masa kirjoitti:Niin eikö siis joku PCI-E kortti käy?
Ei kait se käy, jos ei oo väylää...
"PCIe cards cannot be inserted into PCI slots"
http://en.wikipedia.org/wiki/PCI_Express
masa kirjoitti:Niin eikö siis joku PCI-E kortti käy?
Joo, oikaisin vähän mutkissa Eli meinasin, että niiden satunnaisten riittävän suurten alkulukujen löytämisessä voi hyödyntää testaamisessa listaa, mikä tekee testaamisesta riittävän nopeaa.NuoriD kirjoitti: Mä en tiedä, oliko tämä vitsi, mutta oletetaan, että se ei ollut.
Koko homman idea RSA:ssa on, että salaaja itse määrittää ne alkuluvut. Jos käytettäisiin jotain valmista listaa, niin salauksen murtaminen olisi äärettömän helppoa. Vaikka lista sisältäisi valtavan määrän lukuja, sen läpi käyminen kokeilemalla olisi nopealle koneelle helppoa.
Kun sen sijaan muodostetaan alkuluku itse, niin kenelläkään ei ole mitään vihjettä alkuluvusta ja joudutaan kokeilemaan kaiki vaihtotehdot ykkösestä avaimen neliöjuureen saakka.
Ja se etsintäkin tapahtuu web-käytön tapauksessa palvelimellla ja vain kerran.NuoriD kirjoitti: Eli kyllä ainakin joissain tilanteissa selain laskee niitä 1024 bittisiä alkulukuja ja ihmettelen, miten se hitailla koneilla onnistuu. Mutta tietty jos 2048 bittinen RSA avain sulta syntyy 100 ms:ssa niin 10 kertaa hitaammallakin kestää vain sekunnin. Ja se alkulukujen etsintä tehdään vain kerran. Yllättävän nopeaa.
OpenSSL-kirjaston työkaluohjelmalla. Tajusin tosin myöhemmin että aikahan ei ole vakio, vaan riippuu siitä montako yritystä alkuluvun etsimiseksi tarvitaan, ja tuntuu vaihtelevan muutamasta kymmenestä millisekuntista puoleen sekuntiin.Matematiikka on kyllä ihmeellistä: alkuluvun löytää kotikoneella sekunnissa mutta kahden näin löydetyn alkuluvun kertominen keskenään muodostaa luvun, jonka jakaminen tekijöihinsä kestää vuosikymmeniä vaikka käytettäisiin supertietokoneita.
Millä sä loit tuon RSA-avaimen?
Crypt::Primes is a pure perl implementation. Perl on tulkattu kieli, ja tuo kirjasto ei käytä apuna mitään konekielelle käännettyjä aliohjelmia. Tarkoittaa käytännössä että tuo on aivan perkeleen hidas etsimään alkulukuja verrattuna optimoidumpaan ratkaisuun.NuoriD kirjoitti:http://search.cpan.org/~vipul/Crypt-Pri ... /Primes.pm
"Primes generates 512-bit primes in 7 seconds (on average), and 1024-bit primes in 37 seconds (on average), on my PII 300 Mhz notebook.
Ei.aasi kirjoitti:Ja se etsintäkin tapahtuu web-käytön tapauksessa palvelimellla ja vain kerran.NuoriD kirjoitti: Eli kyllä ainakin joissain tilanteissa selain laskee niitä 1024 bittisiä alkulukuja ja ihmettelen, miten se hitailla koneilla onnistuu. Mutta tietty jos 2048 bittinen RSA avain sulta syntyy 100 ms:ssa niin 10 kertaa hitaammallakin kestää vain sekunnin. Ja se alkulukujen etsintä tehdään vain kerran. Yllättävän nopeaa.
Näin jos halutaan käyttää pelkkää RSA:ta, mutta web-käytössä käytetään myös symmetristä salausta.NuoriD kirjoitti:Ei.
Molempien käyttäjien pitää RSA:ssa luoda omat avaimensa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Public-key_cryptography
Mutta eikö kaikki vakavampi nettikäyttö, jossa rahaa liikutellaan, tehdä RSA:lla?aasi kirjoitti:Näin jos halutaan käyttää pelkkää RSA:ta, mutta web-käytössä käytetään myös symmetristä salausta.NuoriD kirjoitti:Ei.
Molempien käyttäjien pitää RSA:ssa luoda omat avaimensa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Public-key_cryptography
No joo. Nyt ymmärrän. Eli palvelin tarjoaa julkisen avaimensa clientille, joka salaa sillä symmetrisen salauksen avaimen. OK. Kiitos.aasi kirjoitti:En nyt tajua mikä tässä on niin vaikeaa.. siis, RSA:ta voidaan käyttää pelkästään yhteen suuntaan. Silloin ei tarvitse molempien generoida mitään alkulukuja, vaan vain sen joka vastaanottaa sen salatun viestin.
Web-käytössä palvelin vastaanottaa salatun viestin, joka tässä tapauksessa on symmetrisen salauksen salausavain, ja jota käytetään jatkoviestintään.
Eli joo, kaikki "vakava nettikäyttö" käyttää RSA:ta, mutta ei se silti tarkoita että molempien osapuolten tarvitsee löytää niitä alkulukuja.
Ei vaan DVI:n jälkeen perinteinen VGA/D-SUB noin käytännössä. Vai mihin väliin sen oikein listallasi laittaisit?pierupylly kirjoitti:DVI:n jälkeen komponentti
Rgb-scart seuraavana, s-video ja komposiitti viimeisinä.
Manaaja kirjoitti: Vaikuttaa kyllä aika käyttökelvottomalta leffakoneplattikselta toi masan setti. Vuonna 2000 tolla olis vielä voinutkin tehdä jotain.
Onko yhtään taulutelkkaria, jossa em. liitintä ei olisi? Kyllä se melko lailla HDMI:n tai DVI:n jälkeen olisi minunkin valintani, koska se on analogisuudestaan huolimatta kuitenkin aika asiallinen setti.pierupylly kirjoitti:Persposkien väliin! DA-SUB prööt! Unohtui joo, mutta ei kai tuolle liitäntää monestakaan tv:stä löydy?Manaaja kirjoitti:Ei vaan DVI:n jälkeen perinteinen VGA/D-SUB noin käytännössä. Vai mihin väliin sen oikein listallasi laittaisit?
No van suattaapihan tuo ollakin. Ei ole tullut katottua tuota takapuolta niin paljon kun kuva on etupuolella.So Hard kirjoitti:Onko yhtään taulutelkkaria, jossa em. liitintä ei olisi? Kyllä se melko lailla HDMI:n tai DVI:n jälkeen olisi minunkin valintani, koska se on analogisuudestaan huolimatta kuitenkin aika asiallinen setti.pierupylly kirjoitti:Persposkien väliin! DA-SUB prööt! Unohtui joo, mutta ei kai tuolle liitäntää monestakaan tv:stä löydy?Manaaja kirjoitti:Ei vaan DVI:n jälkeen perinteinen VGA/D-SUB noin käytännössä. Vai mihin väliin sen oikein listallasi laittaisit?
Telkkarin etupuoli on lähempänä sohvaa ja samalla myös minua ja takapuoltani. Voisin kääntää telkkarin takapuolen etupuoleksi, mutta sitten kiinnostaisi se etupuoli, koska se silloin olisi takapuoli. Ja enhän mää näkis kuvaa ollenkaan, jos siellä vaik vilahtaisi takapuolia.So Hard kirjoitti:Jotenkin taas luulin että takapuoliasiat olisivat lähellä sydäntäsi.