisyytensä haluaa mieluiten vierekkäin olemalla ja silittelemällä. Joskus ihan kaipaa että saisi sylihalia enemmän, mutta näillä mennään. Läheisyys haetaan sillä että halutaan leikkiä, tullaan halimaan (yleensä pyynnöstä, lol) ja pussutellaan. Mutta syli on aika nou nou.
Miska on ihan sylipoju. Jostain syystä kikkon (sisko) syli on aina kivempi - koska kikko jaksaa leikkiä enemmän kuin äiti...ilmeisesti.
Poitsu tänään 1v 7 kk
Mihin tää aika meni? Justha mää heitin sen äijänretaleen pihalle enkä ees tiennyt olevani raskaana? Tosin, jos oisin tiennyt - se ei sitä ulosheittoa olis muuttanut mihinkään.
Poitsu tänään 1v 7 kk
Mihin tää aika meni? Justha mää heitin sen äijänretaleen pihalle enkä ees tiennyt olevani raskaana? Tosin, jos oisin tiennyt - se ei sitä ulosheittoa olis muuttanut mihinkään.
Minusta taas vastasyntyneen kanssa on äärimmäisen kiehtovaa, koska se vuorovaikutus on juurikin niin ainutlaatuista, ja hirveän intensiivistä. Paljolti kyse onkin siitä, miten aikuinen voi itse eläytyä vastasyntyneen maailmaan ja siihen mitä siellä pienessä päässä liikkuu ja miten vauvan tarpeita voi lukea ja tyydyttää. Tuohon vaikuttaa monet asiat, eikä vähiten ihmisen oma persoona ja lapsuuskokemukset. Mutta myös muut seikat.Ylermi Ylihankala kirjoitti: Vastaavasti mä en ole parhaimmillani aivan pienen lapsen kanssa, koska se on usein tylsää vuorovaikutuksen puuttuessa.
Prepare for the worstest.
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Ilman mitään provoamista, niin kyllä siihen eniten vaikuttaa vanhemman sukupuoli.nowaysis kirjoitti:Minusta taas vastasyntyneen kanssa on äärimmäisen kiehtovaa, koska se vuorovaikutus on juurikin niin ainutlaatuista, ja hirveän intensiivistä. Paljolti kyse onkin siitä, miten aikuinen voi itse eläytyä vastasyntyneen maailmaan ja siihen mitä siellä pienessä päässä liikkuu ja miten vauvan tarpeita voi lukea ja tyydyttää. Tuohon vaikuttaa monet asiat, eikä vähiten ihmisen oma persoona ja lapsuuskokemukset. Mutta myös muut seikat.Ylermi Ylihankala kirjoitti: Vastaavasti mä en ole parhaimmillani aivan pienen lapsen kanssa, koska se on usein tylsää vuorovaikutuksen puuttuessa.
Äidillä tottakai on erilainen suhde vastasynteeneeseen kuin isällä. Äiti on kantanut lasta 9kk sisällään ja imettää häntä monta kertaa päivässä.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
No joo. Mutta joka tapauksessa se äiti on kantanut sitä lasta 9kk ja puskenut sen vesimelonin puutarhaletkun läpi ja tod. näk. vielä imettää us. kertoja päivässä. Eli kyllä se nyt 99% tapauksista antaa aika kovan etulyöntiaseman.nowaysis kirjoitti:Heh, muun muassa se Mutta eihän nää oo mitenkään joko/tai, toisinaan isä voi bondata vastasyntyneen kanssa tosi hienosti, tai jopa paremmin kuin äiti. Yleisempää taatusti toisin päin.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
Mulla on kyllä sama kokemus kuin Nowalla, sillä erotuksella että ne vastasyntyneet tai melkein mitkä vaan alle vuoden ikäiset joiden kanssa oon ollut enemmän tekemisissä on olleet aina asiakkaita. Eli pelkkä äitiys tai raskaus ei riitä selittäväksi tekijäksi. Toisaalta naiset taitavat keskimäärin olla muutenkin herkempiä nonverbaaliselle viestinnälle, muistelisin?
(Ja me ollaan ainakin Nowan kanssa superherkkiä ja analyyttisiä kaikelle viestinnälle, joten tämä yhteys ei sinällään yllätä. )
(Ja me ollaan ainakin Nowan kanssa superherkkiä ja analyyttisiä kaikelle viestinnälle, joten tämä yhteys ei sinällään yllätä. )
Mäkin jätän lapsen yleensä yksin nukahtamaan makuuhuoneeseen; ensin toki lauletaan ja toivotetaan hyvää yötä. Muutaman kerran se tekee sen kääntotemppunsa, mutta sitten nukahtaa lman mitään itkeskelyjä. Toki JOS jotain huutoa kuuluu, meen rauhoittelemaan..mutta muuten annan sen nukahtaa rauhassa. Väittäisin, että mulla on melko "helppo lapsi". (Niin sanoi mummikin.) Tosin taas tänä iltana se nukahti johonki ihan kummalliseen asentoon "väärinpäin", mutta ei kai se ole vaarallista. Heh, josko ne yötreenauksetkin pikkuhiljaa vähenis, niin täähän olis jo aika luksusta..
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta tee se vasta ihmeitä tekee.
- mustaenkeli
- Kitisijä
- Viestit: 2872
- Liittynyt: 09.09.2005 12:08
- Paikkakunta: Hell-sinki
- Viesti:
Minkäs ikäinen lapsi kyseessä ja millaista unikoulua toteutitte?Ylermi Ylihankala kirjoitti:Btw, juuri päättyi unikoulu tähän liittyen. 4-5 päivää meni siihen, kun lapsi oppi nukahtamaan yksin.masa kirjoitti: Minä puhuin yksin nukahtamisesta, ja siitä, ettei lapsen annettu itkeä itseänsä uneen. Vai teitkö sinä niin?
Nimimerkillä: meillä 2,5-vuotias, jonka nukahtamiseen/nukuttamiseen voi menäkolmekin tuntia ja on keksinyt huudella sängyssäänmyös erinäisiä palveluksia ja muita toimituksia (pissahätä, kakkahätä, jano, nälkä, peitto päälle, unilelu kainaloon jne...).
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
-muumimamma
-
- Kitisijä
- Viestit: 9426
- Liittynyt: 22.09.2008 13:03
2v 2kk. Unikoulu tarkoittaa iltasadun ja laulun jälkeen ekoina päivinä tytön huoneen oven taaksen menemistä ja sieltä tarpeen tullen tytön takaisin petiin raahaamista. Muutaman päivä meni useammalla palautuksella, mutta sittemmin kyse on ollut yksittäisistä palautuksista.mustaenkeli kirjoitti:Minkäs ikäinen lapsi kyseessä ja millaista unikoulua toteutitte?
Yliuuttunut ja liian pieni hurmossetä.
No meillä toimii siten, että jos peitto ei meinaa pysyä päällä, isi hakee sen pois, pissahädän iskiessä menkööt itse vessaan, ja janoa ehkäistään antamalla vesipullo viereen. Unileluja ja nälkää ei olla vielä keksitty.mustaenkeli kirjoitti: Nimimerkillä: meillä 2,5-vuotias, jonka nukahtamiseen/nukuttamiseen voi menäkolmekin tuntia ja on keksinyt huudella sängyssäänmyös erinäisiä palveluksia ja muita toimituksia (pissahätä, kakkahätä, jano, nälkä, peitto päälle, unilelu kainaloon jne...).
Olen julma.
Et ole.masa kirjoitti:No meillä toimii siten, että jos peitto ei meinaa pysyä päällä, isi hakee sen pois, pissahädän iskiessä menkööt itse vessaan, ja janoa ehkäistään antamalla vesipullo viereen. Unileluja ja nälkää ei olla vielä keksitty.mustaenkeli kirjoitti: Nimimerkillä: meillä 2,5-vuotias, jonka nukahtamiseen/nukuttamiseen voi menäkolmekin tuntia ja on keksinyt huudella sängyssäänmyös erinäisiä palveluksia ja muita toimituksia (pissahätä, kakkahätä, jano, nälkä, peitto päälle, unilelu kainaloon jne...).
Olen julma.
- Kottarainen
- Kitisijä
- Viestit: 2081
- Liittynyt: 18.01.2011 23:14
Pieni ihminen täällä ripuloi ja oksensikin eilen. Tänäänkin vielä ruikulilla. Onneksi suostui nyt ennen päiväunia nesteyttämään itseään edes hiukan paremmin, ehdin jo huolestua josko kuivahtaa. Juo korviketta, vaikkakin alle puolet normimäärästä, joten en edes ole yrittänyt tarjota Osmosalia, vaikka mietityttää hiukan pitäisikö.
Kottarainen on luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Mun keskimmäinen oli kuivumisen takia sairaalassa muutaman kuukauden ikäisenä. Voin vakuuttaa, että sen kuivuman kyllä näkee, kun sitä on. Lapsi on aivan eri näköinen.Kottarainen kirjoitti:Pieni ihminen täällä ripuloi ja oksensikin eilen. Tänäänkin vielä ruikulilla. Onneksi suostui nyt ennen päiväunia nesteyttämään itseään edes hiukan paremmin, ehdin jo huolestua josko kuivahtaa. Juo korviketta, vaikkakin alle puolet normimäärästä, joten en edes ole yrittänyt tarjota Osmosalia, vaikka mietityttää hiukan pitäisikö.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
- Kottarainen
- Kitisijä
- Viestit: 2081
- Liittynyt: 18.01.2011 23:14