Dumis kirjoitti:Enkä kyllä löytänyt leffasta mitään uuttakaan oivallusta
Miksi juuri tässä leffassa olisi pitänyt olla uusi oivallus, eihän niitä missään muissakaan leffoissa ole?
Nokun ei siinä ollut mainitsemiani mitään muitakaan puolia jotka nostavat elokuvan pisteitä. Se ei jännittänyt, pelottanut, laittanut ajattelemaan tai oikeastaan muutakaan. Ehkä eniten jotenkin se ennalta-arvattavuus ja se että kaikki on nähty jo. Lopultahan tää on vaan kiinni siitä että mistä tykkää...
Mutta siitä korttien näytöstä aika samaa mieltä sun kanssa.
bedlam kirjoitti:Et vissiinkään ole nähnyt koko leffaa?
No totta kai olen.
Muiden whinetyksestä huolimatta pidin, sillä hyvä näyttelijätyö ja tunnelma olivat leffan pääpointti minulle - ja niissä se toimi. Juoni ei sinällään ollut tärkeä, koska hyvän näyttelijän seuraaminen ja Kevin Spaceyn ääninäyttelyn seuraaminen oli kiehtovaa. Samasta syystä leffan voi katsoa uudestaan ja uudestaan, koska se suoritus ei siitä laimene, vaikka juonen tietäisikin.
NuoriD kirjoitti:Tosikkona mua häiritsi se, että eihän oikeasti tuollaiseen hommaan lähetettäisi vain yhtä miestä, siinä ei olisi järkeä. Kaksi miestä on paljon parempi ratkaisu. Jos toinen joutuu pulaan, toinen voi auttaa.
Kaks miestä alkais varmaan kolmen vuoden aikana homostelemaan. Ei sellaista riskiä voi ottaa.
huima kirjoitti:
NuoriD kirjoitti:Eli kaksi miestä, tai täysin automatisoitu tukikohta.
Pfff. Se olisi vähän gayta .
Teillä on pojat liikaa tuo håmostelu mielessä koko ajan.
RolloTomasi kirjoitti:
Eikun kysyin, mitä sinä tarkoitat sillä, ettei missään leffassa ole ollut yhtään uutta oivallusta.
Ei mulla yhtään uudempaa leffaa tule mieleen, missä olisi varsinaisia uusia oivalluksia. Valota vähän?
Eli unohdit vain yhden sanan. OK!
En unohtanut, ajattelin vain että asian kaikki tajuaisivat ilmankin sitä. Tottakai nyt esim. joissain 1800-luvun elokuvissa on esim. tehty uusia oivalluksia. OK!
Pitäisi katsoa alesta ostamani Park Chan-Wookin filmi I'm a Cyborg, but that's ok, jotenkin epäilyttää että miten tämä visuaalisiin toiminta/draamafilmeihin keskittynyt ohjaaja on osannut tehdä romanttista komediaa... Muutenkaan en pidä romanttisista komedioista, ennalta-arvattavia eivätkä edes naurata (etenkään hollywoodin mainstream-romanttikset) mutta ehkä tämä Park on onnistunut tässä.
Jos joku muu nähnyt tämän filmin, niin kommenttia vaan kehiin.
Teinixnörtti rakastuu ihquun tytsiin joka onkin pornotähti, ou nou.
Aivan megahottis Emile Hirsch eikä se Lissukaan hullumpi ollut. Jotenkin niin rakastan tommosia jenkkiteinikomedioita, koska aina niissä on joku lesson ja silleen kauheen hyvä yhteishenki ja paha saa aina palkkansa paitsi silloin kun se ei saa, mikä tietty alleviivaa sitä, että paha saa palkkansa. Oon niin rakastunu tohon Hirssiin, korvasin mun tietskan backroundkuvan, Heathin nyt Emilellä. Se on paljon se.
Muistan nyt kuinka lapsenkin noita kirjoja lukiessa suorastaan v*tutti, ettei Jo huolinut Laurieta vaan nai sen vanhan professoorin, dammit!11 Tässä uusimmassa filmatisoinnissa vielä kun Laurieta esitti (nuori)Christian Bale. Vääryyksien vääryys.
Surkeaa näyttelyä, tylsää kerrontaa, surkea loppuratkaisu, eikä sitten yhtään minkäänlaista jännitystä saati sitten kauhufiiliksiä. Pelottavaksi tarkoitetut kohtaukset olivat lähinnä naurettavia, mutta eivät kuitenkaan tarpeeksi naurettavia että tämä olisi muuttunut hyväksi komediaksi. Odotin kai hieman Orpokodin tyylistä fiksua ja tyylikästä jännäriä, mutta tämä olikin tällanen tv-elokuvalta tuntuva halppistelu.
Avovaimo tavallisesti pelkää kaikkia kauhuleffoja, mutta tuhahteluksi ja naureskeluksi meni hältäkin. Hyi.
Parempi kirjana. Mietin leffaa katsoessa kirjassa olevan niin paljon kamaa, että olisi voinut olla vaikka useaosainen sarja mieluummin kuin "puolet pois" leffa.
Katsoihan tuota tietty mieluummin 24p toistona kuin selkäänsä otti.
Viimeksi muokannut exPertti, 22.03.2010 10:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Puhallusta jaksoin katsoa noin puolet, sitten iski väsy. Vaikutti vähän vanhalta ja ennustettavalta, toki hyvin tehdyltä, kuten isojen nimien produktiossa on syytä olettaakkin.
