Ahdistus, väsymys, uupumus ?
Kyllä teidän täytyy pikkuhiljaa käsitellä tuo asia, sen verran kauan kuitenkin jo olette olleet yhdessä. Oli työkiireitä tai ei.NegaDuck kirjoitti:Nyt kun tarkemmin ajattelen asiaa, tajusin että minulle sanottiin niin, koska olin itse sanonut niin, ja se oli hyväksytty selitykseksi. Todellinen syy on se että ne oikeat syyt tunteideni puuteeseen ovat liian pinnallisia ollakseen hyväksyttäviä, joten nyt piiloudun töideni taakse.prosessi kirjoitti:Voihan tietenkin olla, että sinulle sanotaan niin ihan vain koska kovasti toivotaan, että teillä menisi hyvin.NegaDuck kirjoitti:Minulle vaan sanotaan että olen nyt niin töiden uuvuttama että tunteideni puute johtuu siitä, eikä todellisesta tunteiden puuttumisesta.
Taidan olla aika ahtaalla. Tai sitten todellakin olen niin piipussa etten jaksa mitään muuta. En ainakaan käsitellä asiaa asiaankuuluvasti.
Kuinka paljon bipolaarisuudesta voidaan laittaa ihmisen persoonan piikkiin ?NegaDuck kirjoitti:En tiä onko bipolaarisuus yhtään kivempaa. Jatkuva maanisuus vois toki olla ihan riemukasta.Kreitsu kirjoitti:Sellanen "depis" olis juu kiva, mikä tulis vain silloin tällöin.
Milloin tarvitaan diagnoosi ja milloin vain eletään omanlaisen itsen kanssa ?
*miettii*
Mietin tod.näk. elämän loppuun asti ja totean sitten ihan viime hetkillä että hitsi, diagnoosilla olis elämä mennyt ehkä toisin
Jos on tyypin I bipolaari, niin kyllä sen takia tavallisesti tajuaa itse hakeutua hoitoon. Siinä molemmat vaiheet ovat usein psykoottisia (mikä ei tarkoita, että henkilö on koko ajan psykoottinen).Madonna kirjoitti:Kuinka paljon bipolaarisuudesta voidaan laittaa ihmisen persoonan piikkiin ?NegaDuck kirjoitti:En tiä onko bipolaarisuus yhtään kivempaa. Jatkuva maanisuus vois toki olla ihan riemukasta.Kreitsu kirjoitti:Sellanen "depis" olis juu kiva, mikä tulis vain silloin tällöin.
Milloin tarvitaan diagnoosi ja milloin vain eletään omanlaisen itsen kanssa ?
*miettii*
Mietin tod.näk. elämän loppuun asti ja totean sitten ihan viime hetkillä että hitsi, diagnoosilla olis elämä mennyt ehkä toisin
Tyypin II bipossa taasen esiintyy usein depression lisäksi hypomaniaa (joka ei siis ole psykoottista). Tämä on kuitenkin ihmiselle niin kuluttavaa, että veikkaisin että hän hakeutuu hoitoon, jossa diagnoosi sitten voidaan tehdä.
Tuskin diagnoosi ketään onnelliseksi tekee, mutta mahdollistaa tietty oikean lääkitysen oireiden hillitsemiseksi sekä apua tulla toimeen sairautensa kanssa. Harvemmin lääke yksinään auttaa, vaan kokonaisvaltainen (terapia plus lääkkeet) hoito. Vaan onhan noita poikkeuksia.
Minulla ei ole kokemusta juuri bipolääkkeistä, joten en osaa ottaa kantaa. Sen sijaan ajattelisin, että jos íhminen on psykoottinen, niin melkein mikä tahansa tila on parempi kuin se.NegaDuck kirjoitti:Nuo bipolaarilääkkeet ovat ainakin ennen olleet vähän ikäviä, nollasivat sekä huiput että pohjat tasaiseksi pumpuliharmaudeksi. Ehkä nykyiset lääkkeet ovat jo parempia.
Siirsin tän Shrinkkiin.
Saattaahan se olla ylikuntoakin, ja ongelma esiintyy lähinnä arki-iltaisin, mutta joo, voisi kyllä hyvin olla syytä käydä tsekkauttamassa tilanne. Ei se työntekoa haittaa, mutta about kaikkea sen ulkopuolella kyllä. Eli kaiketi käytän kaikki paukut töissä, eikä muuhun sitten enää riitä.Monsieur Manala kirjoitti:On tässä käynyt mielessä, että pitäisköhän sun käydä juttelemassa lääkärin kanssa masennuksesta? Säännöllistä liikuntaa harrastavaksi kaveriksi sä olet melko uskomattoman flegmaattinen ja ihmettelet jatkuvasti miten muut ihmiset jaksaa mm. työpäivän jälkeen tehdä asioita tai viikonloppuisin käydä ulkona.
Tästä taitaa olla tutkimustakin tehtynä, en vaan muusta tutkijaa ja vuotta. AFAIK tutkimus totesi, että hc-koneella notkujat kärsivät masennusoireista useammin kuin verrokkiryhmä.NegaDuck kirjoitti:Tajusin vasta nyt että depis tuntuu iskevän lähes poikkeuksetta sellaisina päivinä jolloin ei ole mitään tekemistä ja roikun vaan netissä. Ilmeisesti itsensä kokeminen tarpeettomaksi on vähän niiq raskasta tai jotain.
Tuosta syntyy väistämättä nopea johtopäätös, että sähköisellä yhteydenpidolla ihminen ei voi tyydyttää sosiaalisia tarpeitaan samalla tavalla kuin oikeissa ihmissuhteissa, sanokoon "nettiviestintä on ihan samanarvoista naamakkain tapahtuvan kanssa" -ihmiset sitten mitä tahansa.
Tuossa vain ovat syyt ja seuraukset saattaneet heittää häränpyllyä keskenään. Masennus ainakin taatusti ohjaa käyttäytymistä sosiaalisesta kanssakäymisestä kotona nököttämiseen, jolloin melko helposti koneenkäyttö lisääntyy.daddykillkill kirjoitti:Tästä taitaa olla tutkimustakin tehtynä, en vaan muusta tutkijaa ja vuotta. AFAIK tutkimus totesi, että hc-koneella notkujat kärsivät masennusoireista useammin kuin verrokkiryhmä.NegaDuck kirjoitti:Tajusin vasta nyt että depis tuntuu iskevän lähes poikkeuksetta sellaisina päivinä jolloin ei ole mitään tekemistä ja roikun vaan netissä. Ilmeisesti itsensä kokeminen tarpeettomaksi on vähän niiq raskasta tai jotain.
Tuosta syntyy väistämättä nopea johtopäätös, että sähköisellä yhteydenpidolla ihminen ei voi tyydyttää sosiaalisia tarpeitaan samalla tavalla kuin oikeissa ihmissuhteissa, sanokoon "nettiviestintä on ihan samanarvoista naamakkain tapahtuvan kanssa" -ihmiset sitten mitä tahansa.
Mä vetäisin sellaisen johtopäätöksen, että Negis kärsii depiksen sijasta boreoutista. Jos sinänsä jo ilmeisen rutiiniksi muodostunut työkin vielä puuttuu ja vain hengaa työpaikalla odottelemassa työtä, niin kyllähän se pidemmän päälle tökkii. Jos siihen lisää päälle sen, että ei ole tyytyväinen ihmissuhdetilanteeseensa, niin ei välttämättä olla missään kliinisessä masennusongelmassa, johon napit auttaisivat. Kuullostaa enemmänkin elämäntilannesidonnaisessa jutussa, johon auttaa lähinnä muutos elämäntilanteessa. Uusi duuni ja uusi daami, niin kyllä se siitä, sano. Toki psykopaattien kanssa juttelusta voisi olla apua vaikka sitä kautta, että ymmärtää hieman tarkemmin mistä oma tyytymättömyys kumpuaa.daddykillkill kirjoitti:Tästä taitaa olla tutkimustakin tehtynä, en vaan muusta tutkijaa ja vuotta. AFAIK tutkimus totesi, että hc-koneella notkujat kärsivät masennusoireista useammin kuin verrokkiryhmä.NegaDuck kirjoitti:Tajusin vasta nyt että depis tuntuu iskevän lähes poikkeuksetta sellaisina päivinä jolloin ei ole mitään tekemistä ja roikun vaan netissä. Ilmeisesti itsensä kokeminen tarpeettomaksi on vähän niiq raskasta tai jotain.
Tuosta syntyy väistämättä nopea johtopäätös, että sähköisellä yhteydenpidolla ihminen ei voi tyydyttää sosiaalisia tarpeitaan samalla tavalla kuin oikeissa ihmissuhteissa, sanokoon "nettiviestintä on ihan samanarvoista naamakkain tapahtuvan kanssa" -ihmiset sitten mitä tahansa.
^ No mie en postauksessani tarkoittanut diagnosoida Negaa, kirjoitin ns. yleisellä tasolla. Osin tuo postaus kyllä pohjaa omiinkin havaintoihin ja kokemuksiin.
Kun aikanaan rämmin itse masennukseni lettosuolta kuiville, en pysty nimeämään mitään yksittäistä asiaa, joka auttoi. Taisi olla niin, että tapahtui eräänlainen lumipalloefekti; yksi "hyvä asia" poiki toisen ja se edelleen kolmannen. Eipä aikaakaan, niin elämä alkoi taas maistua ja palaset loksahdella kohdilleen.
Kun aikanaan rämmin itse masennukseni lettosuolta kuiville, en pysty nimeämään mitään yksittäistä asiaa, joka auttoi. Taisi olla niin, että tapahtui eräänlainen lumipalloefekti; yksi "hyvä asia" poiki toisen ja se edelleen kolmannen. Eipä aikaakaan, niin elämä alkoi taas maistua ja palaset loksahdella kohdilleen.
Kiitokset kannanotoistanne. Tix taitaa osua lähimpään. Kyllä mulla duuniakin riittää, mutta junnaavalta fiilikseltä ei voi välttyä. Ja sitten ei riitä into ihmisten kanssa hauskanpitoon, jolloin nuutuu entisestään. Kun tämmöisten jälkeen pitäisi vielä yrittää tehdä vaikutus daamiin olemalla terveen, terävä-älyisen, hauskan ja vahvan oloinen eikä väsähtänyt whinettäjä joka ei jaksa keksiä mitään tähdellistä sanottavaa, niin kyl menee vähän haasteelliseksi.
Paradoksaalista on vielä se, että siloin kun satun olemaan energinen ja hyvällä tuulella ja kaikkee, on yleensä täysin väärä aika hakeutua mihinkään seuraan. Eikä se välttämättä edes kiinnosta, vaan kanavoin energiat harrastuksiin ja leluilla leikkimisiin.
Eli teh daddykin on ihan oikeassa. Monesta pikkujutusta kiinni. Joku käänne varmaan tapahtuu jossain vaiheessa. Joten vaikka masentaakin, niin en mä nyt sentään paniikissa oo.
P.S. Just nyt on erittäin energinen ja hyväntuulinen olo. Voi olla että vielä sählyn jälkeenkin on.
Paradoksaalista on vielä se, että siloin kun satun olemaan energinen ja hyvällä tuulella ja kaikkee, on yleensä täysin väärä aika hakeutua mihinkään seuraan. Eikä se välttämättä edes kiinnosta, vaan kanavoin energiat harrastuksiin ja leluilla leikkimisiin.
Eli teh daddykin on ihan oikeassa. Monesta pikkujutusta kiinni. Joku käänne varmaan tapahtuu jossain vaiheessa. Joten vaikka masentaakin, niin en mä nyt sentään paniikissa oo.
P.S. Just nyt on erittäin energinen ja hyväntuulinen olo. Voi olla että vielä sählyn jälkeenkin on.