1.) Marco "naminami" Bjurström.
Joutaisi ampua.
Jossain showssaan Marco kertoili häneltä kysytyn: "Sinä teet vain kevyttä viihdettä. Koska sinä Marco aiot vakavoitua?" Marco otti liikuttuneen ilmeen ja sanoi vastanneensa: "Kuule, minusta onnellisuus ja ilo on se kaikkein syvällisin asia." Saattaisi ollakin mutta noilla Marcon keinoilla? Henki pois!
2.) Jari Sarasvuo.
Suomen "Diilissä" patsasteli kuin Jumala Itse.
Mitä oikeasti laskutettavaa viisautta sillä muka on?
Ja miten tämä aika on sellaiseksi mädännyt, että "sankaruutta" onkin avittaa bisneselämää ihan tavoitteista tai tuotteistakaan piittaamatta, jollain imagokikkailuilla? Oma sieluhan siinä menee. Taannoinen veroruikutuksensakin oli noloa.
3.) Esa Saarinen.
Saarisen kunniaksi on sanottava, että kirjoissaan ymmärtää jopa Wittgensteinia ja käsittänee, että länsimainen filosofia on näennäisongelmaskeidaa. Ja Saarinen on sanonut, että häntä filosofiassa kiinnostavat enemmän ihmiset kuin ongelmat. No mitä vittua se sinne paska-alalle on sitten mennytkään?
Ja sitten Saarisen jutut julkisuudessa eivät ole edes kapakkajorinan tasoa vaan pikkusievää kahvipöytäkeskustelua. Ja aina se jaksaa pitää latteimpiakin itsestäänselvyyksiä "äärimmäisen intressantteina" "fantastisina" ja löytää "räjähtävää sikaenergiaa" vaikka mistä. Köyhät eväät kun niin vähästä innostuu.
Saarisen tärkein elämäntyö on biisi ystävyydestä, läheisyydestä ja poikarakkaudesta!!
4.) Pekka Himanen.
Aikoinaan Suomen nuorin tohtori, "filosofian ihmelapsi".
Keväällä näin Seurassa artikkelin, jossa tituleerattiin Himasta "huippuajattelijaksi" ja kuvissa imi pillillä pinacoladaa jossain Bahamalla. "Huippuajattelulla" tienatuilla apurahoilla epäilemättä.
Höh.
Akateemisessa filosofia kun on nykyään ei filosofian luontia vaan vanhojen filosofien tutkimista. Himanenkin teki sen 21 wee -väitöskirjansa referoimalla Bernard Russellin uskonnollisia käsityksiä! Kesällä luin Himasen uudempaa kirjaa.. mikä "Sokrates, filosofian puolustuspuhe" se nyt olikaan. Alussa ihan "intressanttia"
filosofian historiaa mm Diogeneestä ja muista vähemmän puhutuista antiikin hemmoista. Mutta sitten alkoi Himasen oma viisastelu ja herrajumala kun oli tahallisen konstailevaa ja silti hataraa tuubaa!
Pointtini siis, että minä sentään ymmärrän, mistä Himanen puhui.. mutta veikkaan että se Himasta "huippuajattelijaksi" tituleerannut Seuran toimittaja ei ymmärtäisi paljon mitään. Ja sanoo Himasta huippuajattelijaksi juuri sen takia!
------------
Yhteistä näille herroille on, että he toimivat myös hyvinpalkattuina KONSULTTEINA. (Eikös Himaseltakin tilattu peräti hallitukselle joku järjettömän kallis mediaraportti?) Suuryritykset palkkaavat näitä helppoheikkejä luennoimaan diibadaabaansa henkilöstölleen.
Miksi, oi miksi?
Pellekonsulttien oma vikahan se ei ole, vaan yritysjohdon.
Menee usko Suomen yritysjohtajien omaankin kyvykkyyteen, jos he oikeasti pitävät filosofi/naminamikonsultteja vakavasti otettavina. Vai tapahtuuko se niin, että Herra IsoPomo huomaa, että budjetin henkilökoulutusvaroja on niin ja niin paljon ja miettii kuka konsultti on nyt muodissa? Surkeeta.
Saattavathan jotkut Hansu ja Pirre/ Kumman kaa -tyypin tyhjäpäät oikeastikin innostua naminamifilosofoinneista. Piirtelevät sitten muodikkaita "Mindmäppejä" kotonaan kuten konsultit ovat opettaneet. Tuon tyylin konsuloinnin TODELLINEN vaikutus firmojen tulokseen on taas vaikeasti todistettavissa. Eli vedätys jatkuu, jatkuu ja jatkuu...