En jaksanut lukea aiempia vastauksia, sori.. : )
Ymmärrän Puliveivaria. Rehellistä puhetta. Olen itsekkin hyvin rehellinen ihminen. Itseasiassa puolisoni on sanonut rakastavansa rehellisyyttäni, vaikka se välillä häneen sattuu.
Meillä on suht nuori parisuhde: 2-3 vuotta seurustelua takana ja vajaa puolet siitä yhteiseloa. Täytyy sanoa, että välillä on aikoja, jolloin itse ainakin katselen muita miehiä. Saatan kuvitella jopa intiimejä hetkiä muiden kanssa. Kerron näistä ajatuksista toisinaan miehelleni LIIAN rehellisenä ihmisenä (no eipä se mitään, kerta mua sellaisena rakastaa). Mieheni taas sanoo ihan suoraan jos näkee hyvännäköisiä naisia tai perseitä. Ilmeisesti ei ole ollut vielä tarvetta ajatella muita naisia sen intiimimmin.
Useimmiten olemme tyytyväisiä toisiimme kaikin puolin. Mutta osaan kuvitella miten 10 vuoden päästä intohimo voi vähentyä.
Ollaan kuitenkin erilaisia ihmisiä kaikki. Eli, Puliveri, sunko suhteeseen ei sopisi tällainen rehellisyys mitä mun suhteeseen? Se on ainakin minusta helpointa, TUHTI REHELLISYYS.
Tässä sitten jotain vinkkejä mitä minä saattaisin käyttää kaltaisessasi parisuhteessa:
Voisko noista sivusuhteista "jutella" toisen kanssa pienin vihjaisuin ja saada sitä kautta selvitettyä toistenne mielipiteet asiasta?
Miten emäntäsi reagoi jos kehut jonkun nuoren naisen persettä ja vitsailet miten kiva siihen ois vähän "tökpök"? : ) Tai kysyt siltä jostain seksikkäästä miehestä et onko ihku mies? Onko liian suoraa? Entä kehua jotain naista emännän kuullen ja viettää aikaa hieman epäilyttävän paljon naisten kanssa. Ehkä emännän mielipide selviää ja asiat alkavat luistaa itsestään haluamaanne suuntaan.
Siinä vain ehdotuksia. Toivottavasti tässä oli mitään teikäläiselle hyödyllistä. : )